Maahanmuutto http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132322/all Sat, 25 May 2019 15:13:48 +0300 fi Podcast-sarja eurovaaliehdokkaista: Sari Essayah (KD) http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276517-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-sari-essayah-kd <p>Tein neliosaisen podcast-sarjan eurovaaliehdokkaista. Tarkoituksena oli ehtiä haastattelemaan jokaisen puolueen yksi ehdokas, mutta valitettavasti aikataulu ei antanut periksi. Neliosaisessa sarjassa puolueina on mukana satunnaisgeneraattorin kautta: SDP, KD, SKP ja Vasemmistoliitto.</p><p>Sarjan kolmennassa osassa vieraana on KD:n Sari Essayah. Essayahin kanssa keskusteliin lähetettyjen työntekijöiden direktiivin muutoksista, joilla hän viimeksi meppinä onnistui puolustamaan suomalaista työtä ja suomalaisia työntekijöitä.&nbsp;</p><p>Essayahin mukaan Eurooppa on rakentunut kristillisille arvoille, jotka ovat muokanneet Euroopan satojen vuosien kuluessa. Varsinaiseen grilliin ehdokas joutuu, kun puhe kääntyy eutanasiaan ja ihmisarvoon. Essayahin mukaan ihmisen arvon lasku voi johtaa helposti sellaiseen synkkään ajatuskulkuun, joka oli valloillaan Euroopassa 80 vuotta sitten.</p><p>Kuuntele haastattelu:</p><p><a href="https://soundcloud.com/teemu-hiilinen/hiilisen-grilli-sari-essayah-kd" target="_blank">Hiilisen grilli - Sari Essayah</a> (<a href="https://soundcloud.com/teemu-hiilinen/hiilisen-grilli-sari-essayah-kd">https://soundcloud.com/teemu-hiilinen/hiilisen-grilli-sari-essayah-kd</a>)</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>1. Osa Mikkel Näkkäläjärvi:&nbsp;http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276465-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-mikkel-nakkalajarvi</p><p>2. Osa Tiina Sandberg:&nbsp;http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276468-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-tiina-sandberg-skp</p><p>3. Osa Sari Essayah:&nbsp;<a href="http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276517-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-sari-essayah-kd">http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276517-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-sari-essayah-kd</a></p><p>4. Osa Miila Halonen:&nbsp;<a href="http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276520-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-miila-halonen-vas">http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276520-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-miila-halonen-vas</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tein neliosaisen podcast-sarjan eurovaaliehdokkaista. Tarkoituksena oli ehtiä haastattelemaan jokaisen puolueen yksi ehdokas, mutta valitettavasti aikataulu ei antanut periksi. Neliosaisessa sarjassa puolueina on mukana satunnaisgeneraattorin kautta: SDP, KD, SKP ja Vasemmistoliitto.

Sarjan kolmennassa osassa vieraana on KD:n Sari Essayah. Essayahin kanssa keskusteliin lähetettyjen työntekijöiden direktiivin muutoksista, joilla hän viimeksi meppinä onnistui puolustamaan suomalaista työtä ja suomalaisia työntekijöitä. 

Essayahin mukaan Eurooppa on rakentunut kristillisille arvoille, jotka ovat muokanneet Euroopan satojen vuosien kuluessa. Varsinaiseen grilliin ehdokas joutuu, kun puhe kääntyy eutanasiaan ja ihmisarvoon. Essayahin mukaan ihmisen arvon lasku voi johtaa helposti sellaiseen synkkään ajatuskulkuun, joka oli valloillaan Euroopassa 80 vuotta sitten.

Kuuntele haastattelu:

Hiilisen grilli - Sari Essayah (https://soundcloud.com/teemu-hiilinen/hiilisen-grilli-sari-essayah-kd)

 

 

1. Osa Mikkel Näkkäläjärvi: http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276465-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-mikkel-nakkalajarvi

2. Osa Tiina Sandberg: http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276468-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-tiina-sandberg-skp

3. Osa Sari Essayah: http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276517-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-sari-essayah-kd

4. Osa Miila Halonen: http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276520-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-miila-halonen-vas

 

