Ilmastonmuutos http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132904/all Sun, 21 Oct 2018 13:38:12 +0300 fi Julkisten metsien hoito kestävämmäksi http://helenasrkijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262902-julkisten-metsien-hoito-kestavammaksi <p>Metsien ja maaperän hiilinielujen merkitys tulee korostumaan tulevina vuosina ilmastopolitiikassa. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan hiilipäästöjen ja -nielujen tulisi olla tasapainossa kuluvan vuosisadan loppuun mennessä. Suomen metsät ovat toimineet tähän asti hiilinieluina, mutta hallituksen kaavailemat lisähakkuut uhkaavat heikentää metsiemme hiilensidontakapasiteettiä. Hiilinielujen heikkeneminen johtaa ilmakehään päätyvien ilmastopäästöjen kasvuun.</p><p>Julkisessa omistuksessa olevia metsiä tulee tulevaisuudessa hoitaa siten, että puustoon ehtii sitoutua mahdollisimman paljon hiiltä ennen hakkuita. Metsää ei tulisi kasvattaa yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsänhoidon tavoitteena tulisi olla eri-ikäisistä puista koostuvat metsiköt. Avohakkuu heikentää metsän hiilitasetta jopa 20 vuodeksi, eikä edes hakkuutähteen keräys riitä korvaamaan päätehakkuun vaikutuksia metsän hiilitaseelle.</p><p>Nopea luonnon monimuotoisuuden hupeneminen uhkaa koko maapallon elokehää. Tällä hetkellä yli kolmannes Suomen uhanalaisista lajeista elää metsissä. Tehometsätalous ja vanhojen metsien vähentyminen ovat nopeuttaneet monien lajien uhanalaistumista. Avohakkuut heikentävät merkittävästi myös metsien virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä maisemallisia arvoja.</p><p>Julkisessa omistuksessa olevien metsien hoidon ensisijaisena tavoitteena ei tule olla maksimaalinen taloudellinen tuotos, vaan ihmisen ja luonnon hyvinvointi. Luonnon terveysvaikutukset ovat tutkitusti merkittäviä, joten metsien virkistyskäytön huomioivat metsänhoitotavat edistävät välillisesti myös kansalaisten hyvinvointia. Luonnon monimuotoisuutta voidaan parantaa myös talousmetsissä esimerkiksi säästämällä kuollutta puuainesta, huomioimalla hakkuissa lintujen pesimäajat, poistamalla lehdoista kuusia sekä suosimalla jatkuvaan kasvatukseen perustuvia metsänhoitomenetelmiä.</p><p>Kuntien, valtion ja seurakuntien omistamissa metsissä tulee ensisijaisesti pyrkiä edistämään luonnon monimuotoisuutta, hiilen sidontaa sekä metsien virkistyskäyttöä. Päätehakkuisiin perustuvasta metsänhoidosta tulisi siirtyä soveltamaan jatkuvan kasvatukseen pohjautuvia, entistä pehmeämpiä metsänhoitomenetelmiä.</p><p>Ilmastonmuutos ei odota. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ei odota. Tehdään asialle jotain, kun meillä on siihen vielä mahdollisuus.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 16.10.2018 ja Turun Sanomissa 17.10.2018</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Metsien ja maaperän hiilinielujen merkitys tulee korostumaan tulevina vuosina ilmastopolitiikassa. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan hiilipäästöjen ja -nielujen tulisi olla tasapainossa kuluvan vuosisadan loppuun mennessä. Suomen metsät ovat toimineet tähän asti hiilinieluina, mutta hallituksen kaavailemat lisähakkuut uhkaavat heikentää metsiemme hiilensidontakapasiteettiä. Hiilinielujen heikkeneminen johtaa ilmakehään päätyvien ilmastopäästöjen kasvuun.

Julkisessa omistuksessa olevia metsiä tulee tulevaisuudessa hoitaa siten, että puustoon ehtii sitoutua mahdollisimman paljon hiiltä ennen hakkuita. Metsää ei tulisi kasvattaa yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsänhoidon tavoitteena tulisi olla eri-ikäisistä puista koostuvat metsiköt. Avohakkuu heikentää metsän hiilitasetta jopa 20 vuodeksi, eikä edes hakkuutähteen keräys riitä korvaamaan päätehakkuun vaikutuksia metsän hiilitaseelle.

Nopea luonnon monimuotoisuuden hupeneminen uhkaa koko maapallon elokehää. Tällä hetkellä yli kolmannes Suomen uhanalaisista lajeista elää metsissä. Tehometsätalous ja vanhojen metsien vähentyminen ovat nopeuttaneet monien lajien uhanalaistumista. Avohakkuut heikentävät merkittävästi myös metsien virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä maisemallisia arvoja.

Julkisessa omistuksessa olevien metsien hoidon ensisijaisena tavoitteena ei tule olla maksimaalinen taloudellinen tuotos, vaan ihmisen ja luonnon hyvinvointi. Luonnon terveysvaikutukset ovat tutkitusti merkittäviä, joten metsien virkistyskäytön huomioivat metsänhoitotavat edistävät välillisesti myös kansalaisten hyvinvointia. Luonnon monimuotoisuutta voidaan parantaa myös talousmetsissä esimerkiksi säästämällä kuollutta puuainesta, huomioimalla hakkuissa lintujen pesimäajat, poistamalla lehdoista kuusia sekä suosimalla jatkuvaan kasvatukseen perustuvia metsänhoitomenetelmiä.

Kuntien, valtion ja seurakuntien omistamissa metsissä tulee ensisijaisesti pyrkiä edistämään luonnon monimuotoisuutta, hiilen sidontaa sekä metsien virkistyskäyttöä. Päätehakkuisiin perustuvasta metsänhoidosta tulisi siirtyä soveltamaan jatkuvan kasvatukseen pohjautuvia, entistä pehmeämpiä metsänhoitomenetelmiä.

Ilmastonmuutos ei odota. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ei odota. Tehdään asialle jotain, kun meillä on siihen vielä mahdollisuus.

 

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 16.10.2018 ja Turun Sanomissa 17.10.2018

]]>
2 http://helenasrkijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262902-julkisten-metsien-hoito-kestavammaksi#comments Biodiversitetti Hyvinvointi ja terveys Ilmastonmuutos Metsänhoito Virkistysalue Raha 3.5: Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja. Sun, 21 Oct 2018 10:38:12 +0000 Helena Särkijärvi http://helenasrkijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262902-julkisten-metsien-hoito-kestavammaksi
Ministerit hippasilla http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262900-ministerit-hippasilla <p>Maaseudun tulevaisuus&nbsp;julkaisi huimaa 1% kannatusta nauttivan Sinisten puolueen Timo Soinin <a href="http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/vieraskolumnit/artikkeli-1.317835">kolumnin</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Viihdelehti Ilta-Sanomat oli saanut globalisaatiota ihannoivan Kokoomus puolueen Petter Orpon kommentoimaan Soinin mielipidettä, joka on, että ei tehdä mitään.</p><p>Jos nyt oletetaan, että<a href="http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/IPCC_Ilmasto_lampenee_halyttavalla_vauhd(48136)"> IPCC:n raportti </a>pitää paikkaansa, niin yhden hallituspuolueen ministeri (Soini) on sitä mieltä, että asialle ei pidä tehdä mitään ja toisen hallituspuolueen ministeri (Orpo) taas odottelee, että EU antaa käskyn, jota palvoa.</p><p>Keskustapuolue on myös Sipilän johdolla osoittanut, että teemme 100% sen, mitä EU käskee.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos puhutaan ilmastosta niin,&nbsp; ei ole juurikaan merkitystä, mitä Suomi tai suomalaiset tekevät.</p><p>Ainoa&nbsp; miten Suomi voi vaikuttaa ilmastoon, on siellä kuuluisassa EU pöydässä kertoa, että EU:n pitää&nbsp;korottaa päästöistä piittamattoimien maiden tullimaksuja, niin että ne vastaavat päästöistä piittavien maiden hintatasoa rahtikuluineen.</p><p>Suomen edustajat eivät missään tapauksessa saa hyväksyä EU:n päästötoimia, mikäli ne on jotain sähköautopakkoa tai puunpoltto kieltoa tai muuta vastaavaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Pitää selkeästi kertoa, että jos EU tuhoaa autoteollisuutensa ja siirtää senkin päästöistä piittaamattomiin kehitysmaihin, niin se ei pudota päästöjä, vaan lisää niitä.</p><p>Se ei myöskään tee kriisistä toiseen kahlaavalle taloudellemme hyvää.</p><p>Katainen kommentoi joskus populismia, että populisti esittää yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Olkoon sitten niin, mutta millä lisänimikkeellä pitäisi kutsua näitä kokoomuslaisia, tai keskustalaisia&nbsp;ei populistipuolueita,&nbsp;jotka esittävät monimutkaisia ratkaisuja yksinkertaisiin asioihin?</p><p>Olisiko hölmöläinen hyvä?</p><p>Voidaanko sopia niin, että mikäli joku puolue esittää toistuvasti yksinkertaisiin asioihin monimutkaisia ratkaisuja, niin sitä puoluetta jatkossa mediassa kutsutaan hölmöläis- lisänimellä.</p><p>Muutama esimerkki:</p><p>Populisti puolue Perussuomalaiset esittää, että päästöjen rajoittamisen toimet tulisi kohdistaa sinne, mistä ne päästöt tulevat.</p><p>&nbsp;</p><p>Hölmöläispuolue Siniset esittää, että riittää, kun ei mökillä pasko rantaan missä ui.</p><p>Tai</p><p>Hölmöläispuolueet Kokoomus ja Keskusta ottavat ilomielin minkä tahansa käskyn vastaan, jonka EU antaa riippumatta siitä, onko sillä mitään vaikutusta ilmastoon ja vaikka se uhkaisia pahentaa ilmaston tilaa edistämällä tuotannon siirtymistä kehitysmaihin, jossa päästöt on tuplaantunut 10 vuoden aikana EU:n harjoittaman avoimen globaalin kaupan seurauksena.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maaseudun tulevaisuus julkaisi huimaa 1% kannatusta nauttivan Sinisten puolueen Timo Soinin kolumnin.

 

Viihdelehti Ilta-Sanomat oli saanut globalisaatiota ihannoivan Kokoomus puolueen Petter Orpon kommentoimaan Soinin mielipidettä, joka on, että ei tehdä mitään.

Jos nyt oletetaan, että IPCC:n raportti pitää paikkaansa, niin yhden hallituspuolueen ministeri (Soini) on sitä mieltä, että asialle ei pidä tehdä mitään ja toisen hallituspuolueen ministeri (Orpo) taas odottelee, että EU antaa käskyn, jota palvoa.

Keskustapuolue on myös Sipilän johdolla osoittanut, että teemme 100% sen, mitä EU käskee.

 

Jos puhutaan ilmastosta niin,  ei ole juurikaan merkitystä, mitä Suomi tai suomalaiset tekevät.

Ainoa  miten Suomi voi vaikuttaa ilmastoon, on siellä kuuluisassa EU pöydässä kertoa, että EU:n pitää korottaa päästöistä piittamattoimien maiden tullimaksuja, niin että ne vastaavat päästöistä piittavien maiden hintatasoa rahtikuluineen.

Suomen edustajat eivät missään tapauksessa saa hyväksyä EU:n päästötoimia, mikäli ne on jotain sähköautopakkoa tai puunpoltto kieltoa tai muuta vastaavaa.

 

Pitää selkeästi kertoa, että jos EU tuhoaa autoteollisuutensa ja siirtää senkin päästöistä piittaamattomiin kehitysmaihin, niin se ei pudota päästöjä, vaan lisää niitä.

Se ei myöskään tee kriisistä toiseen kahlaavalle taloudellemme hyvää.

Katainen kommentoi joskus populismia, että populisti esittää yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Olkoon sitten niin, mutta millä lisänimikkeellä pitäisi kutsua näitä kokoomuslaisia, tai keskustalaisia ei populistipuolueita, jotka esittävät monimutkaisia ratkaisuja yksinkertaisiin asioihin?

Olisiko hölmöläinen hyvä?

Voidaanko sopia niin, että mikäli joku puolue esittää toistuvasti yksinkertaisiin asioihin monimutkaisia ratkaisuja, niin sitä puoluetta jatkossa mediassa kutsutaan hölmöläis- lisänimellä.

Muutama esimerkki:

Populisti puolue Perussuomalaiset esittää, että päästöjen rajoittamisen toimet tulisi kohdistaa sinne, mistä ne päästöt tulevat.

 

Hölmöläispuolue Siniset esittää, että riittää, kun ei mökillä pasko rantaan missä ui.

Tai

Hölmöläispuolueet Kokoomus ja Keskusta ottavat ilomielin minkä tahansa käskyn vastaan, jonka EU antaa riippumatta siitä, onko sillä mitään vaikutusta ilmastoon ja vaikka se uhkaisia pahentaa ilmaston tilaa edistämällä tuotannon siirtymistä kehitysmaihin, jossa päästöt on tuplaantunut 10 vuoden aikana EU:n harjoittaman avoimen globaalin kaupan seurauksena.

 

 

]]>
2 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262900-ministerit-hippasilla#comments EU Ilmastonmuutos Sun, 21 Oct 2018 09:57:47 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262900-ministerit-hippasilla
Haluan tulevaisuuden http://roopetukia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262894-haluan-tulevaisuuden <p><strong>Haluan tulevaisuuden #NytOnPakko</strong></p> <p>Puhumme paljon ilmastonmuutoksesta. Käsissämme on kuitenkin ilmastokatastrofi. Tämä on suurin haasteemme, johon joudumme vastaamaan. Haaste, joka vaatii jokaiselta konkreettisia ilmastotekoja. Meidän on muutettava elämäntapaamme perustavanlaatuisesti. Samalla on muutettava kokonaisvaltaisesti yhteiskunnan toimintaa, sillä #NytOnPakko toimia.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Äärimmäisen motivoivaa oli nähdä tuhansia ihmisiä marssimassa Helsingin kaduilla vaikuttamassa itselleen tärkeään asiaan. Kestävän ilmastopolitiikan vaatimukset eivät jääneet keneltäkään kuulematta. Ilmastokatastrofi onkin aikamme tärkein sukupolvipoliittinen kysymys. Toista asuinkelpoista planeettaa ei ole. Minä vaadin ilmasto-oikeudenmukaisuutta ja toteutan omalta osaltani tavoitetta tukevia toimia.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Toivon, että myös Helsingin Sanomien kirjoitus hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n raportista on herättänyt sekä yksittäiset kansalaiset että päättäjät katastrofin tuomaan uhkaan. Kukaan ei voi jättäytyä pois. Me opiskelijat voimme jakaa valveutuneisuuttamme eteenpäin. Näyttämällä esimerkkiä opiskelijaliikkeenä nostamme ensi kevään eduskuntavaalien pääteemaksi sukupolvipolitiikan.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Meidän on yhdessä aika vaatia kestävää kehitystä niin päättäjiltä kuin jokaiselta kansalaiseltakin. Nuoreen sukupolveen kuuluvana voin tätä vaatia, sillä haluan meille tulevaisuuden. Meillä ovat sekä tiedot että taidot ilmastokatastrofin pysäyttämiseen. Haluamme teidät kaikki mukaan luomaan kestävää ilmastopolitiikkaa tulevaisuuden sukupolville.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Haluan tulevaisuuden #NytOnPakko

Puhumme paljon ilmastonmuutoksesta. Käsissämme on kuitenkin ilmastokatastrofi. Tämä on suurin haasteemme, johon joudumme vastaamaan. Haaste, joka vaatii jokaiselta konkreettisia ilmastotekoja. Meidän on muutettava elämäntapaamme perustavanlaatuisesti. Samalla on muutettava kokonaisvaltaisesti yhteiskunnan toimintaa, sillä #NytOnPakko toimia.