]]>
0 http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276517-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-sari-essayah-kd#comments Ay-liike Eurovaalit 2019 Eutanasia Maahanmuutto Sat, 25 May 2019 12:13:48 +0000 Teemu Hiilinen http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276517-podcast-sarja-eurovaaliehdokkaista-sari-essayah-kd
Suomen maksutase vaarallisen negatiivinen http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276352-suomen-maksutase-vaarallisen-negatiivinen <p>Meillä täällä Suomessa on haluttu nähdä, että 1990-luvun laman yli on jo päästy. Usein esitetään, että Suomi on maana rikkaampi kuin koskaan. Jos näin olisi, meidän ei tarvitsisi riidellä jokaisesta eurosentin murusesta. Todellisuus on kuitenkin toinen, mikä näkyy Tilastokeskuksen maksutase-tilastoista.</p> <p>Usein tavataan myös uskoa, että <strong>Paavo Lipposen</strong> hallitukset 1990-luvun lopulla sekä Nokia-buumi nostivat maan lamasta. Eräässä mielessä tämä pitääkin paikkansa, talouden näkyvä syöksy pysähtyi. Se ei silti tarkoita sitä, että laman tuottamat seuraukset olisivat kadonneet.</p> <p>Ne ovat yhä läsnä. Yksi niiden ilmentymä oli se, että väärällä lamanhoidolla tapettiin 60&nbsp;000 pien- ja keskisuurta yritystä, joista hyvin monet olivat täysin elinkelpoisia. Näin ollen jo pelkästään yrittäjän jääminen työttömäksi aiheutti 60&nbsp;000 työtöntä, joiden kokonaismäärä nousi ainakin puoleen miljoonaan.</p> <p>Tätä taloudellista ja henkistä taakkaa on kannettu mukana siitä lähtien, vaikka suuri osa siitä piilotettiin esimerkiksi työttömyyseläkkeelle ja myös silkan tilastokikkailun avulla. On tosin selvää, että osa näistä vaikeasti työllistyneistä on tähän päivään mennessä jo kuollut, mikä on osaltaan vaikuttanut työllisyystilanteen parantumiseen viime vuosina. Tällä en kiistä sitä, että Sipilän hallituksen politiikka ilmeisesti vaikutti työllisyyskehityksen myönteiseen käänteeseen.</p> <p>Nokian tuottama buumi oli osa prosessia, joka nähdäkseni käänsi teknologian kehityksen väärään suuntaan eli kontrolliteknologian suuntaan. Ihmisille markkinoitiin illuusiota vapauden lisääntymisestä kun kännykkäteknologia liitti ihmiset toisiinsa.</p> <p>Ihmisten vapaus on kuitenkin pääsääntöisesti vähentynyt ja heidän valvontansa ja sen väärinkäytökset ovat lisääntyneet. Yksi sen heijastuma on käynnissä oleva Yhdysvaltain ja Kiinan välinen Huawei-kamppailu.</p> <p>Yksi monista muista ongelmista liittyy siihen, että kännyköiden ja wlanien säteilyä on pidetty haitallisena ihmisten lisääntymiskyvylle. Suomessa on vaatinut suurta rohkeutta tuoda näitä tutkimustuloksia esiin, vaikka näiden laitteiden säteily on ilmeisesti ollut yksi osatekijä Suomen syntyvyyden vähentymiselle.</p> <p>Tämän artikkelin kärki kohdistuu kuitenkin suoranaisiin taloudellisiin vaikutuksiin. Nokian menestys ja sen tuottamat lisämarkat ja -eurot valtion kassaan loivat illuusion Suomen talouden monipuolistumisesta pysyvällä tavalla. Samalla se tuki sitä kehitystä, että julkisia menoja lisättiin ja monipuolistettiin enemmän kuin reaalitaloudellinen perusta olisi sallinut. Perusta ei suinkaan ollut vakaa, eikä tämä ei ole jälkiviisautta.</p> <p>Eräässä mielessä Nokialla oli Suomelle samankaltainen vaikutus kuin entisellä barter-idänkaupalla, joka tuuditti monet vuorineuvokset siihen, ettei tuotteita tarvitse kehittää, koska neuvostomarkkina imi bulkkitavaraa niin paljon kuin poliittinen suhdannetilanne vain salli.</p> <p><em>Omistamisen merkityksestä</em></p> <p>En suinkaan vastusta julkisten menojen lisäämistä silloin kun se on järkevää ja perusteltua. Olen myös sitä mieltä, että valtion ja kuntien strategista varallisuutta ei pitäisi myydä ja että joissain tapauksissa uusien valtionyritysten perustaminen on hyvinkin mielekästä.</p> <p>Suomessa on muutenkin vähätelty omistamisen merkitystä, osin historiallisista ja osin kulttuurisista syistä. Erityisen vaarallista on ollut kotimaisen omistuksen merkityksen vähättely. Pääoma on loppupeleissä sidoksissa ihmisiin ja ihmiset puolestaan kotimaansa maaperään. Pääoma ei ole persoonatonta.</p> <p>Tämä koskee myös institutionaalisia sijoittajia. Suomalaisella eläkevakuutusyhtiöllä on ainakin joissain asioissa erilaiset preferenssit kuin esimerkiksi yhdysvaltalaisella, ranskalaisella tai venäläisellä eläkevakuutusyhtiöllä. Jälkimmäiset eivät välttämättä ymmärrä ollenkaan suomalaisten eläkevakuutusyhtiöiden päätösten taustaa ja ne saattavat olla kotimaansa politiikasta johtuen joka tapauksessa täysin kuuroja, sokeita ja mykkiä niille.</p> <p>Ainakin taloustiedettä tuntevat tietävät, että viimekädessä tärkeintä on finanssipääoma, sijoituspääomalla on kultainen aura. Se on avain kaikkein pyhimpään ja salaisimpaan ja sen valta on kaikkein suurin.</p> <p>Suomesta on 1990-luvulta lähtien myyty ulkomaisiin käsiin suunnaton määrä kotimaisia yrityksiä ja tuotemerkkejä, ja tyypillisesti alihintaan. Tämän suuntauksen taustasyistä ei vallitse yksimielisyyttä, mutta pitäisin yhtenä syynä sitä, että meillä suomalaisilla on ainakin talousasioissa yhä koloniaalinen alistumismentaliteetti ja luottamus ulkomaisten tahojen ja voimien hyväntahtoisuuteen.</p> <p>Me olemme liian kilttejä maailmantalouteen ja samalla me kohtelemme ainakin taloudellisissa asioissa kanssasuomalaisiamme julmasti. Me myös riitelemme keskenämme liikaa lillukanvarsista, samalla kun ulkomaiset toimijat vähät välittävät moisista pikku asioista.</p> <p><em>Tilastokeskuksen maksutase 15.5.2019</em></p> <p>Maamme tilastoviranomainen eli Tilastokeskus ylläpitää monien muiden tilastojen ohella myös taloustilastoja. Tuorein säännöllisesti julkaistava Kansantalouden tilasto <em>Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema</em> ilmestyi 15. toukokuuta 2019. Sen alaotsikkona oli <em>Vaihtotase alijäämäinen maaliskuussa, pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomesta ulkomaille</em>.</p> <p>Kirjoitukseni kannalta keskeisin on sen <em>Liitetaulukko 4. Maksutase, milj. euroa</em> ja sen alaluku <em>3.2 Arvopaperisijoitukset</em>, jotka jakautuvat vielä osakkeisiin, sijoitusrahasto-osuuksiin, joukkovelkakirjalainoihin ja rahamarkkinapapereihin.</p> <p>Tämän tuoreimman julkaisun mukaan vuonna 2018 Suomen luku arvopaperien suhteen oli -21&nbsp;699. Se tarkoittaa sitä, että viime vuonna Suomesta virtasi ulkomaille 21 miljardia kuusisataakuusikymmentäyhdeksän miljoonaa euroa arvopaperisijoitusten maksatuksia.</p> <p>Joulukuussa 2018 lukema oli erityisen räikeä (4. vuosineljännes -12&nbsp;900), minkä Tilastokeskuksen väki itsekin oli havainnut. Näin ollen 12 kuukauden liukuva summa oli -34&nbsp;982.</p> <p>Luvun suuruuden ymmärtää paremmin kun huomioi, että 14. syyskuuta 2018 tehty Suomen valtion vuoden 2019 budjettiesitys oli menomäärältään 55,3 miljardia euroa. Toisin sanoen, meiltä virtasi ulkomaille arvopaperisijoitusten maksatuksia reilusti yli puolet valtion budjetin loppusummasta.</p> <p>Suhteessa Suomen vuoden 2018 markkinahintaiseen bruttokansantuotteeseen (233,6 miljardia euroa) tilanne ei ollut aivan niin hälyttävä.</p> <p>Lisäksi pitää huomioida, että arvopaperisijoitusten alalajit osakkeet, sijoitusrahasto-osuudet, joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinapaperit liikkuvat eri tahtiin eri aikoina ja joinakin vuosineljänneksinä myös osakkeiden maksatusvirta oli positiivinen Suomen suuntaan. Suomalaiset siis saavat osakkeisiin liittyviä maksatuksia myös ulkomailta. Lisäksi talouden muut osatekijät, kuten ulkomaankauppa, voivat muuttaa ja usein muuttavat kokonaistilannetta paremmaksi.</p> <p>Tärkeää on kuitenkin muistaa, että nämä osatekijät kokonaisuudessaan olivat tuo mainittu -34&nbsp;982. Mikään maa ei pystyisi pitkän päälle selviämään näin raa&rsquo;alla suhdeluvulla. Tilanne on siis erittäin hälyttävä, mutta siitä kyllä pystytään määrätietoisella työllä selviämään. Suomalaiset ovat ennenkin selvinneet mahdottomalta vaikuttaneesta tilanteesta.</p> <p>Tilanne on ikävä myös henkilökohtaisesta näkökulmasta, koska minun mielestäni on useita hyvin tärkeitä menonlisäyskohteita. Näistä mainitsen keskeisimpinä esimerkiksi kantaväestön väestönkasvua parantavat sekä yhteisen Suomi-Ruotsi Gripen-hävittäjäyhtiön luomiseen tarvittavat menot. Olen myös esittänyt sellaista aluehallintomallin muutosta (niin sanottua maakuntahallintoa), johon liittyvät toimenpiteet vapauttavat varoja muihin tarkoituksiin ja tukevat maanpuolustuksellisia tarpeita.</p> <p>Edellinen &ndash; tai siis vielä nykyinen siirtymäkauden hallitus &ndash; kohdisti monet sinänsä tarpeellisten norminpurkutalkoiden kohteet väärin, vaikka onkin tärkeää, että työllisyysastetta saatiin nostettua.</p> <p><em>Kantaväestön asemaa voidaan tässäkin tilanteessa parantaa lakkauttamalla maahanmuuttajien tuet</em></p> <p>Vaikka virallista tilastoa asiasta ei tietääkseni ole vielä uskallettu tehdä, on arvioitu, että maahanmuuttajien ja etenkin ei-eurooppalaisten maahanpyrkijöiden vastaanotto- ja kotiuttamispyrkimykset maksavat vuositasolla 4-8 miljardia euroa.</p> <p>Uutta hallitusta kokoamaan pyrkivälle <strong>Antti Rinteelle</strong> on oletettavasti tehty selväksi, mikä on maamme todellinen taloudellinen kantokyky. Mitenkään muuten ei voi ymmärtää sitä, että kinastelun kohteena ovat vaivaiset 700 miljoonaa euroa, mikä on melkeinpä millä mittarilla tahansa lasten nallekarkkirahaa.</p> <p>Jos puolueet, joita Rinne on nyt hallitukseensa ottamassa, olisivat uskaltaneet ehdottaa vaikkapa viiden tai kymmenen prosentin menokorotusta Valtion budjettiin (vajaat 3-6 miljardia euroa), silloin olisi jo jotain oikeasti kinasteltavaa ja jotain oikeasti jaettavaa.</p> <p>Tässä tilanteessa on täysin välttämätöntä tehostaa radikaalisti etenkin ei-eurooppalaisten maahanmuuttoa tavoittelevien ihmisten palauttamista.</p> <p>Etenkin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulevien maahanpyrkijöiden vastaanotto tulee lopettaa kokonaan. Väkivaltaisen radikaali-islamismin omaksuneista maista tuleva maahanmuutto tulee estää, vaikka islaminusko sinänsä ei ole ehdoton este.</p> <p>Lisäksi slaavivenäläisten maahantuloa pitää rajoittaa, niin historiallisista syistä kuin Venäjän nykyhallinnon politiikan takia.</p> <p>Maahanpyrkijöille suunnatut 4-8 miljardia euroa pitää suunnata uudelleen kantasuomalaisen väestön oikeutettuihin tarpeisiin.</p> <p><u>Lähteet</u></p> <p>- Tilastokeskus, Liitetaulukko 4. Maksutase, milj. euroa, 15.5.2019, <a href="http://www.tilastokeskus.fi/til/mata/2019/03/mata_2019_03_2019-05-15_tie_001_fi.html">http://www.tilastokeskus.fi/til/mata/2019/03/mata_2019_03_2019-05-15_tie_001_fi.html</a></p> <p>- Sama tilasto vuodelta 2016 ja osin vuodelta 2017,</p> <p><a href="https://www.tilastokeskus.fi/til/mata/2017/05/mata_2017_05_2017-07-14_tau_004_fi.html">https://www.tilastokeskus.fi/til/mata/2017/05/mata_2017_05_2017-07-14_tau_004_fi.html</a></p> <p>- Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat, 007 -- Rahoitustase ja ulkomainen varallisuusasema sijoituslajeittain neljänneksittäin, <a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__mata/statfin_mata_pxt_007.px/">http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__mata/statfin_mata_pxt_007.px/</a></p> <p><u>Katso myös:</u></p> <p>Minkkinen, Petri (2009) <em>Suomen tila - Eriarvoisuutta, epädemokratiaa ja kuvitteellista tehokkuutta ilman edistystä</em>. Helsinki: KAKTUS, <a href="http://www.kaktusyhdistys.fi/index.html">http://www.kaktusyhdistys.fi/index.html</a>.</p> <p><u>Sekä seuraavat Uuden Suomen blogini &rdquo;Tutkijan näkökulmia ja ehdotuksia&rdquo; kirjoitukset:</u></p> <p><a href="http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239717-euroopan-unionin-komission-maahanmuuttosuunnitelmat-kateva-eu-linkkilista">http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239717-euroopan-unionin-komission-maahanmuuttosuunnitelmat-kateva-eu-linkkilista</a></p> <p><a href="http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203419-suomelle-uusi-jalkikoloniaalinen-aluehallintomalli">http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203419-suomelle-uusi-jalkikoloniaalinen-aluehallintomalli</a></p> <p><a href="http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203167-suomen-tulee-torjua-eun-suunnittelema-pakkomaahanottopolitiikka">http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203167-suomen-tulee-torjua-eun-suunnittelema-pakkomaahanottopolitiikka</a></p> <p><a href="http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202202-suomalais-ugrilaisten-kansojen-kansallinen-ja-kansainvalinen-suojeluohjelma">http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202202-suomalais-ugrilaisten-kansojen-kansallinen-ja-kansainvalinen-suojeluohjelma</a></p> <p><a href="http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198094-olisiko-syyta-perustaa-ruotsalais-suomalainen-gripen-yhtio">http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198094-olisiko-syyta-perustaa-ruotsalais-suomalainen-gripen-yhtio</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Meillä täällä Suomessa on haluttu nähdä, että 1990-luvun laman yli on jo päästy. Usein esitetään, että Suomi on maana rikkaampi kuin koskaan. Jos näin olisi, meidän ei tarvitsisi riidellä jokaisesta eurosentin murusesta. Todellisuus on kuitenkin toinen, mikä näkyy Tilastokeskuksen maksutase-tilastoista.