 

Äärimmäisen motivoivaa oli nähdä tuhansia ihmisiä marssimassa Helsingin kaduilla vaikuttamassa itselleen tärkeään asiaan. Kestävän ilmastopolitiikan vaatimukset eivät jääneet keneltäkään kuulematta. Ilmastokatastrofi onkin aikamme tärkein sukupolvipoliittinen kysymys. Toista asuinkelpoista planeettaa ei ole. Minä vaadin ilmasto-oikeudenmukaisuutta ja toteutan omalta osaltani tavoitetta tukevia toimia.

 

Toivon, että myös Helsingin Sanomien kirjoitus hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n raportista on herättänyt sekä yksittäiset kansalaiset että päättäjät katastrofin tuomaan uhkaan. Kukaan ei voi jättäytyä pois. Me opiskelijat voimme jakaa valveutuneisuuttamme eteenpäin. Näyttämällä esimerkkiä opiskelijaliikkeenä nostamme ensi kevään eduskuntavaalien pääteemaksi sukupolvipolitiikan.

 

Meidän on yhdessä aika vaatia kestävää kehitystä niin päättäjiltä kuin jokaiselta kansalaiseltakin. Nuoreen sukupolveen kuuluvana voin tätä vaatia, sillä haluan meille tulevaisuuden. Meillä ovat sekä tiedot että taidot ilmastokatastrofin pysäyttämiseen. Haluamme teidät kaikki mukaan luomaan kestävää ilmastopolitiikkaa tulevaisuuden sukupolville.

 

]]>
2 http://roopetukia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262894-haluan-tulevaisuuden#comments Ilmastonmuutos Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC Sukupolvi Suomen ylioppilaskuntien liitto Sun, 21 Oct 2018 09:07:30 +0000 Roope Tukia http://roopetukia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262894-haluan-tulevaisuuden
10 konkreettista asiaa, joilla voidaan torjua ilmastonmuutosta http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262886-10-konkreettista-asiaa-joilla-voidaan-torjua-ilmastonmuutosta <p>Tässä 10 todellista asiaa, joita poliittisesti voidaan tehdä vähentääksemme päästöjä ilman reippaita lisäveroja ja monimutkaisia lisäjärjestelyjä.</p><ol><li>Parkkipaikasta verollinen etu työpaikoilla kaupunkialueella, ja joukkoliikennelippu verottomaksi eduksi<ul><li>Lopeta aamuruuhkat lähiöistä keskustaan - ihmiset käyttämään bussia.</li></ul></li><li>Autojen liikenteestäpoisto maksuttomaksi palveluksi päivän tarkkuudella<ul><li>Pidä auto pois rekisteristä välttääksesi vakuutuskulut niiltä päiviltä kun käytät bussia.</li><li>Lopeta &quot;säästäminen&quot; ajamalla pitkää päivää käyttövoimaveron vuoksi, ja käytä vaikka junaa silloin kun se on mahdollista.&nbsp;</li></ul></li><li>Autoveron, ajoneuvoveron, liikennevakuutuksen ALVin ja käyttövoimaveron poisto&nbsp;<ul><li>Lisää verokertymä polttoaineveroon - tämä ohjaa pois turhasta ajosta, ylinopeuksista, sekä lisäämään julkisten käyttöä aina kun mahdollista, ja käyttämään enemmän kevareita ja pikkuautoja yksin kulkiessa.</li><li>Autojen määrän omistamista ei pidä rangaista: osta Smart ja perhefarkku.</li><li>Polttoainevero ei ole liian korkea niin kauan, kun emme näe kaduilla pisaranmuotoisia lasikuituautoja 2-sylinterisellä koneella ajamassa 75 km/h. Teräsmaasturi ajamassa 140 km/h kielii liian halvasta polttoaineesta.</li></ul></li><li>Sallitaan kevyrakenteiset autot ja tuodaan Japanin Kei-carit Suomeen<ul><li>EU estää aktiivisesti keveiden japanilaisautojen tuontia erinäisin rajoituksin ja säädöksin.</li><li>Suomessa ajetaan paljon raskailla teräsautoilla yli 1000 kg luokassa.</li><li>Sallitaan kevyet törmäyksiä kestämättömät autot, ja itserakennetut autot.</li><li>Ovathan moottoripyörät ja mopoautotkin laillisia, ja täysin turvattomia, joten turvallisuus ei ole mikään tekosyy saastuttaa.</li><li>Turvalliset autot pysyisivät markkinoilla joka tapauksessa.</li></ul></li><li>Annetaan B-kortista AB-kortti kaikille<ul><li>Annetaan kaikille henkilöautoilijoille mahdollisuus ajaa koko kesä kevarilla töihin auton käyttämisen sijaan.</li><li>Moottoripyöräkortin sai ennenkin B-kortin sivutuotteena, voimme tehdä saman nytkin ympäristön nimissä.</li><li>Monet pienemmän per capita päästöjen maat nojaavat henkilökuljettimissa nimenomaan keveisiin moottoripyöriin.</li></ul></li><li>Kaupungin vuokra-asuntojen jakaminen työmatkan lyhyyden perusteella<ul><li>Kaupungin vuokra-asuntoa ei pitäisi saada vain se, joka sitä tarvitsee eniten taloudellisesti, vaan sen, jonka työmatka olisi lyhin. Sama koskee asumisoikeusasuntoja. Näiden asuntojen tuotantoa on saatava jokaiselle työpaikka-alueelle siten, että todennäköisyys löytää vapautuva asunto läheltä työtä on mahdollisimman suuri.</li></ul></li><li>Nelinkertaistetaan rakennusoikeudet kaikille asemakaava-alueiden tonteille<ul><li>Kaupunkialueella asuminen on maaseutua kalliimpaa koska tarjonta on rajoitettua.</li><li>Tarjonta on rajoitettua, koska päättäjät (myös asukkaat) aktiivisesti estävät uutta rakentamista kaupunkialueille omaa taloudellista etuaan ajatellen.</li><li>Ainoa tapa tehdä asumiseta halvempaa on sallia suuremmat rakennusoikeudet ydinkeskustoissa ja muilla halutuilla asuinalueilla.</li></ul></li><li>Lopetetaan matkavähennys<ul><li>Matkavähennyksillä vain tuetaan sitä, että ihmiset asuvat mahdollisimman kaukana omasta työpaikastaan.</li><li>Ihmiset asuvat kaukana työpaikastaan, koska maan ja asumisen hinta on kaukana halvempaa.</li><li>Mitään tukea ei tarvita.</li></ul></li><li>Sallitaan 40% vuokrasta vähennettäväksi palkan tai pääomatulojen verotuksesta<ul><li>Vuokralainen maksaa vuokransa verollisin tuloin, vuokrassa vuokratuloveron sekä kiinteistöveron.</li><li>Nyt pienipalkkaisen ei kannata asua vuokralla, vaan ostaa aina oma asunto, koska vuokra maksetaan verollisesta palkasta, mutta asunnon tuoma säästöhyöty on verotonta.</li><li>Vuokran verovähennys mahdollistaisi Kojamon osakkeen ostamisen, ja 40% oman vuokransa maksamisen Kojamon osingoilla verottomasti, ikään kuin virtuaalisena asuntona, jolloin pienipalkkainen voi likvidisti muuttaa aina työn perässä lähelle työtään, eikä ajaa satoja kilometrejä ja investoida autoon saadakseen matkavähennyksiä.</li><li>Asumistuilla elävän vuokralaisen elintaso ei merkittävästi nouse astuessaan pienipalkkaisen ryhmään, koska kaikki raha menee alussa vain vuokraan.</li></ul></li><li>Sallitaan 2.1m kerroskorkeus makuuhuoneille kerrostaloissa (loft-asunnot)<ul><li>Ennen asuttiin rintamamiestalossa, jossa lastenhuoneet oli 1.6...2.2m korkeita vinttejä, ja keittiötkin ehkä vain 2.4m korkeita. Syntyvyys ja talous oli hyvä.</li><li>Kerrostalon huonekorkeus on minimissäänkin 2.5m korkea, yleensä 2.6m ja kerroskorkeus 3m. Ihmiset asuvat ahtaasti 20-50 neliön asunnoissa.</li><li>Sallimalla 2.1m makuuhuonekorkeuden kerrostaloissa voimme rakentaa loft-asuntoja, joissa on ala- tai yläkerta matalammalla huonekorkeudella, jonne perheen makuuhuoneet voidaan sijoittaa.</li><li>30 neliön yksiöstä tulee 60-neliöinen pienperheen tehoasunto, ja kerroskorkeutta tarvitsee nostaa 3 metristä vain noin 5.0...5.2 metriin. Säästäen kuutioita rakennettua kerrostaloa, pitäen asumisen kuitenkin miellyttävänä päätilojen ollessa vielä yli 2.4m korkeita.</li><li>Myös asuntojen vaadittuja ikkunapinta-aloja ja esteettömyysvaatimuksia tulee purkaa.</li><li>Asuntojen minimikeskineliömäärät tulee purkaa, ja sallia talot täynnä vain yksiöitä, tai täynnä vain kolmioita. Erikseen perhetalot ja sinkkutalot. Toiseen hiekkalaatikot ja parkkipaikat, toiseen ei.&nbsp;</li></ul></li></ol><p>&nbsp;</p><p>Loppukaneettina voin sanoa, että turhien asioiden maksattaminen veronmaksajien työllä pitää lopettaa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tässä 10 todellista asiaa, joita poliittisesti voidaan tehdä vähentääksemme päästöjä ilman reippaita lisäveroja ja monimutkaisia lisäjärjestelyjä.

  1. Parkkipaikasta verollinen etu työpaikoilla kaupunkialueella, ja joukkoliikennelippu verottomaksi eduksi
    • Lopeta aamuruuhkat lähiöistä keskustaan - ihmiset käyttämään bussia.
  2. Autojen liikenteestäpoisto maksuttomaksi palveluksi päivän tarkkuudella
    • Pidä auto pois rekisteristä välttääksesi vakuutuskulut niiltä päiviltä kun käytät bussia.
    • Lopeta "säästäminen" ajamalla pitkää päivää käyttövoimaveron vuoksi, ja käytä vaikka junaa silloin kun se on mahdollista. 
  3. Autoveron, ajoneuvoveron, liikennevakuutuksen ALVin ja käyttövoimaveron poisto 
    • Lisää verokertymä polttoaineveroon - tämä ohjaa pois turhasta ajosta, ylinopeuksista, sekä lisäämään julkisten käyttöä aina kun mahdollista, ja käyttämään enemmän kevareita ja pikkuautoja yksin kulkiessa.
    • Autojen määrän omistamista ei pidä rangaista: osta Smart ja perhefarkku.
    • Polttoainevero ei ole liian korkea niin kauan, kun emme näe kaduilla pisaranmuotoisia lasikuituautoja 2-sylinterisellä koneella ajamassa 75 km/h. Teräsmaasturi ajamassa 140 km/h kielii liian halvasta polttoaineesta.
  4. Sallitaan kevyrakenteiset autot ja tuodaan Japanin Kei-carit Suomeen
    • EU estää aktiivisesti keveiden japanilaisautojen tuontia erinäisin rajoituksin ja säädöksin.
    • Suomessa ajetaan paljon raskailla teräsautoilla yli 1000 kg luokassa.
    • Sallitaan kevyet törmäyksiä kestämättömät autot, ja itserakennetut autot.
    • Ovathan moottoripyörät ja mopoautotkin laillisia, ja täysin turvattomia, joten turvallisuus ei ole mikään tekosyy saastuttaa.
    • Turvalliset autot pysyisivät markkinoilla joka tapauksessa.
  5. Annetaan B-kortista AB-kortti kaikille
    • Annetaan kaikille henkilöautoilijoille mahdollisuus ajaa koko kesä kevarilla töihin auton käyttämisen sijaan.
    • Moottoripyöräkortin sai ennenkin B-kortin sivutuotteena, voimme tehdä saman nytkin ympäristön nimissä.
    • Monet pienemmän per capita päästöjen maat nojaavat henkilökuljettimissa nimenomaan keveisiin moottoripyöriin.
  6. Kaupungin vuokra-asuntojen jakaminen työmatkan lyhyyden perusteella
    • Kaupungin vuokra-asuntoa ei pitäisi saada vain se, joka sitä tarvitsee eniten taloudellisesti, vaan sen, jonka työmatka olisi lyhin. Sama koskee asumisoikeusasuntoja. Näiden asuntojen tuotantoa on saatava jokaiselle työpaikka-alueelle siten, että todennäköisyys löytää vapautuva asunto läheltä työtä on mahdollisimman suuri.
  7. Nelinkertaistetaan rakennusoikeudet kaikille asemakaava-alueiden tonteille
    • Kaupunkialueella asuminen on maaseutua kalliimpaa koska tarjonta on rajoitettua.
    • Tarjonta on rajoitettua, koska päättäjät (myös asukkaat) aktiivisesti estävät uutta rakentamista kaupunkialueille omaa taloudellista etuaan ajatellen.
    • Ainoa tapa tehdä asumiseta halvempaa on sallia suuremmat rakennusoikeudet ydinkeskustoissa ja muilla halutuilla asuinalueilla.
  8. Lopetetaan matkavähennys
    • Matkavähennyksillä vain tuetaan sitä, että ihmiset asuvat mahdollisimman kaukana omasta työpaikastaan.
    • Ihmiset asuvat kaukana työpaikastaan, koska maan ja asumisen hinta on kaukana halvempaa.
    • Mitään tukea ei tarvita.
  9. Sallitaan 40% vuokrasta vähennettäväksi palkan tai pääomatulojen verotuksesta
    • Vuokralainen maksaa vuokransa verollisin tuloin, vuokrassa vuokratuloveron sekä kiinteistöveron.
    • Nyt pienipalkkaisen ei kannata asua vuokralla, vaan ostaa aina oma asunto, koska vuokra maksetaan verollisesta palkasta, mutta asunnon tuoma säästöhyöty on verotonta.
    • Vuokran verovähennys mahdollistaisi Kojamon osakkeen ostamisen, ja 40% oman vuokransa maksamisen Kojamon osingoilla verottomasti, ikään kuin virtuaalisena asuntona, jolloin pienipalkkainen voi likvidisti muuttaa aina työn perässä lähelle työtään, eikä ajaa satoja kilometrejä ja investoida autoon saadakseen matkavähennyksiä.
    • Asumistuilla elävän vuokralaisen elintaso ei merkittävästi nouse astuessaan pienipalkkaisen ryhmään, koska kaikki raha menee alussa vain vuokraan.
  10. Sallitaan 2.1m kerroskorkeus makuuhuoneille kerrostaloissa (loft-asunnot)
    • Ennen asuttiin rintamamiestalossa, jossa lastenhuoneet oli 1.6...2.2m korkeita vinttejä, ja keittiötkin ehkä vain 2.4m korkeita. Syntyvyys ja talous oli hyvä.
    • Kerrostalon huonekorkeus on minimissäänkin 2.5m korkea, yleensä 2.6m ja kerroskorkeus 3m. Ihmiset asuvat ahtaasti 20-50 neliön asunnoissa.
    • Sallimalla 2.1m makuuhuonekorkeuden kerrostaloissa voimme rakentaa loft-asuntoja, joissa on ala- tai yläkerta matalammalla huonekorkeudella, jonne perheen makuuhuoneet voidaan sijoittaa.
    • 30 neliön yksiöstä tulee 60-neliöinen pienperheen tehoasunto, ja kerroskorkeutta tarvitsee nostaa 3 metristä vain noin 5.0...5.2 metriin. Säästäen kuutioita rakennettua kerrostaloa, pitäen asumisen kuitenkin miellyttävänä päätilojen ollessa vielä yli 2.4m korkeita.
    • Myös asuntojen vaadittuja ikkunapinta-aloja ja esteettömyysvaatimuksia tulee purkaa.
    • Asuntojen minimikeskineliömäärät tulee purkaa, ja sallia talot täynnä vain yksiöitä, tai täynnä vain kolmioita. Erikseen perhetalot ja sinkkutalot. Toiseen hiekkalaatikot ja parkkipaikat, toiseen ei. 