Usein tavataan myös uskoa, että Paavo Lipposen hallitukset 1990-luvun lopulla sekä Nokia-buumi nostivat maan lamasta. Eräässä mielessä tämä pitääkin paikkansa, talouden näkyvä syöksy pysähtyi. Se ei silti tarkoita sitä, että laman tuottamat seuraukset olisivat kadonneet.

Ne ovat yhä läsnä. Yksi niiden ilmentymä oli se, että väärällä lamanhoidolla tapettiin 60 000 pien- ja keskisuurta yritystä, joista hyvin monet olivat täysin elinkelpoisia. Näin ollen jo pelkästään yrittäjän jääminen työttömäksi aiheutti 60 000 työtöntä, joiden kokonaismäärä nousi ainakin puoleen miljoonaan.

Tätä taloudellista ja henkistä taakkaa on kannettu mukana siitä lähtien, vaikka suuri osa siitä piilotettiin esimerkiksi työttömyyseläkkeelle ja myös silkan tilastokikkailun avulla. On tosin selvää, että osa näistä vaikeasti työllistyneistä on tähän päivään mennessä jo kuollut, mikä on osaltaan vaikuttanut työllisyystilanteen parantumiseen viime vuosina. Tällä en kiistä sitä, että Sipilän hallituksen politiikka ilmeisesti vaikutti työllisyyskehityksen myönteiseen käänteeseen.

Nokian tuottama buumi oli osa prosessia, joka nähdäkseni käänsi teknologian kehityksen väärään suuntaan eli kontrolliteknologian suuntaan. Ihmisille markkinoitiin illuusiota vapauden lisääntymisestä kun kännykkäteknologia liitti ihmiset toisiinsa.

Ihmisten vapaus on kuitenkin pääsääntöisesti vähentynyt ja heidän valvontansa ja sen väärinkäytökset ovat lisääntyneet. Yksi sen heijastuma on käynnissä oleva Yhdysvaltain ja Kiinan välinen Huawei-kamppailu.

Yksi monista muista ongelmista liittyy siihen, että kännyköiden ja wlanien säteilyä on pidetty haitallisena ihmisten lisääntymiskyvylle. Suomessa on vaatinut suurta rohkeutta tuoda näitä tutkimustuloksia esiin, vaikka näiden laitteiden säteily on ilmeisesti ollut yksi osatekijä Suomen syntyvyyden vähentymiselle.

Tämän artikkelin kärki kohdistuu kuitenkin suoranaisiin taloudellisiin vaikutuksiin. Nokian menestys ja sen tuottamat lisämarkat ja -eurot valtion kassaan loivat illuusion Suomen talouden monipuolistumisesta pysyvällä tavalla. Samalla se tuki sitä kehitystä, että julkisia menoja lisättiin ja monipuolistettiin enemmän kuin reaalitaloudellinen perusta olisi sallinut. Perusta ei suinkaan ollut vakaa, eikä tämä ei ole jälkiviisautta.

Eräässä mielessä Nokialla oli Suomelle samankaltainen vaikutus kuin entisellä barter-idänkaupalla, joka tuuditti monet vuorineuvokset siihen, ettei tuotteita tarvitse kehittää, koska neuvostomarkkina imi bulkkitavaraa niin paljon kuin poliittinen suhdannetilanne vain salli.

Omistamisen merkityksestä

En suinkaan vastusta julkisten menojen lisäämistä silloin kun se on järkevää ja perusteltua. Olen myös sitä mieltä, että valtion ja kuntien strategista varallisuutta ei pitäisi myydä ja että joissain tapauksissa uusien valtionyritysten perustaminen on hyvinkin mielekästä.

Suomessa on muutenkin vähätelty omistamisen merkitystä, osin historiallisista ja osin kulttuurisista syistä. Erityisen vaarallista on ollut kotimaisen omistuksen merkityksen vähättely. Pääoma on loppupeleissä sidoksissa ihmisiin ja ihmiset puolestaan kotimaansa maaperään. Pääoma ei ole persoonatonta.

Tämä koskee myös institutionaalisia sijoittajia. Suomalaisella eläkevakuutusyhtiöllä on ainakin joissain asioissa erilaiset preferenssit kuin esimerkiksi yhdysvaltalaisella, ranskalaisella tai venäläisellä eläkevakuutusyhtiöllä. Jälkimmäiset eivät välttämättä ymmärrä ollenkaan suomalaisten eläkevakuutusyhtiöiden päätösten taustaa ja ne saattavat olla kotimaansa politiikasta johtuen joka tapauksessa täysin kuuroja, sokeita ja mykkiä niille.

Ainakin taloustiedettä tuntevat tietävät, että viimekädessä tärkeintä on finanssipääoma, sijoituspääomalla on kultainen aura. Se on avain kaikkein pyhimpään ja salaisimpaan ja sen valta on kaikkein suurin.

Suomesta on 1990-luvulta lähtien myyty ulkomaisiin käsiin suunnaton määrä kotimaisia yrityksiä ja tuotemerkkejä, ja tyypillisesti alihintaan. Tämän suuntauksen taustasyistä ei vallitse yksimielisyyttä, mutta pitäisin yhtenä syynä sitä, että meillä suomalaisilla on ainakin talousasioissa yhä koloniaalinen alistumismentaliteetti ja luottamus ulkomaisten tahojen ja voimien hyväntahtoisuuteen.

Me olemme liian kilttejä maailmantalouteen ja samalla me kohtelemme ainakin taloudellisissa asioissa kanssasuomalaisiamme julmasti. Me myös riitelemme keskenämme liikaa lillukanvarsista, samalla kun ulkomaiset toimijat vähät välittävät moisista pikku asioista.

Tilastokeskuksen maksutase 15.5.2019

Maamme tilastoviranomainen eli Tilastokeskus ylläpitää monien muiden tilastojen ohella myös taloustilastoja. Tuorein säännöllisesti julkaistava Kansantalouden tilasto Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema ilmestyi 15. toukokuuta 2019. Sen alaotsikkona oli Vaihtotase alijäämäinen maaliskuussa, pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomesta ulkomaille.

Kirjoitukseni kannalta keskeisin on sen Liitetaulukko 4. Maksutase, milj. euroa ja sen alaluku 3.2 Arvopaperisijoitukset, jotka jakautuvat vielä osakkeisiin, sijoitusrahasto-osuuksiin, joukkovelkakirjalainoihin ja rahamarkkinapapereihin.

Tämän tuoreimman julkaisun mukaan vuonna 2018 Suomen luku arvopaperien suhteen oli -21 699. Se tarkoittaa sitä, että viime vuonna Suomesta virtasi ulkomaille 21 miljardia kuusisataakuusikymmentäyhdeksän miljoonaa euroa arvopaperisijoitusten maksatuksia.

Joulukuussa 2018 lukema oli erityisen räikeä (4. vuosineljännes -12 900), minkä Tilastokeskuksen väki itsekin oli havainnut. Näin ollen 12 kuukauden liukuva summa oli -34 982.

Luvun suuruuden ymmärtää paremmin kun huomioi, että 14. syyskuuta 2018 tehty Suomen valtion vuoden 2019 budjettiesitys oli menomäärältään 55,3 miljardia euroa. Toisin sanoen, meiltä virtasi ulkomaille arvopaperisijoitusten maksatuksia reilusti yli puolet valtion budjetin loppusummasta.

Suhteessa Suomen vuoden 2018 markkinahintaiseen bruttokansantuotteeseen (233,6 miljardia euroa) tilanne ei ollut aivan niin hälyttävä.

Lisäksi pitää huomioida, että arvopaperisijoitusten alalajit osakkeet, sijoitusrahasto-osuudet, joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinapaperit liikkuvat eri tahtiin eri aikoina ja joinakin vuosineljänneksinä myös osakkeiden maksatusvirta oli positiivinen Suomen suuntaan. Suomalaiset siis saavat osakkeisiin liittyviä maksatuksia myös ulkomailta. Lisäksi talouden muut osatekijät, kuten ulkomaankauppa, voivat muuttaa ja usein muuttavat kokonaistilannetta paremmaksi.

Tärkeää on kuitenkin muistaa, että nämä osatekijät kokonaisuudessaan olivat tuo mainittu -34 982. Mikään maa ei pystyisi pitkän päälle selviämään näin raa’alla suhdeluvulla. Tilanne on siis erittäin hälyttävä, mutta siitä kyllä pystytään määrätietoisella työllä selviämään. Suomalaiset ovat ennenkin selvinneet mahdottomalta vaikuttaneesta tilanteesta.

Tilanne on ikävä myös henkilökohtaisesta näkökulmasta, koska minun mielestäni on useita hyvin tärkeitä menonlisäyskohteita. Näistä mainitsen keskeisimpinä esimerkiksi kantaväestön väestönkasvua parantavat sekä yhteisen Suomi-Ruotsi Gripen-hävittäjäyhtiön luomiseen tarvittavat menot. Olen myös esittänyt sellaista aluehallintomallin muutosta (niin sanottua maakuntahallintoa), johon liittyvät toimenpiteet vapauttavat varoja muihin tarkoituksiin ja tukevat maanpuolustuksellisia tarpeita.

Edellinen – tai siis vielä nykyinen siirtymäkauden hallitus – kohdisti monet sinänsä tarpeellisten norminpurkutalkoiden kohteet väärin, vaikka onkin tärkeää, että työllisyysastetta saatiin nostettua.

Kantaväestön asemaa voidaan tässäkin tilanteessa parantaa lakkauttamalla maahanmuuttajien tuet

Vaikka virallista tilastoa asiasta ei tietääkseni ole vielä uskallettu tehdä, on arvioitu, että maahanmuuttajien ja etenkin ei-eurooppalaisten maahanpyrkijöiden vastaanotto- ja kotiuttamispyrkimykset maksavat vuositasolla 4-8 miljardia euroa.

Uutta hallitusta kokoamaan pyrkivälle Antti Rinteelle on oletettavasti tehty selväksi, mikä on maamme todellinen taloudellinen kantokyky. Mitenkään muuten ei voi ymmärtää sitä, että kinastelun kohteena ovat vaivaiset 700 miljoonaa euroa, mikä on melkeinpä millä mittarilla tahansa lasten nallekarkkirahaa.

Jos puolueet, joita Rinne on nyt hallitukseensa ottamassa, olisivat uskaltaneet ehdottaa vaikkapa viiden tai kymmenen prosentin menokorotusta Valtion budjettiin (vajaat 3-6 miljardia euroa), silloin olisi jo jotain oikeasti kinasteltavaa ja jotain oikeasti jaettavaa.

Tässä tilanteessa on täysin välttämätöntä tehostaa radikaalisti etenkin ei-eurooppalaisten maahanmuuttoa tavoittelevien ihmisten palauttamista.

Etenkin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulevien maahanpyrkijöiden vastaanotto tulee lopettaa kokonaan. Väkivaltaisen radikaali-islamismin omaksuneista maista tuleva maahanmuutto tulee estää, vaikka islaminusko sinänsä ei ole ehdoton este.

Lisäksi slaavivenäläisten maahantuloa pitää rajoittaa, niin historiallisista syistä kuin Venäjän nykyhallinnon politiikan takia.

Maahanpyrkijöille suunnatut 4-8 miljardia euroa pitää suunnata uudelleen kantasuomalaisen väestön oikeutettuihin tarpeisiin.

Lähteet

- Tilastokeskus, Liitetaulukko 4. Maksutase, milj. euroa, 15.5.2019, http://www.tilastokeskus.fi/til/mata/2019/03/mata_2019_03_2019-05-15_tie_001_fi.html

- Sama tilasto vuodelta 2016 ja osin vuodelta 2017,

https://www.tilastokeskus.fi/til/mata/2017/05/mata_2017_05_2017-07-14_tau_004_fi.html

- Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat, 007 -- Rahoitustase ja ulkomainen varallisuusasema sijoituslajeittain neljänneksittäin, http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__mata/statfin_mata_pxt_007.px/

Katso myös:

Minkkinen, Petri (2009) Suomen tila - Eriarvoisuutta, epädemokratiaa ja kuvitteellista tehokkuutta ilman edistystä. Helsinki: KAKTUS, http://www.kaktusyhdistys.fi/index.html.

Sekä seuraavat Uuden Suomen blogini ”Tutkijan näkökulmia ja ehdotuksia” kirjoitukset:

http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239717-euroopan-unionin-komission-maahanmuuttosuunnitelmat-kateva-eu-linkkilista

http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203419-suomelle-uusi-jalkikoloniaalinen-aluehallintomalli

http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203167-suomen-tulee-torjua-eun-suunnittelema-pakkomaahanottopolitiikka

http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202202-suomalais-ugrilaisten-kansojen-kansallinen-ja-kansainvalinen-suojeluohjelma

http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198094-olisiko-syyta-perustaa-ruotsalais-suomalainen-gripen-yhtio