 

Loppukaneettina voin sanoa, että turhien asioiden maksattaminen veronmaksajien työllä pitää lopettaa. 

]]>
0 http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262886-10-konkreettista-asiaa-joilla-voidaan-torjua-ilmastonmuutosta#comments Ilmastonmuutos Sun, 21 Oct 2018 08:03:15 +0000 Juho Salo http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262886-10-konkreettista-asiaa-joilla-voidaan-torjua-ilmastonmuutosta
"Helsingissä kokoonnutaan mielenilmaukseen ilmastonmuutosta vastaan." http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262883-helsingissa-kokoonnutaan-mielenilmaukseen-ilmastonmuutosta-vastaan <p><a href="https://areena.yle.fi/1-50009525" target="_blank">Yle areenan mukaan</a> &quot;<em>Helsingissä kokoonnutaan mielenilmaukseen ilmastonmuutosta vastaan</em>.&quot;</p><hr /><p>Mielenilmaus ilmastonmuutosta vastaan on sama kuin mielenilmaus Talven, Kevään, Kesän tai Syksyn tuloa vastaan. Ilmasto ei muutu mielemme mukaisesti, vaan säännöllisin väliajoin luonnon energian ja sen lakien mukaisesti. Ilmastonmuutoksen ensisijainen vaikutusalue - myrskyineen, tulivuorenpurkauksineen, maanjäristyksineen, tsunameineenen - on Päiväntasaaja ja 24 astetta sen molemmin puolin. Me emme voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen mielellämme - mutta - me voimme vaikuttaa sen tuhovoimaan. Kaikki ydinvoimalat, vaarallisia kemikaaleja tuottavat tehtaat ja niiden varastot y m v on muutettava edellä mainitun alueen ulkopuolelle.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun ilmaisemme mielemme sellaisia asioita vastaan joihin me emme voi mielellämme vaikuttaa, ilmaisemme ensisijaisesti että koulutuksessamme on parantamisen varaa. Onhan se, jonkinlainen pedagooginen pohjanoteeraus sekin, jos kehä kolmosen sisäpuolella tuhannet ihmiset ilmaisevat mielensä vaikka Talven tuloa vastaan.<br /><br /><br />Mielipiteemme.fi | Ilmastonmuutosten ymmärtäminen 1/5:&nbsp; <a href="http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipiteemme_ava_kaava" title="http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipiteemme_ava_kaava">http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipiteemme_ava_kaava</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle areenan mukaan "Helsingissä kokoonnutaan mielenilmaukseen ilmastonmuutosta vastaan."


Mielenilmaus ilmastonmuutosta vastaan on sama kuin mielenilmaus Talven, Kevään, Kesän tai Syksyn tuloa vastaan. Ilmasto ei muutu mielemme mukaisesti, vaan säännöllisin väliajoin luonnon energian ja sen lakien mukaisesti. Ilmastonmuutoksen ensisijainen vaikutusalue - myrskyineen, tulivuorenpurkauksineen, maanjäristyksineen, tsunameineenen - on Päiväntasaaja ja 24 astetta sen molemmin puolin. Me emme voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen mielellämme - mutta - me voimme vaikuttaa sen tuhovoimaan. Kaikki ydinvoimalat, vaarallisia kemikaaleja tuottavat tehtaat ja niiden varastot y m v on muutettava edellä mainitun alueen ulkopuolelle.

 

Kun ilmaisemme mielemme sellaisia asioita vastaan joihin me emme voi mielellämme vaikuttaa, ilmaisemme ensisijaisesti että koulutuksessamme on parantamisen varaa. Onhan se, jonkinlainen pedagooginen pohjanoteeraus sekin, jos kehä kolmosen sisäpuolella tuhannet ihmiset ilmaisevat mielensä vaikka Talven tuloa vastaan.


Mielipiteemme.fi | Ilmastonmuutosten ymmärtäminen 1/5:  http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipiteemme_ava_kaava

]]>
11 http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262883-helsingissa-kokoonnutaan-mielenilmaukseen-ilmastonmuutosta-vastaan#comments Ilmastonmuutos Sun, 21 Oct 2018 07:28:57 +0000 Matti Simonaho http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262883-helsingissa-kokoonnutaan-mielenilmaukseen-ilmastonmuutosta-vastaan
IPU on Suomen suurin ympäristöpuolue http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262871-ipu-on-suomen-suurin-ymparistopuolue <p>EU:n neljä perusperiaatetta - ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus - tuhoavat ympäristön ja yhteiskunnat. Silti joidenkin mielestä vain EU:ssa voidaan edistää ympäristönsuojelullista päätöksentekoa. Ei pidä paikkaansa. Ensinnäkin, Suomi ei pysty 2 %:n &rdquo;vallallaan&rdquo; vaikuttamaan EU:ssa mihinkään asiaan yhtään mitään. Toiseksi, muiden määräysvallan alaisena oleva valtio ei ole itsenäinen, eikä kykene neuvottelemaan mistään aidosta, kansainvälisestä yhteistyöstä, kun ei hallitse edes itseään.</p><p>Suomen pitää vähentää riippuvuuttaan muista maista ja alkaa rakentaa tulevaisuuttaan kestäväksi tuleville sukupolville sekä lopettaa lyhytnäköinen kvartaaliajattelu. Voitaisiin aloittaa energia- ja ruokaomavaraisuudesta sekä kaikenlaisen luonnolle haitallisen turhamaisuuden alasajosta. Pitää keskittyä siihen, että ihmiset pärjäävät, ei siihen, että pankit ja kansainväliset suuryritykset pärjäävät. Omavarainen ja itsenäinen Suomi pystyy pitämään huolen myös heikoimmistaan. Nyky-Suomi ei siihen kykene. Nyky-Suomi myy vanhuksensa kansainvälisille hoivajäteille ja suunnittelee terveydenhuoltonsakin myymistä näille saalistajille.</p><p>Vastaisuudessa Suomen täytyy priorisoida: pitää turvata julkinen terveydenhuolto, julkinen koulutus sekä valtion ja kuntien omistuksessa oleva infrastruktuuri. Kyllä niitä elinkeinoja jää vielä aivan riittämiin yksityiselle sektorille, mutta yhteiskunnan peruspilareiden on oltava suojassa sijoitusmarkkinoilta ja taloussuhdanteilta. Tarvitsemme täydellistä suunnanmuutosta sekä ihmisen että luonnon takia. Tarvitsemme kohtuuden periaatteille rakentuvan tasa-arvoisen, luontoa ja elämää kunnioittavan yhteiskunnan. Mikään eduskuntapuolue ei näytä ajavan näitä periaatteita. Siksi Itsenäisyyspuolue on tällä hetkellä Suomen suurin ympäristöpuolue.</p><p>Henri Aitakari</p><p>Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU:n neljä perusperiaatetta - ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus - tuhoavat ympäristön ja yhteiskunnat. Silti joidenkin mielestä vain EU:ssa voidaan edistää ympäristönsuojelullista päätöksentekoa. Ei pidä paikkaansa. Ensinnäkin, Suomi ei pysty 2 %:n ”vallallaan” vaikuttamaan EU:ssa mihinkään asiaan yhtään mitään. Toiseksi, muiden määräysvallan alaisena oleva valtio ei ole itsenäinen, eikä kykene neuvottelemaan mistään aidosta, kansainvälisestä yhteistyöstä, kun ei hallitse edes itseään.

Suomen pitää vähentää riippuvuuttaan muista maista ja alkaa rakentaa tulevaisuuttaan kestäväksi tuleville sukupolville sekä lopettaa lyhytnäköinen kvartaaliajattelu. Voitaisiin aloittaa energia- ja ruokaomavaraisuudesta sekä kaikenlaisen luonnolle haitallisen turhamaisuuden alasajosta. Pitää keskittyä siihen, että ihmiset pärjäävät, ei siihen, että pankit ja kansainväliset suuryritykset pärjäävät. Omavarainen ja itsenäinen Suomi pystyy pitämään huolen myös heikoimmistaan. Nyky-Suomi ei siihen kykene. Nyky-Suomi myy vanhuksensa kansainvälisille hoivajäteille ja suunnittelee terveydenhuoltonsakin myymistä näille saalistajille.

Vastaisuudessa Suomen täytyy priorisoida: pitää turvata julkinen terveydenhuolto, julkinen koulutus sekä valtion ja kuntien omistuksessa oleva infrastruktuuri. Kyllä niitä elinkeinoja jää vielä aivan riittämiin yksityiselle sektorille, mutta yhteiskunnan peruspilareiden on oltava suojassa sijoitusmarkkinoilta ja taloussuhdanteilta. Tarvitsemme täydellistä suunnanmuutosta sekä ihmisen että luonnon takia. Tarvitsemme kohtuuden periaatteille rakentuvan tasa-arvoisen, luontoa ja elämää kunnioittavan yhteiskunnan. Mikään eduskuntapuolue ei näytä ajavan näitä periaatteita. Siksi Itsenäisyyspuolue on tällä hetkellä Suomen suurin ympäristöpuolue.

Henri Aitakari

Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja

]]>
8 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262871-ipu-on-suomen-suurin-ymparistopuolue#comments EU Ilmastonmuutos Itsenäisyys Sat, 20 Oct 2018 19:11:45 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262871-ipu-on-suomen-suurin-ymparistopuolue
Päästöhyvittäminen – nykypäivän anekauppaa http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262854-paastohyvittaminen-nykypaivan-anekauppaa <p>Keskiajalla katolinen kirkko myi innokkaasti aneita syntisille uskovaisille. Homman juju oli yksinkertainen: synteihin sortunut ihminen saattoi ostaa rahaa vastaan lievityksen, joka lyhentäisi hänen viettämää aikaa helvetin tulissa. Aneet tekivät kauppansa, sillä kaikki uskovaiset halusivat luonnollisesti viettää mahdollisimman lyhyen aikaa Luciferin tulien kärvennettävänä ja saada synninpäästön tekemistään vääryyksistä. Lopulta anekaupasta luovuttiin protestanttisen reformaation vanavedessä, mutta aneiden henki jäi kuitenkin elämään. Me kaikki tunnemme jossain määrin itsemme syntisiksi, ja olemme valmiit tekemään mitä tahansa poistaaksemme sen syyllisyyden kiven sydämeltämme.</p><p>Nykypäivänä emme tunne syyllisyyttä kiroilusta tai ylensyönnistä, vaan nykypäivän syntejä ovat hiilidioksidipäästöjä tuottavat teot kuten autolla ajo ja lihansyönti. Ilmastonmuutoskrapulan aikakautena uusia aneita ovat päästöhyvitykset ja -kompensaatiot, joilla ihminen pystyy puhdistamaan omatuntonsa ostamalla rahalla osuuksia hiilidioksidia sitovista sekä vähentävistä projekteista. Aivan kuten aneidenkin kanssa päästöhyvityksetkään eivät paranna maailmaa; päinvastoin ne mahdollistavat ihmisille vielä tulevaisuudessakin sen elämäntyylin, joka on nyt tuonut meidät maailmanlopun partaalle.</p><p>Ensimmäinen ongelma päästöhyvityksien kanssa liittyy niiden kauppaajaan ja käyttötarkoitukseen. Ostaessasi päästöhyvityksiä saatat tukea uudelleenmetsittämistä Ugandassa tai ekologisempia jätteenhävitysratkaisuja Brasiliassa. Osa projekteista onnistuu mutta suuri osa ei. Samalla projektit saattavat pikemminkin häiritä paikallisia asukkaita heidän auttamisensa sijaan ja pahimmillaan ajaa heidät ulos heidän kodeistaan.</p><p>Toisaalta laskelmat siitä, kuinka paljon päästökompensaatioon liittyvät projektit oikeasti vähentävät hiilidioksidipäästöjä, ovat hyvin vahvasti ilmassa. Jos ostat tonnin päästöhyvityksiä, et välttämättä saa mitä tilaat. Esimerkiksi British Airways on vuodesta 2005 mahdollistanut matkustajilleen päästöjen kompensoinnin, mutta niistä 27 miljoonasta tonnista, jotka heidän koneensa ovat tähän mennessä tuottaneet, on kompensoitu vasta 3000 tonnia eli kokonaiset 0,01% prosenttia suunnitellusta.</p><p>Päästöhyvitykset ovat siis lähes yhtä arvottomia kuin keskiaikaiset aneet. Haluamme ajatella, että kirstuun kilahtanut kolikko, auttaa myös meidän sieluamme vilahtamaan taivaaseen. Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan ratkaista anekaupalla vaan oikeilla muutoksilla elämäntyyliimme. Tähän asti olemme ajatelleet, että voimme ostaa itsemme ulos jokaisesta pinteestä. Ilmastonmuutoksen luoma maanpäällinen helvetti on kuitenkin paikka, josta kukaan ei rahan, aneiden tai päästöhyvityksien avulla pääse pakoon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskiajalla katolinen kirkko myi innokkaasti aneita syntisille uskovaisille. Homman juju oli yksinkertainen: synteihin sortunut ihminen saattoi ostaa rahaa vastaan lievityksen, joka lyhentäisi hänen viettämää aikaa helvetin tulissa. Aneet tekivät kauppansa, sillä kaikki uskovaiset halusivat luonnollisesti viettää mahdollisimman lyhyen aikaa Luciferin tulien kärvennettävänä ja saada synninpäästön tekemistään vääryyksistä. Lopulta anekaupasta luovuttiin protestanttisen reformaation vanavedessä, mutta aneiden henki jäi kuitenkin elämään. Me kaikki tunnemme jossain määrin itsemme syntisiksi, ja olemme valmiit tekemään mitä tahansa poistaaksemme sen syyllisyyden kiven sydämeltämme.

Nykypäivänä emme tunne syyllisyyttä kiroilusta tai ylensyönnistä, vaan nykypäivän syntejä ovat hiilidioksidipäästöjä tuottavat teot kuten autolla ajo ja lihansyönti. Ilmastonmuutoskrapulan aikakautena uusia aneita ovat päästöhyvitykset ja -kompensaatiot, joilla ihminen pystyy puhdistamaan omatuntonsa ostamalla rahalla osuuksia hiilidioksidia sitovista sekä vähentävistä projekteista. Aivan kuten aneidenkin kanssa päästöhyvityksetkään eivät paranna maailmaa; päinvastoin ne mahdollistavat ihmisille vielä tulevaisuudessakin sen elämäntyylin, joka on nyt tuonut meidät maailmanlopun partaalle.

Ensimmäinen ongelma päästöhyvityksien kanssa liittyy niiden kauppaajaan ja käyttötarkoitukseen. Ostaessasi päästöhyvityksiä saatat tukea uudelleenmetsittämistä Ugandassa tai ekologisempia jätteenhävitysratkaisuja Brasiliassa. Osa projekteista onnistuu mutta suuri osa ei. Samalla projektit saattavat pikemminkin häiritä paikallisia asukkaita heidän auttamisensa sijaan ja pahimmillaan ajaa heidät ulos heidän kodeistaan.

Toisaalta laskelmat siitä, kuinka paljon päästökompensaatioon liittyvät projektit oikeasti vähentävät hiilidioksidipäästöjä, ovat hyvin vahvasti ilmassa. Jos ostat tonnin päästöhyvityksiä, et välttämättä saa mitä tilaat. Esimerkiksi British Airways on vuodesta 2005 mahdollistanut matkustajilleen päästöjen kompensoinnin, mutta niistä 27 miljoonasta tonnista, jotka heidän koneensa ovat tähän mennessä tuottaneet, on kompensoitu vasta 3000 tonnia eli kokonaiset 0,01% prosenttia suunnitellusta.

Päästöhyvitykset ovat siis lähes yhtä arvottomia kuin keskiaikaiset aneet. Haluamme ajatella, että kirstuun kilahtanut kolikko, auttaa myös meidän sieluamme vilahtamaan taivaaseen. Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan ratkaista anekaupalla vaan oikeilla muutoksilla elämäntyyliimme. Tähän asti olemme ajatelleet, että voimme ostaa itsemme ulos jokaisesta pinteestä. Ilmastonmuutoksen luoma maanpäällinen helvetti on kuitenkin paikka, josta kukaan ei rahan, aneiden tai päästöhyvityksien avulla pääse pakoon.

]]>
1 http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262854-paastohyvittaminen-nykypaivan-anekauppaa#comments Energia- ja ympäristöpolitiikka Ilmastonmuutos Päästökauppa Ympäristö Sat, 20 Oct 2018 13:02:25 +0000 Markus Myllyniemi http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262854-paastohyvittaminen-nykypaivan-anekauppaa
Ilmastonmuutos torjutaan sinivihreällä talouspolitiikalla http://janikatakatalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262850-ilmastonmuutos-torjutaan-sinivihrealla-talouspolitiikalla <p>&rdquo;Päättäjät, laittakaa minut ruotuun vaikka väkisin!&rdquo;, aneli Docventuresin Riku Rantala paljon jaetussa&nbsp;<a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/12/riku-rantala-miljoonan-lentokilometrin-jalkeen-syyllistaminen-ei-enaa-pure">kolumnissaanviime viikolla</a>. Ilmastoahdistusta on muutenkin ollut tavallista enemmän ilmassa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin jälkeen. Jos emme välittömästi saa päästöjä laskuun, ovat&nbsp;<a href="https://www.sitra.fi/blogit/10-asiaa-jotka-kaikkien-hyva-tietaa-uudesta-ilmastoraportista/">seuraukset maapallolle&nbsp;</a>tuhoisat.&nbsp;</p><p>Jokaisen ihmisen ilmastoystävälliset ratkaisut ovat osa suurempaa puroa, eikä pidä ajatella, ettei niillä olisi merkitystä. Kaikkein vaikuttavimmat ratkaisut kuitenkin tehdään kaupunginvaltuustoissa, eduskunnassa, EU:ssa ja kansainvälisillä areenoilla. Päästösitoumuksia tulee tiukentaa kaikilla näillä tasoilla ja ratkaisujen on sisällettävä niin verotukseen, budjetteihin kuin lainsäädäntöönkin vaikuttavia toimia.</p><p>Kaikkein tehokkaimmin ilmastonmuutos torjutaan sinivihreällä talouspolitiikalla. Verot ja eurot ovat vaikuttavia työkaluja, kun ne suunnataan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ensinnäkin saastuttavista valinnoista on tehtävä kalliimpia kuin ympäristöystävällisistä; hiilelle, jätteille ja muille ympäristöä pilaaville toiminnoille on saatava korkeampi hinta. Vastaavasti huojennuksia verotuksen kautta tulee ohjata kestäviin vaihtoehtoihin. Ihminen on rationaalinen toimija, joka muuttaa kulutustottumuksiaan viimeistään kukkaron sanelemana.</p><p>Myös budjetti on hyvä paikka vaikuttaa ilmastonmuutokseen kaikilla päätöksenteon tasoilla. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on ottanut Suomessa käyttöön kestävän kehityksen budjetoinnin, joka on herättänyt kiinnostusta maailmalla. Siinä jokainen ministeriö arvioi, miten heidän käyttämänsä eurot edistävät tai haittaavat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Pienellä muokkauksella tämä oli hyödynnettävissä niin kunta- kuin Euroopankin tasolla.</p><p>Ilmastonmuutosta ei ratkaista pelkästään käymällä kirpputoreilla tai kaatamalla kahviin kauramaitoa &ndash; vaikka nämä tärkeitä tekoja ovatkin. Ilmastonmuutos ratkaistaan äänestämällä valtaan päättäjiä, joilla on horisontti tarpeeksi kaukana ja jotka ovat valmiita toteuttamaan tiukkaa sinivihreää talouspolitiikkaa.&nbsp;<br /><br /><em>Janika Takatalo<br />Puheenjohtaja<br />Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ”Päättäjät, laittakaa minut ruotuun vaikka väkisin!”, aneli Docventuresin Riku Rantala paljon jaetussa kolumnissaanviime viikolla. Ilmastoahdistusta on muutenkin ollut tavallista enemmän ilmassa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin jälkeen. Jos emme välittömästi saa päästöjä laskuun, ovat seuraukset maapallolle tuhoisat. 

Jokaisen ihmisen ilmastoystävälliset ratkaisut ovat osa suurempaa puroa, eikä pidä ajatella, ettei niillä olisi merkitystä. Kaikkein vaikuttavimmat ratkaisut kuitenkin tehdään kaupunginvaltuustoissa, eduskunnassa, EU:ssa ja kansainvälisillä areenoilla. Päästösitoumuksia tulee tiukentaa kaikilla näillä tasoilla ja ratkaisujen on sisällettävä niin verotukseen, budjetteihin kuin lainsäädäntöönkin vaikuttavia toimia.

Kaikkein tehokkaimmin ilmastonmuutos torjutaan sinivihreällä talouspolitiikalla. Verot ja eurot ovat vaikuttavia työkaluja, kun ne suunnataan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ensinnäkin saastuttavista valinnoista on tehtävä kalliimpia kuin ympäristöystävällisistä; hiilelle, jätteille ja muille ympäristöä pilaaville toiminnoille on saatava korkeampi hinta. Vastaavasti huojennuksia verotuksen kautta tulee ohjata kestäviin vaihtoehtoihin. Ihminen on rationaalinen toimija, joka muuttaa kulutustottumuksiaan viimeistään kukkaron sanelemana.

Myös budjetti on hyvä paikka vaikuttaa ilmastonmuutokseen kaikilla päätöksenteon tasoilla. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on ottanut Suomessa käyttöön kestävän kehityksen budjetoinnin, joka on herättänyt kiinnostusta maailmalla. Siinä jokainen ministeriö arvioi, miten heidän käyttämänsä eurot edistävät tai haittaavat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Pienellä muokkauksella tämä oli hyödynnettävissä niin kunta- kuin Euroopankin tasolla.

Ilmastonmuutosta ei ratkaista pelkästään käymällä kirpputoreilla tai kaatamalla kahviin kauramaitoa – vaikka nämä tärkeitä tekoja ovatkin. Ilmastonmuutos ratkaistaan äänestämällä valtaan päättäjiä, joilla on horisontti tarpeeksi kaukana ja jotka ovat valmiita toteuttamaan tiukkaa sinivihreää talouspolitiikkaa. 

Janika Takatalo
Puheenjohtaja
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta

]]>
10 http://janikatakatalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262850-ilmastonmuutos-torjutaan-sinivihrealla-talouspolitiikalla#comments Ilmastonmuutos Talouspolitiikka Ympäristö Sat, 20 Oct 2018 10:30:36 +0000 Janika Takatalo http://janikatakatalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262850-ilmastonmuutos-torjutaan-sinivihrealla-talouspolitiikalla
Suomelle ehdotetut ilmastoteot – paras kääntyy hyvän viholliseksi globaalisti http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262843-suomelle-ehdotetut-ilmastoteot-paras-kaantyy-hyvan-viholliseksi-globaalisti <p>&nbsp;IPCC:n hiljattain julkaiseman erikoisraportin jälkeen ilmastonmuutosaktivistit ovat vaatineet Suomelta kovia ilmastotekoja, jotta &rdquo;maailma pelastuu&rdquo;. Tämän päivän Hesarissa on arviolta kuusi sivua tästä asiasta. Tämä on aiheuttanut painetta mm. Suomen metsäpolitiikalle, että metsiemme hakkuumääriä pitäisi pienentää tai äärilausunnoissa, jopa lopettaa, jotta hiilinielun koko kasvaisi globaalissa mittakaavassa.</p><p>Tässä kohtaa käytännössä törmätään ilmiöön, jota kansanomaisesti kutsutaan nimellä &rdquo;paras on hyvän vihollinen&rdquo; ja jonka tavalliset ihmiset ovat oppineet kantapään kautta. Tieteellisesti kyse on jonkin kokonaisuuden tai kokonaisprosessin optimoinnista. Niissä sama kansanviisaus pelkistetään muotoon, että kokonaisoptimimaalinen tulos ei ole koskaan osaprosessien optimien summa. Toisin sanoen, jos prosessi tarkastellaan vain osaprosessi kerrallaan ja vedetään kukin osaprosessi optimaaliseen tilanteeseen, niin huomataan, että kokonaisuudessaan tilanne ei ole optimissa, vaan huononee.</p><p>Annan konkreettisen esimerkin. Kun palveluyritykseen tulee tuote, joka käy läpi monimutkaisen kunnostusprosessin, niin siitä pitää kirjata tietojärjestelmään tarkkoja tietoja. Se henkilö, joka ottaa vastaan tuotteen, on tottunut, että hän kirjaa vain ne tiedot, jotka hän tarvitsee. Tämä johtaa siihen, että muissa prosessin osavaiheissa tietoa etsitään ja täydennetään ja tämä vie paljon enemmän aikaa ja on virheille alttiimpi kuin, jos kaikki tiedot viedään heti alussa tietojärjestelmään. Kun tällainen muutos tehdään, niin henkilö, jolle tulee nyt enemmän hommia ja jonka prosessi vie enemmän aikaa, nostaa metelin: miksi minun pitää syöttää tietoja, joista minä en hyödy yhtään mitään? Kokonaisprosessin optimin kannalta hänen prosessinsa ei ole optimissa, mutta kokonaisuus toimii paljon paremmin.</p><p>Professori Janne J. Hukkanen kaipaa, että päätöksentekijät käyttäisivät enemmän eri alojen asiantuntijoita &rdquo;viheliäisten ongelmien ratkaisuissa&rdquo;. Esimerkiksi hän ottaa lisähakkuiden aiheuttaman hiilinielun pienemisen seuraavan 10-15 vuoden aikana. Ajatus tämän takana on, että Suomella on moraalinen velvollisuus säästää metsiään. Tässä on kyse osaoptimoinnista. Jos Suomi jättää hyödyntämättä metsiään, niin väheneekö metsien käyttö globaalisti saman verran? Ei varmasti vähene, vaan joku muu maa tuo markkinoille Suomen jättämän metsistä peräisin olevien tuotteiden jättämän aukon. Hoidetaanko noissa maissa metsiä paremmin kuin Suomessa? Suurella todennäköisyydellä huonommin. Tämä toimenpide ei siis auta globaalissa mittakaavassa yhtään mitään vaan todennäköisesti pahentaa tilannetta. Toinen näkökulma asiassa on vielä se, että puutuotteet ovat hiilijalanjäljeltään useimmiten selvästi parempia kuin uusiutumattomista raaka-aineista tehdyt vastaavat tuotteet - esimerkiksi puutalo vastaan betonitalo.</p><p>Jos lisähakkuut käytettäisiin biopolttoaineiden valmistukseen, niin silloin lopputulos ei ole niin yksiselitteinen, vaan asia pitäisi tarkastella tieteellisen rehellisesti, että onko tuo puuperäinen biopolttoaine todella parempi kuin fossiilinen polttoaine. Viittaan ympäristöneuvos Esa Tommilan kirjoituksiin aiheesta mm. T%T-lehdessä 19.10.18.</p><p>Samaan suomalaisia syyllistävää puhetta on viittaukset suomalaisten suureen hiilijalanjälkeen. Meillä on suuri hiilijalanjälki mm. väestöömme nähden suuresta terästeollisuuden koosta johtuen. Kuitenkin Outokummun Tornion ruostumatonta terästä tuottava tehdas on energiatehokkuudeltaan maailman paras. Pieneneekö terästeollisuuden hiilijalanjälki globaalisti, jos Tornion jaloterästehdas ajetaan alas? Ei pienene, vaan kasvaa.</p><p>Tässä asiassa poliitikot näyttävät toistaiseksi päihittävän suomalaiset professoritason ympäristöaktivistit. Toivottavasti poliitikot osaavat pitää päänsä kylmänä, vaikka ympäristö lämpenee ja keskustelu kuumenee.</p><p>++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++</p><p>Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 14 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen seitsemän vuoden aikana.</p><p>Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta:&nbsp;<a href="http://www.climatexam.com/">www.climatexam.com</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  IPCC:n hiljattain julkaiseman erikoisraportin jälkeen ilmastonmuutosaktivistit ovat vaatineet Suomelta kovia ilmastotekoja, jotta ”maailma pelastuu”. Tämän päivän Hesarissa on arviolta kuusi sivua tästä asiasta. Tämä on aiheuttanut painetta mm. Suomen metsäpolitiikalle, että metsiemme hakkuumääriä pitäisi pienentää tai äärilausunnoissa, jopa lopettaa, jotta hiilinielun koko kasvaisi globaalissa mittakaavassa.

Tässä kohtaa käytännössä törmätään ilmiöön, jota kansanomaisesti kutsutaan nimellä ”paras on hyvän vihollinen” ja jonka tavalliset ihmiset ovat oppineet kantapään kautta. Tieteellisesti kyse on jonkin kokonaisuuden tai kokonaisprosessin optimoinnista. Niissä sama kansanviisaus pelkistetään muotoon, että kokonaisoptimimaalinen tulos ei ole koskaan osaprosessien optimien summa. Toisin sanoen, jos prosessi tarkastellaan vain osaprosessi kerrallaan ja vedetään kukin osaprosessi optimaaliseen tilanteeseen, niin huomataan, että kokonaisuudessaan tilanne ei ole optimissa, vaan huononee.

Annan konkreettisen esimerkin. Kun palveluyritykseen tulee tuote, joka käy läpi monimutkaisen kunnostusprosessin, niin siitä pitää kirjata tietojärjestelmään tarkkoja tietoja. Se henkilö, joka ottaa vastaan tuotteen, on tottunut, että hän kirjaa vain ne tiedot, jotka hän tarvitsee. Tämä johtaa siihen, että muissa prosessin osavaiheissa tietoa etsitään ja täydennetään ja tämä vie paljon enemmän aikaa ja on virheille alttiimpi kuin, jos kaikki tiedot viedään heti alussa tietojärjestelmään. Kun tällainen muutos tehdään, niin henkilö, jolle tulee nyt enemmän hommia ja jonka prosessi vie enemmän aikaa, nostaa metelin: miksi minun pitää syöttää tietoja, joista minä en hyödy yhtään mitään? Kokonaisprosessin optimin kannalta hänen prosessinsa ei ole optimissa, mutta kokonaisuus toimii paljon paremmin.