]]>
1 http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276352-suomen-maksutase-vaarallisen-negatiivinen#comments 90-luvun lama Antti Rinteen hallitus Maahanmuutto Omistaminen Suomen talous Hallituspolitiikka Wed, 22 May 2019 17:08:29 +0000 Petri Minkkinen http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276352-suomen-maksutase-vaarallisen-negatiivinen
Kehitysavun leikkaaminen - vuosisadan huonoin ajatus http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276309-kehitysavun-leikkaaminen-vuosisadan-huonoin-ajatus <p>Näin vaalien alta on kuultu vaatimuksia siitä, että Suomen tulisi luopua kehittyvien maiden tukemisesta kehitysyhteistyön kautta. Mielestäni tämä on yksi vuosisadan ehdottomasti huonoimmista ajatuksista.<br /><br />Maailman väkiluku tulee ylittämään 10 miljardia reippaasti ennen tämän vuosisadan loppua. Parin-kolmen miljardin asukkaan lisäys väkilukuun tulee nyt nähtävissä olevan kehityksen mukaan nostamaan fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Tämän lisäkulutuksen vaikutus ilmakehän hiilidioksiditasoon tulee olemaan kiistatta suurempi, kuin mitä mikään kotimaassamme tekemä leikkaus voisi kompensoida.</p><p>80% maailman väestöstä elää kehittyvissä maissa, ns. kehitysmaissa. Niiden väestönkehitys ja päästöt tulevat määräämään maailman kohtalon niin saasteiden kuin massamuutonkin kautta. Kummatkin ongelmat ratkeaisivat, jos saisimme nostettua kehitysmaiden elintason lähelle länsimaita: Riittävästi parantunut elintaso on käytännössä poikkeuksetta johtanut syntyvyyden vapaaehtoiseen laskemiseen kaikkialla maailmassa.&nbsp; Elintason nouseminen uhkaa kuitekin lisätä päästöjä. Tätä varten meidän vastuullamme kehittyneinä maina on kehittää sellaista saasteetonta teknologiaa, jolla tämä elintason nousu olisi mahdollista aiheuttamatta ympäristökatastrofeja, kuten ilmastokatastrofia.<br /><br />Kehitysyhteistyön lopettaminen vaikuttaa varmasti kehitysmaiden elintason nousua vastaan. Siksi se on omaan jalkaan ampumista. Korvaavan järjestelmän kehittäminen veisi liikaa sellaista aikaa, jota meillä ei ole. Mielestäni kehitysyhteistyötä pitäisi päin vastoin kehittää määrätietoisesti ja ripeästi kehitysmaiden valtaväestön elintason nostamista tukevaan suuntaan. Parasta kehitysapua pitkällä tähtäimellä olisi saasteettoman elintason nousun mahdollistavan teknologian kehittäminen kehittyvien maiden elintason nostamiseksi turvallisesti väestönkasvun leikkaavalle tasolle. Tämä kehitystyö vaatii valtavia resursseja, mutta on nähdäkseni tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. Tätä riittävän saasteettoman energiantuotannon, liikkumisen ja teollisuuden kehittämisen asiaa tahdon viedä eteenpäin Euroopan Parlamentissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näin vaalien alta on kuultu vaatimuksia siitä, että Suomen tulisi luopua kehittyvien maiden tukemisesta kehitysyhteistyön kautta. Mielestäni tämä on yksi vuosisadan ehdottomasti huonoimmista ajatuksista.

Maailman väkiluku tulee ylittämään 10 miljardia reippaasti ennen tämän vuosisadan loppua. Parin-kolmen miljardin asukkaan lisäys väkilukuun tulee nyt nähtävissä olevan kehityksen mukaan nostamaan fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Tämän lisäkulutuksen vaikutus ilmakehän hiilidioksiditasoon tulee olemaan kiistatta suurempi, kuin mitä mikään kotimaassamme tekemä leikkaus voisi kompensoida.

80% maailman väestöstä elää kehittyvissä maissa, ns. kehitysmaissa. Niiden väestönkehitys ja päästöt tulevat määräämään maailman kohtalon niin saasteiden kuin massamuutonkin kautta. Kummatkin ongelmat ratkeaisivat, jos saisimme nostettua kehitysmaiden elintason lähelle länsimaita: Riittävästi parantunut elintaso on käytännössä poikkeuksetta johtanut syntyvyyden vapaaehtoiseen laskemiseen kaikkialla maailmassa.  Elintason nouseminen uhkaa kuitekin lisätä päästöjä. Tätä varten meidän vastuullamme kehittyneinä maina on kehittää sellaista saasteetonta teknologiaa, jolla tämä elintason nousu olisi mahdollista aiheuttamatta ympäristökatastrofeja, kuten ilmastokatastrofia.

Kehitysyhteistyön lopettaminen vaikuttaa varmasti kehitysmaiden elintason nousua vastaan. Siksi se on omaan jalkaan ampumista. Korvaavan järjestelmän kehittäminen veisi liikaa sellaista aikaa, jota meillä ei ole. Mielestäni kehitysyhteistyötä pitäisi päin vastoin kehittää määrätietoisesti ja ripeästi kehitysmaiden valtaväestön elintason nostamista tukevaan suuntaan. Parasta kehitysapua pitkällä tähtäimellä olisi saasteettoman elintason nousun mahdollistavan teknologian kehittäminen kehittyvien maiden elintason nostamiseksi turvallisesti väestönkasvun leikkaavalle tasolle. Tämä kehitystyö vaatii valtavia resursseja, mutta on nähdäkseni tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. Tätä riittävän saasteettoman energiantuotannon, liikkumisen ja teollisuuden kehittämisen asiaa tahdon viedä eteenpäin Euroopan Parlamentissa.

]]>
10 http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276309-kehitysavun-leikkaaminen-vuosisadan-huonoin-ajatus#comments Eurovaalit 2019 Ilmastonmuutos Kehitysapu Maahanmuutto Wed, 22 May 2019 04:30:21 +0000 Antero Metso http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276309-kehitysavun-leikkaaminen-vuosisadan-huonoin-ajatus
Perussuomalaiset ja kristinusko – ovatko Perussuomalaiset kristillinen puolue? http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276158-perussuomalaiset-ja-kristinusko-ovatko-perussuomalaiset-kristillinen-puolue <p>Perussuomalaiset sanoo <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/tietoa-meista/arvomaailmamme/">kotisivuillaan olevansa &ldquo;kristillissosiaalinen&rdquo; puolue</a>. Peilaan tätä väittämää tiettyjä tosiseikkoja vastaan tässä kirjoituksessani:</p><p>Perussuomalaiset haluaa rajoittaa maahanmuuttoa, toisinsanoen hädänalaisten ihmisten auttamista. Eikö vieraanvaraisuus ole kristillinen hyve? Erään vuosaarelaispastorin sanoin: &ldquo;Jeesus ei ollut realisti&rdquo;; hän ei siis ollut aineellisessa kiinni. Miksi kotimaan asuntotuotantoa ei käynnistellä suurimmissa kaupungeissa vaikkapa valtiojohtoisesti? Miksi korkeat vuokrat ovat arkipäivää lähes jokaisessa suomalaisessa kaupungissa? Miksi suomalaiset ja maahanmuuttajat eivät saa kohtuuhintaisia (vuokra)asuntoja?</p><p>Alarmismi ja peloittelu. On totta, että maatamme vastaan on kaiketi esitetty uhkauksia. Kuitenkin suurin uhkailija tänään ja huomenna tuntuvat olevan &ldquo;kansallismieliset peloittelijat&rdquo;. Tämä on erikoista tilanteessa, jossa on todennäköisempää, että juuri maahanmuuttaja joutuu syrjäytetyksi tai että häntä syrjitään. Mikään tosiseikka ei tue sitä, että maatamme pyrittäisiin valtaamaan tai valloittamaan. Suomi mitä suurimmalla varmuudella myös pysyy suomalaisena kansallismielisten peloittelusta huolimatta &ndash; sekä tänään että huomenna.</p><p>1930- ja 40-lukujen kaiut. On perin kummallista miten kristityt ja (ääri)oikeisto aina &ldquo;löytävät toisensa&rdquo; ns. hädän hetkellä &ndash; joko kuvitellun tai todellisen. Mikä peloittaa kristittyä niin, että hän päätyy kansallismielisten, Perussuomalaisten kelkkaan? Eräänä syynä on käytetty kotimaamme &ldquo;kaoottista tilannetta&rdquo;, johon &ldquo;Perussuomalaiset sitten tuo järjestyksen.&rdquo; Kaikki on tietysti mahdollista, joskaan en näe tämän toteutuvan ihan tänäpäivänä, tai sellaisena, kuin sitä mielikuvituksessa ajatellaan.</p><p><strong>Loppupäätelmä</strong></p><p>Näen näin, että Perussuomalaisten asema tai missio &#39;kristillisenä puolueena&#39; ei toteudu kovin hyvin tällä hetkellä. Huomenna tietysti voi olla toisin, aika näyttää. Rukoilla kannattaa, ja saa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perussuomalaiset sanoo kotisivuillaan olevansa “kristillissosiaalinen” puolue. Peilaan tätä väittämää tiettyjä tosiseikkoja vastaan tässä kirjoituksessani:

Perussuomalaiset haluaa rajoittaa maahanmuuttoa, toisinsanoen hädänalaisten ihmisten auttamista. Eikö vieraanvaraisuus ole kristillinen hyve? Erään vuosaarelaispastorin sanoin: “Jeesus ei ollut realisti”; hän ei siis ollut aineellisessa kiinni. Miksi kotimaan asuntotuotantoa ei käynnistellä suurimmissa kaupungeissa vaikkapa valtiojohtoisesti? Miksi korkeat vuokrat ovat arkipäivää lähes jokaisessa suomalaisessa kaupungissa? Miksi suomalaiset ja maahanmuuttajat eivät saa kohtuuhintaisia (vuokra)asuntoja?

Alarmismi ja peloittelu. On totta, että maatamme vastaan on kaiketi esitetty uhkauksia. Kuitenkin suurin uhkailija tänään ja huomenna tuntuvat olevan “kansallismieliset peloittelijat”. Tämä on erikoista tilanteessa, jossa on todennäköisempää, että juuri maahanmuuttaja joutuu syrjäytetyksi tai että häntä syrjitään. Mikään tosiseikka ei tue sitä, että maatamme pyrittäisiin valtaamaan tai valloittamaan. Suomi mitä suurimmalla varmuudella myös pysyy suomalaisena kansallismielisten peloittelusta huolimatta – sekä tänään että huomenna.

1930- ja 40-lukujen kaiut. On perin kummallista miten kristityt ja (ääri)oikeisto aina “löytävät toisensa” ns. hädän hetkellä – joko kuvitellun tai todellisen. Mikä peloittaa kristittyä niin, että hän päätyy kansallismielisten, Perussuomalaisten kelkkaan? Eräänä syynä on käytetty kotimaamme “kaoottista tilannetta”, johon “Perussuomalaiset sitten tuo järjestyksen.” Kaikki on tietysti mahdollista, joskaan en näe tämän toteutuvan ihan tänäpäivänä, tai sellaisena, kuin sitä mielikuvituksessa ajatellaan.

Loppupäätelmä

Näen näin, että Perussuomalaisten asema tai missio 'kristillisenä puolueena' ei toteudu kovin hyvin tällä hetkellä. Huomenna tietysti voi olla toisin, aika näyttää. Rukoilla kannattaa, ja saa.

]]>
7 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276158-perussuomalaiset-ja-kristinusko-ovatko-perussuomalaiset-kristillinen-puolue#comments Auttaminen Kristinusko Maahanmuutto Pelottelu Perussuomalaiset Sat, 18 May 2019 15:23:18 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276158-perussuomalaiset-ja-kristinusko-ovatko-perussuomalaiset-kristillinen-puolue
Maahanmuuttoahdistus koskettaa monia suomalaisia http://asserikinnunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275961-maahanmuuttoahdistus-koskettaa-monia-suomalaisia <p><strong>Suomalaisten maahanmuuttoahdistus kasvaa ja vaikuttaa myös äänestyspäätöksiin vaaleissa: &quot;Ahdistutaan, etteivät päättäjät tee mitään ja koetaan syyllisyyttä omasta toiminnasta&quot;</strong></p><p>Suomalaiset ovat hyvin huolissaan maahanmuutoksesta ja ovat myös valmiita muuttamaan omaa käyttäytymistään Suomen suojelemiseksi. Tämä käy ilmi Perussuomalaisten Nuorten tänään tekemästä kyselystä.</p><p>Maahanmuuttoahdistus on lisääntynyt erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa. Puolet vastaajista sanoo, että ehdokkaan maahanmuuttonäkemykset vaikuttivat äänestyspäätökseen kevään eduskuntavaaleissa.</p><p>Maahanmuutos huolestuttaa suomalaisia aiempaa enemmän. Kolme neljästä kyselyyn vastanneista pitää maahanmuutosta vakavana uhkana. Perussuomalaiset Nuoret kävi kyselemässä suomalaisten tunnelmia.</p><p>&ndash; Asiana se on radikaali, pelottava ja iso asia. Kukaan ei voi tietää, mitä tapahtuu ensi vuonna, 10 vuoden päästä tai 20 vuoden päästä. Esimerkiksi syntyvyyden nousu maahanmuuttajilla aiheuttaisi sen, että Helsinki olisi ihan erinäköinen paikka, pohtii Toni Jalonen.</p><p>&ndash; Kyllä se herättää tietynlaista ahdistusta. Toiveeni on olla kolmen pienen lapsen äiti, niin lähinnä heidän tulevaisuutta ajatellen, toteaa Auri Siika-aho.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maahanmuutoahdistuksesta kärsivät nuoret, naiset ja kaupunkilaiset</strong></p><p>Myös suomalaisten maahanmuuttoahdistus on lisääntynyt. 17 prosenttia kyselyyn vastanneista koki maahanmuuttoahdistusta, erityisesti nuoret, naiset ja kaupunkilaiset.</p><p>&ndash; Ollaan voimattomia ja ollaan ahdistuneita siitä, että mitään ei tapahdu ja poliitikot ja päättäjät eivät tee mitään. Lisäksi osa ihmisistä kokee syyllisyyttä siitä, että oma toiminta aiheuttaa raiskauksia, arvioi Perussuomalaisten nuorten varapuheenjohtaja Liina Isto.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ihmiset muuttavat käyttäytymistään Suomen pelastamiseksi</strong></p><p>Kansalaiset ovatkin ryhtyneet itse toimimaan.</p><p>&ndash; 71 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoo, että on muuttanut käyttäytymistään tai kulutustottumuksiaan maahanmuutoksen torjumiseksi, huomauttaa Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen.</p><p>Ihmiset ovat vähentäneet halal-lihan syömistä (41%), moskeijoissa käymistä (32%) ja burkhaostoksia (25%). Osa on jopa päättänyt hankkia itse lapsia (16%).</p><p>&ndash; Jotenkin tämä nyt viittaa siihen, että ahdistus kääntyy oman toiminnan lisääntymiseen, mikä sinänsä on hyvä asia, mutta kyllä sen pitäisi myös kääntyä siihen, että poliitikoilta vaaditaan enemmän. Kansalaiset ottavat maahanmuutoksen paljon vakavammin kuin mitä se tähän saakka Suomen politiikassa on otettu, muistuttaa Kinnunen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maahanmuuttonäkemykset vaikuttivat vaaleissa</strong></p><p>Maahanmuuttoasiat näyttivät vaikuttavan suomalaisten äänestyskäyttäytymiseen. Puolet vastanneista sanoo ehdokkaan maahanmuuttonäkemysten vaikuttavan ehdokasvalintaan.<br />40 prosenttia äänesti kevään eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka toimii maahanmuutoksen torjumiseksi. 43 prosentin mielestä Suomen palautuspolitiikka ei ole tarpeeksi kunnianhimoista.</p><p>&ndash; Seuraava hallitus joutuu tekemään monta tärkeää maahanmuuttopäätöstä. Ensimmäinen on palautuskeskukset, joista ensimmäinen valmistuu vuonna 2020. Suomellahan ei semmoista vielä ole. Toiseksi EU:n puheenjohtajamaana Suomella on ensikäden mahdollisuus vaikuttaa siihen, että EU:n palautuspolitiikka tulee kunnianhimoisemmaksi. Kolmanneksi pitää ottaa ne strategiset askeleet siihen, että väestö saadaan suomalaisemmaksi, listaa Kinnunen.</p><p><br /><br />&nbsp;</p><p><em>Kirjoitus on satiirinen kuvaelma Suomen politiikasta, jossa keskitytään keksittyyn ilmastoahdistukseen, kun samalla sivuutetaan täysin maahanmuuton aiheuttamat riskit ja uhat. Kirjoitus perustuu MTV:n artikkeliin https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisten-ilmastoahdistus-kasvaa-ja-vaikuttaa-myos-aanestyspaatoksiin-vaaleissa-ahdistutaan-etteivat-paattajat-tee-mitaan-ja-koetaan-syyllisyytta-omasta-toiminnasta/7321342#gs.b5sznq</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaisten maahanmuuttoahdistus kasvaa ja vaikuttaa myös äänestyspäätöksiin vaaleissa: "Ahdistutaan, etteivät päättäjät tee mitään ja koetaan syyllisyyttä omasta toiminnasta"

Suomalaiset ovat hyvin huolissaan maahanmuutoksesta ja ovat myös valmiita muuttamaan omaa käyttäytymistään Suomen suojelemiseksi. Tämä käy ilmi Perussuomalaisten Nuorten tänään tekemästä kyselystä.

Maahanmuuttoahdistus on lisääntynyt erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa. Puolet vastaajista sanoo, että ehdokkaan maahanmuuttonäkemykset vaikuttivat äänestyspäätökseen kevään eduskuntavaaleissa.

Maahanmuutos huolestuttaa suomalaisia aiempaa enemmän. Kolme neljästä kyselyyn vastanneista pitää maahanmuutosta vakavana uhkana. Perussuomalaiset Nuoret kävi kyselemässä suomalaisten tunnelmia.

– Asiana se on radikaali, pelottava ja iso asia. Kukaan ei voi tietää, mitä tapahtuu ensi vuonna, 10 vuoden päästä tai 20 vuoden päästä. Esimerkiksi syntyvyyden nousu maahanmuuttajilla aiheuttaisi sen, että Helsinki olisi ihan erinäköinen paikka, pohtii Toni Jalonen.

– Kyllä se herättää tietynlaista ahdistusta. Toiveeni on olla kolmen pienen lapsen äiti, niin lähinnä heidän tulevaisuutta ajatellen, toteaa Auri Siika-aho.