Professori Janne J. Hukkanen kaipaa, että päätöksentekijät käyttäisivät enemmän eri alojen asiantuntijoita ”viheliäisten ongelmien ratkaisuissa”. Esimerkiksi hän ottaa lisähakkuiden aiheuttaman hiilinielun pienemisen seuraavan 10-15 vuoden aikana. Ajatus tämän takana on, että Suomella on moraalinen velvollisuus säästää metsiään. Tässä on kyse osaoptimoinnista. Jos Suomi jättää hyödyntämättä metsiään, niin väheneekö metsien käyttö globaalisti saman verran? Ei varmasti vähene, vaan joku muu maa tuo markkinoille Suomen jättämän metsistä peräisin olevien tuotteiden jättämän aukon. Hoidetaanko noissa maissa metsiä paremmin kuin Suomessa? Suurella todennäköisyydellä huonommin. Tämä toimenpide ei siis auta globaalissa mittakaavassa yhtään mitään vaan todennäköisesti pahentaa tilannetta. Toinen näkökulma asiassa on vielä se, että puutuotteet ovat hiilijalanjäljeltään useimmiten selvästi parempia kuin uusiutumattomista raaka-aineista tehdyt vastaavat tuotteet - esimerkiksi puutalo vastaan betonitalo.

Jos lisähakkuut käytettäisiin biopolttoaineiden valmistukseen, niin silloin lopputulos ei ole niin yksiselitteinen, vaan asia pitäisi tarkastella tieteellisen rehellisesti, että onko tuo puuperäinen biopolttoaine todella parempi kuin fossiilinen polttoaine. Viittaan ympäristöneuvos Esa Tommilan kirjoituksiin aiheesta mm. T%T-lehdessä 19.10.18.

Samaan suomalaisia syyllistävää puhetta on viittaukset suomalaisten suureen hiilijalanjälkeen. Meillä on suuri hiilijalanjälki mm. väestöömme nähden suuresta terästeollisuuden koosta johtuen. Kuitenkin Outokummun Tornion ruostumatonta terästä tuottava tehdas on energiatehokkuudeltaan maailman paras. Pieneneekö terästeollisuuden hiilijalanjälki globaalisti, jos Tornion jaloterästehdas ajetaan alas? Ei pienene, vaan kasvaa.

Tässä asiassa poliitikot näyttävät toistaiseksi päihittävän suomalaiset professoritason ympäristöaktivistit. Toivottavasti poliitikot osaavat pitää päänsä kylmänä, vaikka ympäristö lämpenee ja keskustelu kuumenee.

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 14 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen seitsemän vuoden aikana.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

 

]]>
3 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262843-suomelle-ehdotetut-ilmastoteot-paras-kaantyy-hyvan-viholliseksi-globaalisti#comments Hiilinielu Ilmastonmuutos Metsähakkuut Sat, 20 Oct 2018 09:43:23 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262843-suomelle-ehdotetut-ilmastoteot-paras-kaantyy-hyvan-viholliseksi-globaalisti
Hallitus tukee maakaasun päästöjen kasvattamista? http://juholaatu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262801-hallitus-tukee-maakaasun-paastojen-kasvattamista <p>Hallitus suunnittelee toimia ilmaston hyväksi. Hiilien energiakäytöstä pitää kuulemma luopua vuoteen 2030 mennessä. Maakaasun verotusta aiotaan sen sijaan keventää.</p><p>Mutta hetkinen - tämähän merkistee sitä, että lähivuosina fossiilisten verotusta aiotaan keventää (hiili entisellään (edit: hiilikin nousee), maakaasu kevenee). Eikö tavoite olekaan vähentää fossiilisten käyttöä, vaan lisätä sitä lähivuosien aikana?</p><p>Tavoite luopua fossiilisten polttamisesta on ollut kaikkien tiedossa jo vuosikaudet. Hallituksen toimet eivät siis tule yllätyksenä kenellekään, eikä tarvetta tällaisten suunniteltujen leikkausten kompensontiin ole.</p><p>Se olisi ymmärrettävää, jos maakaasun käyttöä rajoitettaisiin hieman hitaammassa tahdissa kuin hiilen käyttöä, muttaa maakaasun käytön lisäämiseen kannustaminen ole järkevää, jos tavoite on fossiilisten päästöjen vähentäminen.</p><p>(<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10006370" title="https://yle.fi/uutiset/3-10006370">https://yle.fi/uutiset/3-10006370</a>)</p><p>Edit: Tässä tuoreempi linkki uutisiin: <a href="https://areena.yle.fi/1-4234903" title="https://areena.yle.fi/1-4234903">https://areena.yle.fi/1-4234903</a> , kohta 8:28</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus suunnittelee toimia ilmaston hyväksi. Hiilien energiakäytöstä pitää kuulemma luopua vuoteen 2030 mennessä. Maakaasun verotusta aiotaan sen sijaan keventää.

Mutta hetkinen - tämähän merkistee sitä, että lähivuosina fossiilisten verotusta aiotaan keventää (hiili entisellään (edit: hiilikin nousee), maakaasu kevenee). Eikö tavoite olekaan vähentää fossiilisten käyttöä, vaan lisätä sitä lähivuosien aikana?

Tavoite luopua fossiilisten polttamisesta on ollut kaikkien tiedossa jo vuosikaudet. Hallituksen toimet eivät siis tule yllätyksenä kenellekään, eikä tarvetta tällaisten suunniteltujen leikkausten kompensontiin ole.

Se olisi ymmärrettävää, jos maakaasun käyttöä rajoitettaisiin hieman hitaammassa tahdissa kuin hiilen käyttöä, muttaa maakaasun käytön lisäämiseen kannustaminen ole järkevää, jos tavoite on fossiilisten päästöjen vähentäminen.

(https://yle.fi/uutiset/3-10006370)

Edit: Tässä tuoreempi linkki uutisiin: https://areena.yle.fi/1-4234903 , kohta 8:28

]]>
25 http://juholaatu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262801-hallitus-tukee-maakaasun-paastojen-kasvattamista#comments Ilmastonmuutos IPCC Fri, 19 Oct 2018 14:22:56 +0000 Juho Laatu http://juholaatu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262801-hallitus-tukee-maakaasun-paastojen-kasvattamista
Luonnon- ja ilmastonsuojelu ovat tärkeitä, mutta… http://jariekilpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262591-luonnon-ja-ilmastonsuojelu-ovat-tarkeita-mutta <p><strong>Meidän on huolehdittava Suomen ja suomalaisten eduista, emme voi tehdä kaikkea yksin ja niinkuin alta huomaamme: me olemme jo tehneet paljon ja tietenkin pitää aina parantaa, mutta suhteuttaa aina siihen mikä on järkevää.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaivosteollisuus</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Luonnonsuojelu on tärkeää. Suomen tärkein ongelma on: kaivoksien aiheuttamat ympäristöongelmat.</strong></p><p><strong>Kaivoslakien uudistaminen on kiireellinen. Miten kaivoslupia myönnetään ja niistä saatavat maksut?</strong></p><p><strong>Ei voi olla niin että raaka-aineet viedään ja voitot kääritään, mutta ympäristöongelmat jää Suomen valtion maksettaviksi. Kaikkea tuhoamista ei välttämättä pystytä edes korjaamaan.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>On hyvä, että tulee kaivostoiminnassa työpaikkoja, mutta samalla ei voi antaa holtittomasti saastuttaa.</strong></p><p><strong>Avolouhokset rumentaa ja voivat muilla tavoilla olla ongelmaksi, kuten Sotkamossa tapahtui jätevesipäästöjä, jotka tuhosivat lähijärviä. </strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Samalla pitää huomioida, vaikka tytäryhtiö ajetaan konkurssiin, niin emo ei pääse kuin koira veräjästä ja jättää saastuminen Suomen ongelmaksi!</strong></p><p><strong>Emoyhtiöt vastuuseen kaivosteollisuudessa ja turvaavat vakuudet. Voittojen siirtäminen konserni lainoilla veroparatiiseihin estettävä. Turvaavat vakuudet oltava. Mikäli sattuu ikävää kuten Sotkamossa, pitää olla mahdollisuus saada ympäristötuhojen maksajaksi muukin taho kuin valtio</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ilmastonmuutos</strong></p><p>Ilmastonmuutos asioissa pitää olla järkevä. Ilmansaasteet on pahaksi ja meillä Suomessa on puhdasta ilmaa.</p><p>Suomessa on tehty paljon ympäristön hyväksi. Meillä on vähennetty CO2 päästöjä ja useissa maissa lisätään.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi ei voi yksin pelastaa maailmaa. Suomi ei ole suurin saastuttaja ja on tehnyt jo paljon ilmaston parantamiseksi.</p><p>Suomen kivihiililaitosten päästöjen puhdistus on erinomaista ja maailmalla edelleen tuprutetaan ilmaan joko huonosti puhdistettuna tai ei ollenkaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi oli rikkidirektiivissäkin kärsijänä, Itämerelle otettiin käyttöön ensimmäisenä. Suomi elää viennistä ja vienti käyttää kuljetuksia. Jos Suomen viennille laitetaan kustannuksia rikkidirektiivin muodossa, niin kilpailu kyky kärsii. Rikkidirektiivi on tulossa voimaan vasta 2020 kaikilla maailman merillä.</p><p>&nbsp;</p><p>Olisi ekoteko tuoda saastuttavista maista teollisuutta Suomeen, meillä on teollisuutemme vähäpäästöistä verrattuna Intiaan, Kiinaan ja Puolaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Professori kummeksuu Suomen ilmastokeskustelua: &rdquo;Suomi on yksi siitä kourallisesta maita, jotka ovat vähentäneet päästöjään&rdquo;</p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/fa049a6e-927f-42a4-b127-7a5433e74160_pi.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/politiikka/fa049a6e-927f-42a4-b127-7a5433e74160_pi.shtml">https://www.iltalehti.fi/politiikka/fa049a6e-927f-42a4-b127-7a5433e74160...</a></p><p>Maailmassa 200 maata ja vain noin 30 maata vähentänyt päästöjä ja Suomi niiden joukossa. Suomi siis on tehnyt paljon ilmansaasteiden eteen.</p><p>Muistetaan vielä että &nbsp;Suomen osuus CO2-päästöstä on 0,14 prosenttia eli runsaan promillen luokkaa.</p><p>Näiden pohjalta on hyvä todeta meillä ei ole mitään paniikkia. Suomi ei voi yksin tehdä kaikkea. Toivon päättäjille jäitä hattuun ja edetään ihan rauhassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Juttu vuodelta 2017, mutta ajan kohtainen, mitkä on suuruus luokat:</p><p>Suomen vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat 56 miljoonaa tonnia ja ne laskevat kuuden prosentin tahtia. Intian päästöt ovat 2,5 miljardia tonnia ja ne kasvavat reilun viiden prosentin tahtia, eli vuodessa yli kaksi kertaa koko Suomen päästöjen verran.</p><p><a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ilmastovouhotus-on-iso-vitsi/xdjsxTfL?ref=twitter:d7ab&amp;_ga=2.258756617.2039430879.1539059505-951643441.1512491048" title="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ilmastovouhotus-on-iso-vitsi/xdjsxTfL?ref=twitter:d7ab&amp;_ga=2.258756617.2039430879.1539059505-951643441.1512491048">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ilmastovouhotus-on-iso-vitsi/xdjsxTfL...</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Autoveroa ei tule poistaa ja siirtää polttoaine- ja päästöveroihin.</strong></p><p><strong>&nbsp;&nbsp; &nbsp;</strong><strong>Ei vapaamatkustajille: Herrat maksakoon itse autoveronsa. </strong></p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;Köyhät, paljon ajavat ja maaseudun asukkaat olisivat kärsijöinä. Ei ole mitään järkeä siirtää uusien autojen hinnan alennusta tämän ihmisryhmän maksettavaksi.</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;Ihmisten on liikuttava ja on annettava mahdollisuus ihmisille asua muuallakin kuin kasvukeskuksissa. Maaseudulla on voitava asua ja tuottaa meille ruokaa.</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;Polttonesteiden hinnat on korkeat ja niitä ei enää voi korottaa</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;Autoverotuksen poisto on tulonsiirto rikkaille. Maaseudulla pitkien matkojen päässä asuva yli 10 vuotiaalla autolla on tämän maksu mies. Autoveron tuotto on noin 850 miljoonaa: maksakoot ne jotka uusia autoja ostaa.</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;Suomen teollisuuden kilpailukykyä ei saa rapauttaa. Meillä on pitkät kuljetusmatkat ja meidän on huolehdittava teollisuutemme kilpailukyvystä. Polttonesteiden hinnan korotukset ja päästöverot olisivat myrkkyä kilpailukyvyllemme pitkien etäisyyksien Suomessa ja täältä pitkä matka vientituotteilla maailmanmarkkinoille. Ei rapauteta vientiämme.</p><p><strong>Sähköauto ei saastuta ajaessa, mutta millä sähkö valmistetaan vaikuttaa miten hyvä luonnolle on. </strong></p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; VTT: Sähköauton syntinä valmistuksen päästöt &ndash; ympäristövoittajaa on vaikea valita</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp; Tässä artikkeli missä kerrotaan: sähköauto ole välttämättä edes ympäristöystävällisin</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-autot/vtt-s%C3%A4hk%C3%B6auton-syntin%C3%A4-valmistuksen-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t-ymp%C3%A4rist%C3%B6voittajaa-on-vaikea-valita-1.190498</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; Kannattaako sähköautoa tukea valtion varoista? Yrityksen ovat kilvan hakemassa rahaa valtiolta latauspisteisiin.</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Hallitus ryhtyy jakamaan tukea sähköautojen julkisten latauspisteiden rakentamiseen. Vuosina 2017&ndash;2019 jaettava tuki on yhteensä 4,8 miljoonaa euroa.</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/nyt-se-tuli-hallitukselta-miljoonien-eurojen-tuki-sahkoautoilulle-luvassa-800-uutta-latauspistetta/6291538#gs.z_R1q9U</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;Onko järkevää Hallituksen tuki sähköautoilulle? Minusta ei, voisimme käyttää valtion varat paremminkin.</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;Hankintatuki on 2000 eur enintään 50 000 eur maksavalle sähköautolle. Onko tämä järkevää, kun ympäristövoittajaa ei ole helppo valita.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ihmisten pitää syödä ja liharuokia myös </strong></p><p>&nbsp;</p><p>Suositaan lähiruokaa ja omavaraista maatalouttamme. On tärkeää että jokainen maa huolehtii omasta omavaraisuudesta. On tärkeää että voimme saada ruokamme omasta maastamme.</p><p>Maataloutta pitää tukea että Suomen maatalous pysyy elinvoimaisena ja omavaraisena. Ilman maataloutta ei ole myöskään liha- ja meijeriteollisuutta, missä moni työntekijä työskentelee.</p><p>Ulkomailta tulee myös huonolaatuista lihaa kuten olemme saaneet huomata.</p><p>Voi olla että jossain vaiheessa ei saa ulkomailta ruokaa ja silloin omavaraisuus on kunniassa.</p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Tutkijat laskivat, että enemmän hedelmiä, vihanneksia ja kasviksia sisältävä ruokavalio kuluttaa energiaa 38 prosenttia ja vettä kymmenen prosenttia enemmän kuin &rdquo;tyypillinen amerikkalainen ruokavalio&rdquo;. Myös kasvihuonekaasuja erittyi ilmakehään kuusi prosenttia enemmän.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkijat-nimesivat-ymparistoa-tuhoavat-kasvikset-salaatti-suurin-morko/25d16ebc-55e3-3217-b102-585fbf1bc546?ref=facebook%3Ad98e" title="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkijat-nimesivat-ymparistoa-tuhoavat-kasvikset-salaatti-suurin-morko/25d16ebc-55e3-3217-b102-585fbf1bc546?ref=facebook%3Ad98e">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkijat-nimesivat-ymparistoa-tuhoava...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Meidän on huolehdittava Suomen ja suomalaisten eduista, emme voi tehdä kaikkea yksin ja niinkuin alta huomaamme: me olemme jo tehneet paljon ja tietenkin pitää aina parantaa, mutta suhteuttaa aina siihen mikä on järkevää.

 

Kaivosteollisuus

 

Luonnonsuojelu on tärkeää. Suomen tärkein ongelma on: kaivoksien aiheuttamat ympäristöongelmat.