 

Maahanmuutoahdistuksesta kärsivät nuoret, naiset ja kaupunkilaiset

Myös suomalaisten maahanmuuttoahdistus on lisääntynyt. 17 prosenttia kyselyyn vastanneista koki maahanmuuttoahdistusta, erityisesti nuoret, naiset ja kaupunkilaiset.

– Ollaan voimattomia ja ollaan ahdistuneita siitä, että mitään ei tapahdu ja poliitikot ja päättäjät eivät tee mitään. Lisäksi osa ihmisistä kokee syyllisyyttä siitä, että oma toiminta aiheuttaa raiskauksia, arvioi Perussuomalaisten nuorten varapuheenjohtaja Liina Isto.

 

Ihmiset muuttavat käyttäytymistään Suomen pelastamiseksi

Kansalaiset ovatkin ryhtyneet itse toimimaan.

– 71 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoo, että on muuttanut käyttäytymistään tai kulutustottumuksiaan maahanmuutoksen torjumiseksi, huomauttaa Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen.

Ihmiset ovat vähentäneet halal-lihan syömistä (41%), moskeijoissa käymistä (32%) ja burkhaostoksia (25%). Osa on jopa päättänyt hankkia itse lapsia (16%).

– Jotenkin tämä nyt viittaa siihen, että ahdistus kääntyy oman toiminnan lisääntymiseen, mikä sinänsä on hyvä asia, mutta kyllä sen pitäisi myös kääntyä siihen, että poliitikoilta vaaditaan enemmän. Kansalaiset ottavat maahanmuutoksen paljon vakavammin kuin mitä se tähän saakka Suomen politiikassa on otettu, muistuttaa Kinnunen.

 

Maahanmuuttonäkemykset vaikuttivat vaaleissa

Maahanmuuttoasiat näyttivät vaikuttavan suomalaisten äänestyskäyttäytymiseen. Puolet vastanneista sanoo ehdokkaan maahanmuuttonäkemysten vaikuttavan ehdokasvalintaan.
40 prosenttia äänesti kevään eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka toimii maahanmuutoksen torjumiseksi. 43 prosentin mielestä Suomen palautuspolitiikka ei ole tarpeeksi kunnianhimoista.

– Seuraava hallitus joutuu tekemään monta tärkeää maahanmuuttopäätöstä. Ensimmäinen on palautuskeskukset, joista ensimmäinen valmistuu vuonna 2020. Suomellahan ei semmoista vielä ole. Toiseksi EU:n puheenjohtajamaana Suomella on ensikäden mahdollisuus vaikuttaa siihen, että EU:n palautuspolitiikka tulee kunnianhimoisemmaksi. Kolmanneksi pitää ottaa ne strategiset askeleet siihen, että väestö saadaan suomalaisemmaksi, listaa Kinnunen.



 

Kirjoitus on satiirinen kuvaelma Suomen politiikasta, jossa keskitytään keksittyyn ilmastoahdistukseen, kun samalla sivuutetaan täysin maahanmuuton aiheuttamat riskit ja uhat. Kirjoitus perustuu MTV:n artikkeliin https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisten-ilmastoahdistus-kasvaa-ja-vaikuttaa-myos-aanestyspaatoksiin-vaaleissa-ahdistutaan-etteivat-paattajat-tee-mitaan-ja-koetaan-syyllisyytta-omasta-toiminnasta/7321342#gs.b5sznq

]]>
2 http://asserikinnunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275961-maahanmuuttoahdistus-koskettaa-monia-suomalaisia#comments Ahdistus Maahanmuutto Tue, 14 May 2019 11:08:25 +0000 Asseri Kinnunen http://asserikinnunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275961-maahanmuuttoahdistus-koskettaa-monia-suomalaisia
Suomi ilman maahanmuuttajia kuihtuu ja näivettyy. http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275803-suomi-ilman-maahanmuuttajia-kuihtuu-ja-naivettyy <p>Maahanmuuton eri ulottuvuudet, osa 1</p><p>&nbsp;</p><p>Julkinen keskustelu maahanmuuton ympärillä yhdistää kaiken maahanmuuton yhdeksi ilmiöksi. Tämä ei ole järkevää, sillä erilaiset maahanmuuton ulottuvuudet poikkeavat toisistaan merkittävällä tavalla ja niihin liittyvät poliittiset kysymykset ovat myös erilaisia keskenään. Työperäinen maahanmuutto jakaantuu EU/ETA alueen sisä- ja ulkopuolelta tuleviin. Opiskelijat jakautuvat samoin. Tämän lisäksi on erikseen olemassa pakolaiskiintiöt ja ne tavat, joilla hoidetaan erikoistilanteet, esimerkkinä Syyrian tilanne. Turvapaikkapolitiikka, Euroopan ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut, EU:n sisärajojen valvonta&hellip; Lista jatkuu ja nämä kaikki ovat osa sitä, mitä tarkoitetaan maahanmuutolla. Ja jokaiseen asiaan, joita maahanmuuttoon liittyy, kuuluu myös omat erilliset ulottuvuutensa liittyen kansalliseen lainsäädäntöön, Euroopan Unionin yhteistyöhön ja lainsäädäntöön ja joissakin tapauksissa myös laajemmat kansainväliset sopimukset ja yhteistyö. Ja vaikka kuinka haluaisi pitää asiat yksinkertaisina, on silti pakko kiinnittää huomiota näihin eri puoliin, jotta voidaan valita oikea ja kestävä politiikka näiden asioiden hoitamiseen. Ja maahanmuutosta keskusteleminen on tärkeä osa oikeiden ratkaisujen löytämistä. </p><p>Tässä ensimmäisessä osassa useasta käsittelen työperäistä maahanmuuttoaja.</p><p>Ensinnäkin, kuten usein on sanottu, Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Monien länsimaiden tavoin Suomen väestön suurien ikäpolvien vanheneminen on luonut tilanteen, jossa työikäisten määrä suhteessa eläkeläisiin kasvaa. Tämän nk. kestävyysvajeen korjaamiseen ihanteellisin vaihtoehto olisi saada lisää työikäisiä ihmisiä. Monien länsimaiden tavoin suomalaiset eivät enää halua perustaa suurperheitä ja vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, että he yhtäkkiä alkaisivat näin tekemään. Kansalaisten rohkaiseminen tähän tai heidän suoranainen pakottaminen ei puolestaan käy päinsä, sillä ihmiset mieluiten lisääntyvät omasta tahdostaan, mistä johtuen he suutuvat, jos heitä yritetään saada tekemään jotain mitä he eivät alun alkaenkaan halunneet tehdä. Ja pakottamisessa on toki sivistysvaltiolle monia muitakin itsestään selviä ongelmia, kuten tällaisen pakottamisen pahuus. Joten tämä jättää kaksi vaihtoehtoa. Yksi vaihtoehto on vain hylätä eläkeläiset ja apua tarvitsevat rahojen loppuessa ja tätä me emme tule koskaan hyväksymään. Jäljellejäävä vaihtoehto on työikäisten tuleminen ulkomailta, eli työperäinen maahanmuutto.</p><p>Toisin kuin luullaan, tässä ei ole vain kysymys korkeakoulutettujen maahanmuutosta, sillä työmarkkinat eivät vain toimi niin. Kasvavasta automaatiosta huolimatta matalapalkkaiset alat, kuten palvelualan työpaikat tulevat tarvitsemaan työntekijöitä myös tulevaisuudessa ja automaatiossa voi nähdä yhtä hyvin mahdollisuuden ihmisten kykyjen lisäämiseen sen sijaan, että se olisi vain pessimismin täyteinen uhkakuva. Terveessä taloudessa ei voi olla pelkästään korkeapalkkaisia töitä, joten tietenkin työntekijöitä tullaan tarvitsemaan muualle myös.</p><p>Samoin tiettyjen tahojen puolesta on esitetty eräänlaista nirsoilukäytäntöä, jossa työperäinen maahanmuutto tapahtuisi vain niistä maista, jotka joidenkin mielivaltaisten kriteerien perusteella ovat tarpeeksi lähellä suomalaista kulttuuria, samalla lailla kuin lapsi, joka poimii sopasta makkarat ja jättää kasvikset syömättä, sillä perusteella, että hän ei nyt tänään vain tykkää niistä. Tämä ajattelutapa on turhaa, sillä suomalainen kulttuuri on aivan tarpeeksi elinvoimainen ja vahva ottaakseen mitä tahansa vaikutteita omikseen. Vai onko oletus tosiaan se, että suomalainen yhteiskunta on niin epäterve, että se ei kaikista hienouksistaan huolimatta tarjoa kellekään muun kulttuurin edustajalle mitään? Maailma on täynnä ahkeria, taitavia ja oppivaisia ihmisiä, jotka haluavat elättää itsensä ja kukoistaa töitä tekemällä yhteiskunnassa, joka arvostaa heitä. Yhteiskunnassa, joka muuttuu sitä kirjavammaksi ja kukoistavammaksi, mitä enemmän ihmiset kukoistavat ja luovat sen sisällä. Olisi tuhlausta jättää nämä mahdollisuudet käyttämättä epämääräisen muutosvastarinnan ja pelon takia, höystettynä pahantahtoisella panettelulla, koska ei haluta myöntää tätä väärinsuunnattua ahdistusta ja halua käpertyä kulttuurina kerälle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maahanmuuton eri ulottuvuudet, osa 1