Kaivoslakien uudistaminen on kiireellinen. Miten kaivoslupia myönnetään ja niistä saatavat maksut?

Ei voi olla niin että raaka-aineet viedään ja voitot kääritään, mutta ympäristöongelmat jää Suomen valtion maksettaviksi. Kaikkea tuhoamista ei välttämättä pystytä edes korjaamaan.

 

On hyvä, että tulee kaivostoiminnassa työpaikkoja, mutta samalla ei voi antaa holtittomasti saastuttaa.

Avolouhokset rumentaa ja voivat muilla tavoilla olla ongelmaksi, kuten Sotkamossa tapahtui jätevesipäästöjä, jotka tuhosivat lähijärviä.

 

Samalla pitää huomioida, vaikka tytäryhtiö ajetaan konkurssiin, niin emo ei pääse kuin koira veräjästä ja jättää saastuminen Suomen ongelmaksi!

Emoyhtiöt vastuuseen kaivosteollisuudessa ja turvaavat vakuudet. Voittojen siirtäminen konserni lainoilla veroparatiiseihin estettävä. Turvaavat vakuudet oltava. Mikäli sattuu ikävää kuten Sotkamossa, pitää olla mahdollisuus saada ympäristötuhojen maksajaksi muukin taho kuin valtio

 

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos asioissa pitää olla järkevä. Ilmansaasteet on pahaksi ja meillä Suomessa on puhdasta ilmaa.

Suomessa on tehty paljon ympäristön hyväksi. Meillä on vähennetty CO2 päästöjä ja useissa maissa lisätään.

 

Suomi ei voi yksin pelastaa maailmaa. Suomi ei ole suurin saastuttaja ja on tehnyt jo paljon ilmaston parantamiseksi.

Suomen kivihiililaitosten päästöjen puhdistus on erinomaista ja maailmalla edelleen tuprutetaan ilmaan joko huonosti puhdistettuna tai ei ollenkaan.

 

Suomi oli rikkidirektiivissäkin kärsijänä, Itämerelle otettiin käyttöön ensimmäisenä. Suomi elää viennistä ja vienti käyttää kuljetuksia. Jos Suomen viennille laitetaan kustannuksia rikkidirektiivin muodossa, niin kilpailu kyky kärsii. Rikkidirektiivi on tulossa voimaan vasta 2020 kaikilla maailman merillä.

 

Olisi ekoteko tuoda saastuttavista maista teollisuutta Suomeen, meillä on teollisuutemme vähäpäästöistä verrattuna Intiaan, Kiinaan ja Puolaan.

 

Professori kummeksuu Suomen ilmastokeskustelua: ”Suomi on yksi siitä kourallisesta maita, jotka ovat vähentäneet päästöjään”

https://www.iltalehti.fi/politiikka/fa049a6e-927f-42a4-b127-7a5433e74160_pi.shtml

Maailmassa 200 maata ja vain noin 30 maata vähentänyt päästöjä ja Suomi niiden joukossa. Suomi siis on tehnyt paljon ilmansaasteiden eteen.

Muistetaan vielä että  Suomen osuus CO2-päästöstä on 0,14 prosenttia eli runsaan promillen luokkaa.

Näiden pohjalta on hyvä todeta meillä ei ole mitään paniikkia. Suomi ei voi yksin tehdä kaikkea. Toivon päättäjille jäitä hattuun ja edetään ihan rauhassa.

 

Juttu vuodelta 2017, mutta ajan kohtainen, mitkä on suuruus luokat:

Suomen vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat 56 miljoonaa tonnia ja ne laskevat kuuden prosentin tahtia. Intian päästöt ovat 2,5 miljardia tonnia ja ne kasvavat reilun viiden prosentin tahtia, eli vuodessa yli kaksi kertaa koko Suomen päästöjen verran.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ilmastovouhotus-on-iso-vitsi/xdjsxTfL?ref=twitter:d7ab&_ga=2.258756617.2039430879.1539059505-951643441.1512491048

 

Autoveroa ei tule poistaa ja siirtää polttoaine- ja päästöveroihin.

    Ei vapaamatkustajille: Herrat maksakoon itse autoveronsa.

    Köyhät, paljon ajavat ja maaseudun asukkaat olisivat kärsijöinä. Ei ole mitään järkeä siirtää uusien autojen hinnan alennusta tämän ihmisryhmän maksettavaksi.

    Ihmisten on liikuttava ja on annettava mahdollisuus ihmisille asua muuallakin kuin kasvukeskuksissa. Maaseudulla on voitava asua ja tuottaa meille ruokaa.

    Polttonesteiden hinnat on korkeat ja niitä ei enää voi korottaa

    Autoverotuksen poisto on tulonsiirto rikkaille. Maaseudulla pitkien matkojen päässä asuva yli 10 vuotiaalla autolla on tämän maksu mies. Autoveron tuotto on noin 850 miljoonaa: maksakoot ne jotka uusia autoja ostaa.

    Suomen teollisuuden kilpailukykyä ei saa rapauttaa. Meillä on pitkät kuljetusmatkat ja meidän on huolehdittava teollisuutemme kilpailukyvystä. Polttonesteiden hinnan korotukset ja päästöverot olisivat myrkkyä kilpailukyvyllemme pitkien etäisyyksien Suomessa ja täältä pitkä matka vientituotteilla maailmanmarkkinoille. Ei rapauteta vientiämme.

Sähköauto ei saastuta ajaessa, mutta millä sähkö valmistetaan vaikuttaa miten hyvä luonnolle on.

      VTT: Sähköauton syntinä valmistuksen päästöt – ympäristövoittajaa on vaikea valita

     Tässä artikkeli missä kerrotaan: sähköauto ole välttämättä edes ympäristöystävällisin

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-autot/vtt-s%C3%A4hk%C3%B6auton-syntin%C3%A4-valmistuksen-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t-ymp%C3%A4rist%C3%B6voittajaa-on-vaikea-valita-1.190498

      Kannattaako sähköautoa tukea valtion varoista? Yrityksen ovat kilvan hakemassa rahaa valtiolta latauspisteisiin.

          Hallitus ryhtyy jakamaan tukea sähköautojen julkisten latauspisteiden rakentamiseen. Vuosina 2017–2019 jaettava tuki on yhteensä 4,8 miljoonaa euroa.

    https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/nyt-se-tuli-hallitukselta-miljoonien-eurojen-tuki-sahkoautoilulle-luvassa-800-uutta-latauspistetta/6291538#gs.z_R1q9U

    Onko järkevää Hallituksen tuki sähköautoilulle? Minusta ei, voisimme käyttää valtion varat paremminkin.

    Hankintatuki on 2000 eur enintään 50 000 eur maksavalle sähköautolle. Onko tämä järkevää, kun ympäristövoittajaa ei ole helppo valita.

 

 

Ihmisten pitää syödä ja liharuokia myös

 

Suositaan lähiruokaa ja omavaraista maatalouttamme. On tärkeää että jokainen maa huolehtii omasta omavaraisuudesta. On tärkeää että voimme saada ruokamme omasta maastamme.

Maataloutta pitää tukea että Suomen maatalous pysyy elinvoimaisena ja omavaraisena. Ilman maataloutta ei ole myöskään liha- ja meijeriteollisuutta, missä moni työntekijä työskentelee.

Ulkomailta tulee myös huonolaatuista lihaa kuten olemme saaneet huomata.

Voi olla että jossain vaiheessa ei saa ulkomailta ruokaa ja silloin omavaraisuus on kunniassa.

 

"Tutkijat laskivat, että enemmän hedelmiä, vihanneksia ja kasviksia sisältävä ruokavalio kuluttaa energiaa 38 prosenttia ja vettä kymmenen prosenttia enemmän kuin ”tyypillinen amerikkalainen ruokavalio”. Myös kasvihuonekaasuja erittyi ilmakehään kuusi prosenttia enemmän."

 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkijat-nimesivat-ymparistoa-tuhoavat-kasvikset-salaatti-suurin-morko/25d16ebc-55e3-3217-b102-585fbf1bc546?ref=facebook%3Ad98e

]]>
14 http://jariekilpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262591-luonnon-ja-ilmastonsuojelu-ovat-tarkeita-mutta#comments Energia- ja ilmastopolitiikka Ilmastonmuutos Kaivospolitiikka maatalous Sotkamo Tue, 16 Oct 2018 05:15:44 +0000 Jari Kilpinen http://jariekilpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262591-luonnon-ja-ilmastonsuojelu-ovat-tarkeita-mutta
Sähköautolla marginaalinen vaikutus ilmastonmuutokseen http://mikaelalaraappana.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262583-sahkoautolla-marginaalinen-vaikutus-ilmastonmuutokseen <p>Henkilöautoja on tällä hetkellä n. 1 050 miljoonaa kappaletta ja lukumäärä kasvaa vuosittain n. 50:llä miljoonalla kappaleella. Näistä autoista sähköautoja on n. 2-3 miljoonaa eli puhutaan parin promillen osuudesta ja tämä luku kasvaa prosentuaalisesti kohtalaista vauhtia, eli n. 600 000-1 000 000 kappaletta vuodessa, mutta se ei tule vaikuttamaan vielä mitenkään autoilun koko maapallon päästöihin oikeastaan mitään seuraavan kymmenen vuoden sisällä.&nbsp;Jos sähköautojen valmistusmäärät kasvaisivat samalla tahdilla kuin nyt viime vuosina on mennyt, niin tuo 50 miljoonaa sähköautoa saavutettaisiin vuonna 2025. Samaan aikaan olisi tullut n. 300 miljoonaa polttomoottoriautoa eli autojen kokonaismäärä olisi n. 1350 miljoonaa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Sähköauton suurimmat päästöt tapahtuvat akkujen valmistamisessa ja teslan suurimman 100kwh akun valmistamisen kerrotaan tuottavan 15-17,5 tonnia co&sup2; -päästöjä ja pieni leaffin 30kwh akku päästää sen n. 5 tonnia. Eli nuo 50 miljoonaa sähköauton akkua tekee päästöjä jo 500 miljoonaa tonnia co&sup2;, jos lasketaan keskiverto akun olevan n. 60 kwh kuten esim. uudessa konassa on ja tämä siis tilanteessa missä päästöjä piti vähentää. Nämä päästöt ovat melkeinpä ylimääräisiä päästöjä muun valmistamisen lisäksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Tietysti ei se bensa-autokaan tästä mihinkään paremmaksi tule vaan pitäisi päästä autoon, joka jo nyt vähentäisi päästöjä eikä aiheuttaisi läheskään niin paljon päästöjä valmistuksessa kuin sähköauto. No tälläinen auto on ja se on maakaasu/biokaasu-auto. Siinä auton valmistuksessa ei tule käytännössä mitään lisää päästöihin verrattuna bensa-autoon ja ajamisen reaalipäästöt tipahtavat roimasti. Autojen valmistamisessa ei ole hankaluuksia ja mikä parasta, myös vanhoja autoja voidaan muuttaa käyttämään kaasua. Hallituksen pitäisi siis vahvasti tukea maakaasun ja biokaasun käyttöä ettei käy kuten Ruotsissa, jossa biokaasun hinta on noussut selvästi. Tällä saataisiin päästöjen laskemisen heti eikä vasta monen vuoden kuluttua.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ongelmana on, että sähköauton akun päästöt tapahtuu jossain muualla, niin sitten poliitikot näkevät vain sähköauton nollapäästöt (koska sähköhän tulee pistorasiasta ja siihen ei tarvita mitään päästöjä aiheuttavaa tuotantoa( puhumattakaan siitä, että kun akut ovat heikoimmillaan, niin uusiutuvien tuotanto on kaikkein matalimmalla) käyttökohteessa. Nyt pitäisi unohtaa paikalliset pelleilyt miettiessä ratkaisuja tähän koko maailman ongelmaan eikä tuijottaa oman maan päästötilastoa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Henkilöautoja on tällä hetkellä n. 1 050 miljoonaa kappaletta ja lukumäärä kasvaa vuosittain n. 50:llä miljoonalla kappaleella. Näistä autoista sähköautoja on n. 2-3 miljoonaa eli puhutaan parin promillen osuudesta ja tämä luku kasvaa prosentuaalisesti kohtalaista vauhtia, eli n. 600 000-1 000 000 kappaletta vuodessa, mutta se ei tule vaikuttamaan vielä mitenkään autoilun koko maapallon päästöihin oikeastaan mitään seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Jos sähköautojen valmistusmäärät kasvaisivat samalla tahdilla kuin nyt viime vuosina on mennyt, niin tuo 50 miljoonaa sähköautoa saavutettaisiin vuonna 2025. Samaan aikaan olisi tullut n. 300 miljoonaa polttomoottoriautoa eli autojen kokonaismäärä olisi n. 1350 miljoonaa. 

 

Sähköauton suurimmat päästöt tapahtuvat akkujen valmistamisessa ja teslan suurimman 100kwh akun valmistamisen kerrotaan tuottavan 15-17,5 tonnia co² -päästöjä ja pieni leaffin 30kwh akku päästää sen n. 5 tonnia. Eli nuo 50 miljoonaa sähköauton akkua tekee päästöjä jo 500 miljoonaa tonnia co², jos lasketaan keskiverto akun olevan n. 60 kwh kuten esim. uudessa konassa on ja tämä siis tilanteessa missä päästöjä piti vähentää. Nämä päästöt ovat melkeinpä ylimääräisiä päästöjä muun valmistamisen lisäksi.

 

Tietysti ei se bensa-autokaan tästä mihinkään paremmaksi tule vaan pitäisi päästä autoon, joka jo nyt vähentäisi päästöjä eikä aiheuttaisi läheskään niin paljon päästöjä valmistuksessa kuin sähköauto. No tälläinen auto on ja se on maakaasu/biokaasu-auto. Siinä auton valmistuksessa ei tule käytännössä mitään lisää päästöihin verrattuna bensa-autoon ja ajamisen reaalipäästöt tipahtavat roimasti. Autojen valmistamisessa ei ole hankaluuksia ja mikä parasta, myös vanhoja autoja voidaan muuttaa käyttämään kaasua. Hallituksen pitäisi siis vahvasti tukea maakaasun ja biokaasun käyttöä ettei käy kuten Ruotsissa, jossa biokaasun hinta on noussut selvästi. Tällä saataisiin päästöjen laskemisen heti eikä vasta monen vuoden kuluttua. 

 

Ongelmana on, että sähköauton akun päästöt tapahtuu jossain muualla, niin sitten poliitikot näkevät vain sähköauton nollapäästöt (koska sähköhän tulee pistorasiasta ja siihen ei tarvita mitään päästöjä aiheuttavaa tuotantoa( puhumattakaan siitä, että kun akut ovat heikoimmillaan, niin uusiutuvien tuotanto on kaikkein matalimmalla) käyttökohteessa. Nyt pitäisi unohtaa paikalliset pelleilyt miettiessä ratkaisuja tähän koko maailman ongelmaan eikä tuijottaa oman maan päästötilastoa. 

]]>
16 http://mikaelalaraappana.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262583-sahkoautolla-marginaalinen-vaikutus-ilmastonmuutokseen#comments Ilmastonmuutos IPCC Sähköauto Mon, 15 Oct 2018 20:30:06 +0000 Mikael Alaraappana http://mikaelalaraappana.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262583-sahkoautolla-marginaalinen-vaikutus-ilmastonmuutokseen
Kevytautot lisäisivät hiilidioksidipäästöjä http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262569-kevytautot-lisaisivat-hiilidioksidipaastoja <p>&quot;Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt <strong>lausuntokierrokselle</strong> esityksen, jonka tavoitteena on mahdollistaa uusi liikkumisen muoto erityisesti <strong>15-17-vuotiaille nuorille</strong>.</p><p>Käyttöön otettaisiin uusi ajoneuvoryhmä, <strong>kevytautot</strong>. Nämä ajoneuvot olisivat T-luokan ajoneuvoja, jotka on muunnettu henkilöautoista siten että niiden nopeus on rajoitettu 45 kilometriin tunnissa. Kevytautoja saisi kuljettaa AM-kortilla, kuten mopoautojakin. Kevytautoa koskisi sama teoria- ja ajokoevaatimus kuin mopoautoa.</p><p>Esityksen tavoitteena on parantaa erityisesti nuorten kuljettajien liikenneturvallisuutta.&quot;&nbsp;<a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ehdotus-nuorten-kayttoon-suunnitelluista-kevytautoista-lausunnoille"><u>VNK 5.6.2018</u></a></p><p>- Nuoret ovat vielä terveitä ruumiiltaan ja energisiä käyttämään polkupyörää ja julkisia kulkuneuvoja.</p><p>Kun itse olin nuori 1970 - 1980 -luvuilla, ei ollut mopoautoja. Muutama Honda Monkey koulun pihassa, ei sellaista määrää skoottereita kuin tänä päivänä on koulun pihalla.</p><p>Yhteiskunnan ei kannata edistää motorisoitua liikkumista nuorille, vaan päinvastoin kävelyä, pyöräilyä ja julkisten yhteyksien käyttämiseen väistämättä liittyvää pientä kävelyä pysäkille. Nuorilla on aikaa.</p><p>Muutenhan Suomen valtiossa <strong>vasen käsi ei tiedä, mitä oikea käsi on alkanut tehdä</strong>. Oikea käsi on alkanut kaikin tavoin rajoittaa hiilidioksidipäästöjä.</p><p>Miksi siis vasen käsi toimisi, niin kuin viesti ei olisi ulottunut sinne saakka ja jatkaisi tällaista kevytautoprojektia, joka</p><p>a) on kansanterveyden kannalta huono (lihavuus, liiallinen istuminen ym.) ja</p><p>b) lisää hiilidioksidipäästöjä.</p><p>Sitä paitsi Sinisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala aiheellisesti toi esille&nbsp;<a href="http://tp83.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262367-liikenteen-sujuvoittamiselle-lisaa-haasteita-ja-kannusteita"><u>11.10.2018</u></a> jo nykyisin&nbsp; olevan ongelman siitä, että mopoautot aiheuttavat ohittamisten myötä vaaratilanteita kantateillä ruuhkassa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle esityksen, jonka tavoitteena on mahdollistaa uusi liikkumisen muoto erityisesti 15-17-vuotiaille nuorille.

Käyttöön otettaisiin uusi ajoneuvoryhmä, kevytautot. Nämä ajoneuvot olisivat T-luokan ajoneuvoja, jotka on muunnettu henkilöautoista siten että niiden nopeus on rajoitettu 45 kilometriin tunnissa. Kevytautoja saisi kuljettaa AM-kortilla, kuten mopoautojakin. Kevytautoa koskisi sama teoria- ja ajokoevaatimus kuin mopoautoa.

Esityksen tavoitteena on parantaa erityisesti nuorten kuljettajien liikenneturvallisuutta." VNK 5.6.2018

- Nuoret ovat vielä terveitä ruumiiltaan ja energisiä käyttämään polkupyörää ja julkisia kulkuneuvoja.

Kun itse olin nuori 1970 - 1980 -luvuilla, ei ollut mopoautoja. Muutama Honda Monkey koulun pihassa, ei sellaista määrää skoottereita kuin tänä päivänä on koulun pihalla.

Yhteiskunnan ei kannata edistää motorisoitua liikkumista nuorille, vaan päinvastoin kävelyä, pyöräilyä ja julkisten yhteyksien käyttämiseen väistämättä liittyvää pientä kävelyä pysäkille. Nuorilla on aikaa.

Muutenhan Suomen valtiossa vasen käsi ei tiedä, mitä oikea käsi on alkanut tehdä. Oikea käsi on alkanut kaikin tavoin rajoittaa hiilidioksidipäästöjä.

Miksi siis vasen käsi toimisi, niin kuin viesti ei olisi ulottunut sinne saakka ja jatkaisi tällaista kevytautoprojektia, joka

a) on kansanterveyden kannalta huono (lihavuus, liiallinen istuminen ym.) ja

b) lisää hiilidioksidipäästöjä.

Sitä paitsi Sinisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala aiheellisesti toi esille 11.10.2018 jo nykyisin  olevan ongelman siitä, että mopoautot aiheuttavat ohittamisten myötä vaaratilanteita kantateillä ruuhkassa. 

]]>
3 http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262569-kevytautot-lisaisivat-hiilidioksidipaastoja#comments Ilmastonmuutos Kevytautot Mon, 15 Oct 2018 14:50:14 +0000 Esko Nurminen http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262569-kevytautot-lisaisivat-hiilidioksidipaastoja
+1,5º jo 10-30 vuoden sisällä - tekoja tarvitaan nyt! http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262555-15-jo-10-30-vuoden-sisalla-tekoja-tarvitaan-nyt <p>Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n viikko sitten julkistamasta arviosta on kohistu ja hyvä niin. Tärkeintä onkin varmistaa, että IPCC:n tarjoilema huuma pakottaa meidät poliitikot todella vauhdittamaan ilmastotalkoita. Tarvitsemme tilanteen, jossa Suomen suurten puolueiden välillä vallitsee konsensus päästöverojen pitkäjänteisestä nostamisesta ja Suomen siirtämisestä pysyvästi ilmastotoimien nopeuttamista ajavaan joukkoon EU-pöydissä.</p><p>Suosittelen kuitenkin lämpimästi myös itse raporttiin tai sen 40 sivuiseen tiivistelmään tutustumista. Siitä löytyy kiinnostavia huomioita, joista ei niin paljon ole kohistu. Tässä muutama:</p><p>1) Tutkijaryhmä tulee korkealla luottamustasolla tulokseen, että tärkeänä pidetty 1,5 asteen rajapyykki lämpenemisessä esiteolliseen aikaan verrattuna toteutuu jo vuosiin 2030-2052 mennessä. Kyse ei olekaan lapsenlapsistamme! Esimerkiksi satojen miljoonien ihmisten ilmastopakolaisuus on aivan nurkan takana ja tulee näkymään useimpien meidän omassa elämässä!</p><p>Olen ajanut ilmastotalkoita 25 vuotta ja ne olivat keskeisin syy minulle kiinnostua politiikasta. Silti minäkin olen aina perustellut ponnisteluita sillä, että meidän on oltava oikeudenmukaisia lapsenlapsiamme kohtaan. Ja olen turhautuneena jupissut, että ilmastotalkoita ei oteta vakavasti, koska ihminen luonnostaan aliarvostaa kaukana olevia asioita. Nyt ei tarvitse arvostaa lapsenlapsia! Ei ole varaa puolustella, että kyllä he pärjäävät, kun tekniikka suo heille vallankumouksellisesti paremman elämän muutoin. Ongelma on silmillä meidän elämämme aikana. Ja voimme merkittävästi vaikuttaa siihen, miten paha ongelma meihin osuu jo 10-30 vuoden päästä.</p><p>2) Lämpenemisen jatkuminen kahteen asteeseen vuosisadan toisella puoliskolla näyttää vääjäämättömältä. 1,5 asteessa pysyminen edellyttäisi tutkijoiden arviossa globaalien nettopäästöjen vähentämistä 40-60 prosentilla vuoden 2010 tasosta jo vuoteen 2030 mennessä ja koko maailman painamista nettona hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Missään en mieluummin erehtyisi kuin tässä: ei tule tapahtumaan.&nbsp;</p><p>Näillä näkymin pääsemme tuohon vähennystahtiin hädin tuskin edes Euroopassa, missä päästöt ovat olleet laskussa jo jonkin aikaa. EU:n päästöt ovat alle kymmenesosa maailman päästöistä. Aasiassa, missä päästöt kasvavat kovaa vauhtia, nettopäästöjen puolittaminen reilussa kymmenessä vuodessa tuntuu mahdottomalta. 2020-luvun aikana miljardit aasialaiset ostavat ensimmäisen autonsa ja painavat ensimmäisen kerran jääkaapin päälle. Tämän vuosisadan päästökehitys ratkaistaan nimenomaan Aasiassa. Afrikan osuus näyttää jäävän yllättävän pieneksi, muutamaan prosenttiin.</p><p>Voidaanko ajatella, että tuleva vuosikymmen voidaan vielä saastuttaa ja sen jälkeen spurtataan oikein kunnolla ja painetaan päästöt nollaan kun lähestytään vuotta 2050? Ei voida. Hiilidioksidi säilyy ilmakehässä tuhansia vuosia. Kumulatiiviset päästöt ratkaisevat. Vuosikymmenen myöhästyminen tekee 1,5 asteeseen jäämisen jo erittäin vaikeaksi, vaikka sen jälkeen tekisi mitä temppuja.</p><p>3) Ilmastotalkoita kannattaa ehdottomasti kiihdyttää, vaikka 1,5 astetta ehkä meni jo. IPCC:n arvion mukaan Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä annetut sitoumukset ovat viemässä 3 asteen lämpenemiseen.&nbsp; Viljelykelpoisen kuivan maan määrä riippuu meren pinnan korkeudesta. Antarktiksen ja Grönlannin sulaminen nostaisi IPCC:n mukaan meren pintaa mahdollisesti jopa metrejä. Tällä olisi suora vaikutus satojen miljoonien ihmisten kykyyn tulla toimeen. Näiden jäämannerten pysyvyyden arvioidaan järkkyvän jossain 1,5 ja 2 asteen välillä. Kolmen asteen vaihtoehdossa oltaisi todella liukkailla jäillä! Ja juuri niille liukkaille olemme nyt luisumassa Pariisin sitoumusten viitoittamalla tiellä!</p><p>4) Kymmenien senttien merenpinnan nousu ja sään ääri-ilmiöiden yleistyminen arvioidaan erittäin todennäköiseksi jo 1,5 asteen lämpenemisen tasolla. Muutosten vaikutuspiirissä olevien ihmisten määrä kasvaa kiihtyvästi tästä eteenpäin. Mitä se sitten merkitsee? Pystyykö ihmiskunta jatkamaan kehitystä aiheutuvista ongelmista huolimatta? Olihan 1900-lukukin suunnaton menestys, vaikka siihen mahtui kaksi maailmansotaa ja järkyttävästi muuta väkivaltaa.&nbsp;</p><p>Parhaassa tapauksessa ihmiskunta pystyy sopeutumaan kohtuullisin ponnistuksin, huonommassa ei. Ilmaston lämpeneminen on tosiasia, mutta haitat ovat epävarmoja riskejä. Tarkoittaako tämä, ettei mitään kannata tehdä? Ilmastotalkoot kannattaa jättää väliin, jos vastustat myös kodin ja auton vakuuttamista. Talkoisiin kannattaa osallistua, jos teet päätöksen samalla tavalla kuin ostat vakuutuksia.</p><p>Tiede arvioi ilmastonmuutoksen kiihtymisen aiheuttamien tuhojen todennäköisyyden niin korkeaksi, että itse ainakin ottaisin vakuutuksen ja panostaisin riskien hillintään.</p><p>Mitä tehdä: Globaalisti tarvitaan ydinvoimaa ja keinotekoista hiilen ilmasta sitomista</p><p>Tehdessään oletuksia eri päästöpoluista, IPCC arvioi kuitenkin myös teknologisten ratkaisujen skenaarioita, joihin liittyen muutama huomio.</p><p>Kaikissa 1,5 asteeseen jäävissä poluissa tarvitaan hiilidioksidia ilmakehästä takaisin keräävä tekniikka, jolla kerätään kokoluokaltaan kaikkia vuodesta 2018 eteenpäin ilmaan päästettäviä päästöjä vastaava määrä! Siinä haaste teekkareille! Kaikissa 1,5 asteen skenaarioissa vaaditaan ydinvoimalla tuotetun energian määrän moninkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä ja kasvavan selvästi enemmän kuin uusiutuvan energian. Siinä mietittävää ydinvoiman vastustajille! Tuuli- ja aurinkovoima ovat tärkeitä ja yleistyvät onneksi joka tapauksessa nopeasti.</p><p><strong>Meillä haaste ei ole sähkö vaan lämpö, autot ja ruoka</strong></p><p>Nuo ovat globaaleja päätelmiä siitä, mitkä teot ratkaisevat. Niissä painottuu siis Aasian tilanne. Keskeinen ero on, että meillä pohjoismaissa ongelma ei ole sähkö, josta 90 prosenttia syntyy jo hiilidioksidivapaasti.&nbsp; Meillä haaste on lämmitys, liikenne ja syöminen. Vastaavasti meillä talkoita ei ratkaise se, nouseeko Fennovoiman ydinvoimala Hanhikiveen tai kaksin- vai kolminkertaistuuko Suomen tuulivoimakapasiteetti. Suurempi ilmastokysymys meillä on se, pystytäänkö polttamalla tuotetun lämmön osuus puolittamaan Helsingin seudulla tai siirtyvätkö suomalaiset sähköautoihin jo ensi vuosikymmenellä vai vasta 2030-luvulla.</p><p>Kaupungeissa tarvitsemme lämmön kiertotalouden. Lämpöpumpputekniikan kehitys on viime vuosina avannut huikean mahdollisuuden hukkalämpöjen pienentämisessä murto-osaan. Polttamalla tuotetun lämmön osuus pitää pakottaa alas. Markkinat keksivät kyllä tehokkaimmat korvaavat ratkaisut. Pian eduskuntaan annettava hallituksen lakiesitys kivihiilen kieltämisestä on potku tuohon suuntaan. Tulevina vuosina on tärkeä lopettaa turpeen erivapaudet ja nostaa lämmityspolttoaineiden veron hiilimaksua määrätietoisesti.</p><p>Liikenteessä sähköistyminen on ratkaisu. Sähkömoottori on niin paljon polttomoottoria tehokkaampi, että hiilellä tuotetulla sähkölläkin ajaminen on parempi vaihtoehto kuin bensiinillä tankkaaminen. Hiilivapaa sähköjärjestelmä on myös helpoin osa talkoita ja pohjoismaissa se jo lähes tehty. Liikenteen verotuksessa pitää yksinkertaisesti asettaa vaatimukseksi, että viimeistään 10 vuoden päästä muun kuin polttomoottoriauton ostaminen on aina kuluttajalle edullisempi vaihtoehto. Auto-, ajoneuvo- ja polttoaineveroja pitää säätää niin rajusti, että tämä toteutuu.</p><p>Ruoan osalta siitä ei pääse mihinkään, että lihan osuutta pitää vähentää. Minulla ei ole oikeutta eikä intoa saarnata. Syön myös lihaa. Mutta olen kyllä alkanut suosia kasvisruokia kiihtyvästi ja alkanut tottua siihen. Ilmaston kannalta määrät ratkaisevat.</p><p>Pitäisikö valtion tehdä jotain ruokavaliolle? Aihe on aika lailla tabu. Mutta voi toki kysyä, miksi pidämme luonnollisena päästöjen mukaan verottamista liikenteessä, lämmössä ja sähkössä, mutta emme ruoassa? Olisiko arvioituun hiilijalanjälkeen perustuva ruokavero kuolinisku suomalaiselle eläintaloudelle? Ei välttämättä. Uskon, että suomalainen liha, maito ja muna pärjäisi kuljetusten ja kasvatustapojen avulla hiililaskennassa varsin hyvin brasilialaiseen verrattuna. Samasta syystähän hiiliperusteinen lämmityspolttoaineiden vero suosii kotimaista biomassaa tuontihiileen nähden tai fossiilisen bensiinin vero suosii kotimaista biokaasua.</p><p><strong>Metsänielut mietittävä tarkkaan</strong></p><p>Suomessa IPCC:n raportti tuotti ennennäkemättömän voimakasta keskustelua erityisesti metsänieluista. Hyvä niin. Huikeaa ja innostavaa, että aletaan laajemmin ajatella sitä, että metsäisissä maissa puuhun sidonta on keskeinen osa hiilitasetta. Tähän verrattuna IPCC:n raportti tarkastelee nieluihin liittyviä vaihtoehtoisia skenaarioita yllättävän vähän.&nbsp;</p><p>Vaikeita kysymyksiä, joihin pitää etsiä vastauksia Suomessa lähikuukausina. Puhtaiden ratkaisuiden ja biotalouden ministeriryhmässä sovimme pari viikkoa selvityksestä, jossa arvioidaan tarpeellisen nielupolitiikan polku siten, että nettopäästömme laskevat 85-90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.</p><p>Palaan omalta osalta nieluihin ja muiden Suomessa ja Euroopassa tarvittaviin poliittisiin päätöksiin lähikuukausina. Kokoomuksessa hyväksyimme eduskuntaryhmän perusteellisen käsittelyn tuloksena <a href="https://www.kokoomus.fi/vastuu-ilmastosta/">lähtökohdat ilmastolinjauksillemme</a> elokuussa. Niitä jalostetaan parhaillaan ja täydennetty versio käsitellään puoluehallituksessa joulukuussa. Tervetuloa siihen työhön jos kiinnostaa!</p><p>p.s. Ja jos vielä epäilee itse ilmastonmuutosta, niin lämpeneminen alkaa kyllä olla &rdquo;taivaan tosi&rdquo;. Tutkijapaneeli päätyy erittäin korkealla luottamustasolla tulokseen, että vuosien 2006-2015 lämpötila oli lähes asteen lämpimämpi kuin vuosina 1850-1900 eikä tuo ollut vain hetkellinen poikkeama.</p> Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n viikko sitten julkistamasta arviosta on kohistu ja hyvä niin. Tärkeintä onkin varmistaa, että IPCC:n tarjoilema huuma pakottaa meidät poliitikot todella vauhdittamaan ilmastotalkoita. Tarvitsemme tilanteen, jossa Suomen suurten puolueiden välillä vallitsee konsensus päästöverojen pitkäjänteisestä nostamisesta ja Suomen siirtämisestä pysyvästi ilmastotoimien nopeuttamista ajavaan joukkoon EU-pöydissä.

Suosittelen kuitenkin lämpimästi myös itse raporttiin tai sen 40 sivuiseen tiivistelmään tutustumista. Siitä löytyy kiinnostavia huomioita, joista ei niin paljon ole kohistu. Tässä muutama:

1) Tutkijaryhmä tulee korkealla luottamustasolla tulokseen, että tärkeänä pidetty 1,5 asteen rajapyykki lämpenemisessä esiteolliseen aikaan verrattuna toteutuu jo vuosiin 2030-2052 mennessä. Kyse ei olekaan lapsenlapsistamme! Esimerkiksi satojen miljoonien ihmisten ilmastopakolaisuus on aivan nurkan takana ja tulee näkymään useimpien meidän omassa elämässä!

Olen ajanut ilmastotalkoita 25 vuotta ja ne olivat keskeisin syy minulle kiinnostua politiikasta. Silti minäkin olen aina perustellut ponnisteluita sillä, että meidän on oltava oikeudenmukaisia lapsenlapsiamme kohtaan. Ja olen turhautuneena jupissut, että ilmastotalkoita ei oteta vakavasti, koska ihminen luonnostaan aliarvostaa kaukana olevia asioita. Nyt ei tarvitse arvostaa lapsenlapsia! Ei ole varaa puolustella, että kyllä he pärjäävät, kun tekniikka suo heille vallankumouksellisesti paremman elämän muutoin. Ongelma on silmillä meidän elämämme aikana. Ja voimme merkittävästi vaikuttaa siihen, miten paha ongelma meihin osuu jo 10-30 vuoden päästä.

2) Lämpenemisen jatkuminen kahteen asteeseen vuosisadan toisella puoliskolla näyttää vääjäämättömältä. 1,5 asteessa pysyminen edellyttäisi tutkijoiden arviossa globaalien nettopäästöjen vähentämistä 40-60 prosentilla vuoden 2010 tasosta jo vuoteen 2030 mennessä ja koko maailman painamista nettona hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Missään en mieluummin erehtyisi kuin tässä: ei tule tapahtumaan. 

Näillä näkymin pääsemme tuohon vähennystahtiin hädin tuskin edes Euroopassa, missä päästöt ovat olleet laskussa jo jonkin aikaa. EU:n päästöt ovat alle kymmenesosa maailman päästöistä. Aasiassa, missä päästöt kasvavat kovaa vauhtia, nettopäästöjen puolittaminen reilussa kymmenessä vuodessa tuntuu mahdottomalta. 2020-luvun aikana miljardit aasialaiset ostavat ensimmäisen autonsa ja painavat ensimmäisen kerran jääkaapin päälle. Tämän vuosisadan päästökehitys ratkaistaan nimenomaan Aasiassa. Afrikan osuus näyttää jäävän yllättävän pieneksi, muutamaan prosenttiin.

Voidaanko ajatella, että tuleva vuosikymmen voidaan vielä saastuttaa ja sen jälkeen spurtataan oikein kunnolla ja painetaan päästöt nollaan kun lähestytään vuotta 2050? Ei voida. Hiilidioksidi säilyy ilmakehässä tuhansia vuosia. Kumulatiiviset päästöt ratkaisevat. Vuosikymmenen myöhästyminen tekee 1,5 asteeseen jäämisen jo erittäin vaikeaksi, vaikka sen jälkeen tekisi mitä temppuja.

3) Ilmastotalkoita kannattaa ehdottomasti kiihdyttää, vaikka 1,5 astetta ehkä meni jo. IPCC:n arvion mukaan Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä annetut sitoumukset ovat viemässä 3 asteen lämpenemiseen.  Viljelykelpoisen kuivan maan määrä riippuu meren pinnan korkeudesta. Antarktiksen ja Grönlannin sulaminen nostaisi IPCC:n mukaan meren pintaa mahdollisesti jopa metrejä. Tällä olisi suora vaikutus satojen miljoonien ihmisten kykyyn tulla toimeen. Näiden jäämannerten pysyvyyden arvioidaan järkkyvän jossain 1,5 ja 2 asteen välillä. Kolmen asteen vaihtoehdossa oltaisi todella liukkailla jäillä! Ja juuri niille liukkaille olemme nyt luisumassa Pariisin sitoumusten viitoittamalla tiellä!

4) Kymmenien senttien merenpinnan nousu ja sään ääri-ilmiöiden yleistyminen arvioidaan erittäin todennäköiseksi jo 1,5 asteen lämpenemisen tasolla. Muutosten vaikutuspiirissä olevien ihmisten määrä kasvaa kiihtyvästi tästä eteenpäin. Mitä se sitten merkitsee? Pystyykö ihmiskunta jatkamaan kehitystä aiheutuvista ongelmista huolimatta? Olihan 1900-lukukin suunnaton menestys, vaikka siihen mahtui kaksi maailmansotaa ja järkyttävästi muuta väkivaltaa. 

Parhaassa tapauksessa ihmiskunta pystyy sopeutumaan kohtuullisin ponnistuksin, huonommassa ei. Ilmaston lämpeneminen on tosiasia, mutta haitat ovat epävarmoja riskejä. Tarkoittaako tämä, ettei mitään kannata tehdä? Ilmastotalkoot kannattaa jättää väliin, jos vastustat myös kodin ja auton vakuuttamista. Talkoisiin kannattaa osallistua, jos teet päätöksen samalla tavalla kuin ostat vakuutuksia.

Tiede arvioi ilmastonmuutoksen kiihtymisen aiheuttamien tuhojen todennäköisyyden niin korkeaksi, että itse ainakin ottaisin vakuutuksen ja panostaisin riskien hillintään.

Mitä tehdä: Globaalisti tarvitaan ydinvoimaa ja keinotekoista hiilen ilmasta sitomista

Tehdessään oletuksia eri päästöpoluista, IPCC arvioi kuitenkin myös teknologisten ratkaisujen skenaarioita, joihin liittyen muutama huomio.

Kaikissa 1,5 asteeseen jäävissä poluissa tarvitaan hiilidioksidia ilmakehästä takaisin keräävä tekniikka, jolla kerätään kokoluokaltaan kaikkia vuodesta 2018 eteenpäin ilmaan päästettäviä päästöjä vastaava määrä! Siinä haaste teekkareille! Kaikissa 1,5 asteen skenaarioissa vaaditaan ydinvoimalla tuotetun energian määrän moninkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä ja kasvavan selvästi enemmän kuin uusiutuvan energian. Siinä mietittävää ydinvoiman vastustajille! Tuuli- ja aurinkovoima ovat tärkeitä ja yleistyvät onneksi joka tapauksessa nopeasti.

Meillä haaste ei ole sähkö vaan lämpö, autot ja ruoka

Nuo ovat globaaleja päätelmiä siitä, mitkä teot ratkaisevat. Niissä painottuu siis Aasian tilanne. Keskeinen ero on, että meillä pohjoismaissa ongelma ei ole sähkö, josta 90 prosenttia syntyy jo hiilidioksidivapaasti.  Meillä haaste on lämmitys, liikenne ja syöminen. Vastaavasti meillä talkoita ei ratkaise se, nouseeko Fennovoiman ydinvoimala Hanhikiveen tai kaksin- vai kolminkertaistuuko Suomen tuulivoimakapasiteetti. Suurempi ilmastokysymys meillä on se, pystytäänkö polttamalla tuotetun lämmön osuus puolittamaan Helsingin seudulla tai siirtyvätkö suomalaiset sähköautoihin jo ensi vuosikymmenellä vai vasta 2030-luvulla.

Kaupungeissa tarvitsemme lämmön kiertotalouden. Lämpöpumpputekniikan kehitys on viime vuosina avannut huikean mahdollisuuden hukkalämpöjen pienentämisessä murto-osaan. Polttamalla tuotetun lämmön osuus pitää pakottaa alas. Markkinat keksivät kyllä tehokkaimmat korvaavat ratkaisut. Pian eduskuntaan annettava hallituksen lakiesitys kivihiilen kieltämisestä on potku tuohon suuntaan. Tulevina vuosina on tärkeä lopettaa turpeen erivapaudet ja nostaa lämmityspolttoaineiden veron hiilimaksua määrätietoisesti.

Liikenteessä sähköistyminen on ratkaisu. Sähkömoottori on niin paljon polttomoottoria tehokkaampi, että hiilellä tuotetulla sähkölläkin ajaminen on parempi vaihtoehto kuin bensiinillä tankkaaminen. Hiilivapaa sähköjärjestelmä on myös helpoin osa talkoita ja pohjoismaissa se jo lähes tehty. Liikenteen verotuksessa pitää yksinkertaisesti asettaa vaatimukseksi, että viimeistään 10 vuoden päästä muun kuin polttomoottoriauton ostaminen on aina kuluttajalle edullisempi vaihtoehto. Auto-, ajoneuvo- ja polttoaineveroja pitää säätää niin rajusti, että tämä toteutuu.

Ruoan osalta siitä ei pääse mihinkään, että lihan osuutta pitää vähentää. Minulla ei ole oikeutta eikä intoa saarnata. Syön myös lihaa. Mutta olen kyllä alkanut suosia kasvisruokia kiihtyvästi ja alkanut tottua siihen. Ilmaston kannalta määrät ratkaisevat.

Pitäisikö valtion tehdä jotain ruokavaliolle? Aihe on aika lailla tabu. Mutta voi toki kysyä, miksi pidämme luonnollisena päästöjen mukaan verottamista liikenteessä, lämmössä ja sähkössä, mutta emme ruoassa? Olisiko arvioituun hiilijalanjälkeen perustuva ruokavero kuolinisku suomalaiselle eläintaloudelle? Ei välttämättä. Uskon, että suomalainen liha, maito ja muna pärjäisi kuljetusten ja kasvatustapojen avulla hiililaskennassa varsin hyvin brasilialaiseen verrattuna. Samasta syystähän hiiliperusteinen lämmityspolttoaineiden vero suosii kotimaista biomassaa tuontihiileen nähden tai fossiilisen bensiinin vero suosii kotimaista biokaasua.

Metsänielut mietittävä tarkkaan

Suomessa IPCC:n raportti tuotti ennennäkemättömän voimakasta keskustelua erityisesti metsänieluista. Hyvä niin. Huikeaa ja innostavaa, että aletaan laajemmin ajatella sitä, että metsäisissä maissa puuhun sidonta on keskeinen osa hiilitasetta. Tähän verrattuna IPCC:n raportti tarkastelee nieluihin liittyviä vaihtoehtoisia skenaarioita yllättävän vähän. 

Vaikeita kysymyksiä, joihin pitää etsiä vastauksia Suomessa lähikuukausina. Puhtaiden ratkaisuiden ja biotalouden ministeriryhmässä sovimme pari viikkoa selvityksestä, jossa arvioidaan tarpeellisen nielupolitiikan polku siten, että nettopäästömme laskevat 85-90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Palaan omalta osalta nieluihin ja muiden Suomessa ja Euroopassa tarvittaviin poliittisiin päätöksiin lähikuukausina. Kokoomuksessa hyväksyimme eduskuntaryhmän perusteellisen käsittelyn tuloksena lähtökohdat ilmastolinjauksillemme elokuussa. Niitä jalostetaan parhaillaan ja täydennetty versio käsitellään puoluehallituksessa joulukuussa. Tervetuloa siihen työhön jos kiinnostaa!

p.s. Ja jos vielä epäilee itse ilmastonmuutosta, niin lämpeneminen alkaa kyllä olla ”taivaan tosi”. Tutkijapaneeli päätyy erittäin korkealla luottamustasolla tulokseen, että vuosien 2006-2015 lämpötila oli lähes asteen lämpimämpi kuin vuosina 1850-1900 eikä tuo ollut vain hetkellinen poikkeama.

]]>
79 http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262555-15-jo-10-30-vuoden-sisalla-tekoja-tarvitaan-nyt#comments Kotimaa Ilmaston lämpeneminen Ilmastonmuutos IPCC Päästövähennykset Ruokavalio Mon, 15 Oct 2018 10:13:27 +0000 Kai Mykkänen http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262555-15-jo-10-30-vuoden-sisalla-tekoja-tarvitaan-nyt
Tapetaan kaikki lemmikit! Kissat, koirat, ja gerbiilit ym. http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262536-tapetaan-kaikki-lemmikin-kissat-koirat-ja-gerbiilit-ym <p>Nyt se on keksitty. Yksi hyvä keino jonka avulla voimme ehkäistä ilmastonmuutosta. Mikä siis onkaan lemmikkien vaikutus ilmastonmuutokseen? Lemmikit syövät ja juovat. Tapa siis koirasi ja syö naudanlihapihvi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt se on keksitty. Yksi hyvä keino jonka avulla voimme ehkäistä ilmastonmuutosta. Mikä siis onkaan lemmikkien vaikutus ilmastonmuutokseen? Lemmikit syövät ja juovat. Tapa siis koirasi ja syö naudanlihapihvi.

]]>
3 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262536-tapetaan-kaikki-lemmikin-kissat-koirat-ja-gerbiilit-ym#comments CO2 Ilmaston lämpeneminen Ilmastonmuutos Mon, 15 Oct 2018 04:21:59 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262536-tapetaan-kaikki-lemmikin-kissat-koirat-ja-gerbiilit-ym