 

Julkinen keskustelu maahanmuuton ympärillä yhdistää kaiken maahanmuuton yhdeksi ilmiöksi. Tämä ei ole järkevää, sillä erilaiset maahanmuuton ulottuvuudet poikkeavat toisistaan merkittävällä tavalla ja niihin liittyvät poliittiset kysymykset ovat myös erilaisia keskenään. Työperäinen maahanmuutto jakaantuu EU/ETA alueen sisä- ja ulkopuolelta tuleviin. Opiskelijat jakautuvat samoin. Tämän lisäksi on erikseen olemassa pakolaiskiintiöt ja ne tavat, joilla hoidetaan erikoistilanteet, esimerkkinä Syyrian tilanne. Turvapaikkapolitiikka, Euroopan ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut, EU:n sisärajojen valvonta… Lista jatkuu ja nämä kaikki ovat osa sitä, mitä tarkoitetaan maahanmuutolla. Ja jokaiseen asiaan, joita maahanmuuttoon liittyy, kuuluu myös omat erilliset ulottuvuutensa liittyen kansalliseen lainsäädäntöön, Euroopan Unionin yhteistyöhön ja lainsäädäntöön ja joissakin tapauksissa myös laajemmat kansainväliset sopimukset ja yhteistyö. Ja vaikka kuinka haluaisi pitää asiat yksinkertaisina, on silti pakko kiinnittää huomiota näihin eri puoliin, jotta voidaan valita oikea ja kestävä politiikka näiden asioiden hoitamiseen. Ja maahanmuutosta keskusteleminen on tärkeä osa oikeiden ratkaisujen löytämistä.

Tässä ensimmäisessä osassa useasta käsittelen työperäistä maahanmuuttoaja.

Ensinnäkin, kuten usein on sanottu, Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Monien länsimaiden tavoin Suomen väestön suurien ikäpolvien vanheneminen on luonut tilanteen, jossa työikäisten määrä suhteessa eläkeläisiin kasvaa. Tämän nk. kestävyysvajeen korjaamiseen ihanteellisin vaihtoehto olisi saada lisää työikäisiä ihmisiä. Monien länsimaiden tavoin suomalaiset eivät enää halua perustaa suurperheitä ja vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, että he yhtäkkiä alkaisivat näin tekemään. Kansalaisten rohkaiseminen tähän tai heidän suoranainen pakottaminen ei puolestaan käy päinsä, sillä ihmiset mieluiten lisääntyvät omasta tahdostaan, mistä johtuen he suutuvat, jos heitä yritetään saada tekemään jotain mitä he eivät alun alkaenkaan halunneet tehdä. Ja pakottamisessa on toki sivistysvaltiolle monia muitakin itsestään selviä ongelmia, kuten tällaisen pakottamisen pahuus. Joten tämä jättää kaksi vaihtoehtoa. Yksi vaihtoehto on vain hylätä eläkeläiset ja apua tarvitsevat rahojen loppuessa ja tätä me emme tule koskaan hyväksymään. Jäljellejäävä vaihtoehto on työikäisten tuleminen ulkomailta, eli työperäinen maahanmuutto.

Toisin kuin luullaan, tässä ei ole vain kysymys korkeakoulutettujen maahanmuutosta, sillä työmarkkinat eivät vain toimi niin. Kasvavasta automaatiosta huolimatta matalapalkkaiset alat, kuten palvelualan työpaikat tulevat tarvitsemaan työntekijöitä myös tulevaisuudessa ja automaatiossa voi nähdä yhtä hyvin mahdollisuuden ihmisten kykyjen lisäämiseen sen sijaan, että se olisi vain pessimismin täyteinen uhkakuva. Terveessä taloudessa ei voi olla pelkästään korkeapalkkaisia töitä, joten tietenkin työntekijöitä tullaan tarvitsemaan muualle myös.

Samoin tiettyjen tahojen puolesta on esitetty eräänlaista nirsoilukäytäntöä, jossa työperäinen maahanmuutto tapahtuisi vain niistä maista, jotka joidenkin mielivaltaisten kriteerien perusteella ovat tarpeeksi lähellä suomalaista kulttuuria, samalla lailla kuin lapsi, joka poimii sopasta makkarat ja jättää kasvikset syömättä, sillä perusteella, että hän ei nyt tänään vain tykkää niistä. Tämä ajattelutapa on turhaa, sillä suomalainen kulttuuri on aivan tarpeeksi elinvoimainen ja vahva ottaakseen mitä tahansa vaikutteita omikseen. Vai onko oletus tosiaan se, että suomalainen yhteiskunta on niin epäterve, että se ei kaikista hienouksistaan huolimatta tarjoa kellekään muun kulttuurin edustajalle mitään? Maailma on täynnä ahkeria, taitavia ja oppivaisia ihmisiä, jotka haluavat elättää itsensä ja kukoistaa töitä tekemällä yhteiskunnassa, joka arvostaa heitä. Yhteiskunnassa, joka muuttuu sitä kirjavammaksi ja kukoistavammaksi, mitä enemmän ihmiset kukoistavat ja luovat sen sisällä. Olisi tuhlausta jättää nämä mahdollisuudet käyttämättä epämääräisen muutosvastarinnan ja pelon takia, höystettynä pahantahtoisella panettelulla, koska ei haluta myöntää tätä väärinsuunnattua ahdistusta ja halua käpertyä kulttuurina kerälle.

]]>
106 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275803-suomi-ilman-maahanmuuttajia-kuihtuu-ja-naivettyy#comments lainsäädäntö Maahanmuutto Suomi Työperäinen maahanmuutto Fri, 10 May 2019 18:41:24 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275803-suomi-ilman-maahanmuuttajia-kuihtuu-ja-naivettyy
Lapsia Afrikasta http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275499-lapsia-afrikasta <p>&nbsp;</p><p>Keskustelu maahanmuuton kustannuksista (jos sitä nyt voi keskusteluksi sanoa) ei oikein etene. Keväällä julkaistut Pauli Vahteran laskelmat ja Samuli Salmisen tutkimus on yleensä kuitattu epäuskottaviksi, koska kirjoittaja on se ja se. Näinhän se suomalainen keskustelu yleensä etenee; sisällöllä ei ole merkitystä; artikkelin tai kirjan ensimmäinen rivi ratkaisee kaiken.</p><p>Ei ryhdytä tässä kuitenkaan ruotimaan laskelmia, vaan puututaan siihen yleisimpään argumenttiin, joka esitetään, kun puhutaan maahanmuuton kannattavuudesta. Osmo Soininvaara esitti vast&rsquo;ikään julkaistussa blogissaan asian näin (kommentoidessaan vaaliväittelyn keskustelua): &rdquo;Olisi pitänyt sanoa, että kantasuomalaisesta on maksettu 17 vuotta lapsilisää ja hänet on koulutettu ilmaiseksi, kun taas työperäinen maahanmuuttaja muuttaa Suomeen työikäisenä. Siksi hän on elämänkaarta ajatellen selkeä nettomaksaja vähän matalammallakin työllisyysasteella&rdquo;. Argumentti on itse asiassa sama, jonka Johanna Suuripää esitti jo 1991 (HS 21.4.1991) <em>&rdquo;Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina.&rdquo;</em></p><p><em>Ei puututa nyt siihen kysymykseen, mikä on nettotulo (koko kansataloudelle tai vaihtoehtoisesti julkiselle sektorille) yli koko elinkaaren, vaan kysymykseen siitä, miten meidän pitäisi suhtautua &rdquo;lapsista aiheutuviin kustannuksiin&rdquo;. Legitimisoivatko ne automaattisesti maahanmuuton? </em></p><p><em>Selvää tietysti on, että lapsen ylläpito, kasvattaminen ja kouluttaminen maksavat yhteiskunnan kaikille sektoreille &rdquo;paljon&rdquo;. Jos &rdquo;lopputuloksen&rdquo; (sanotaan 20 vuotiaan koulutetun nuoren miehen tai naisen) voi saada ilmaiseksi, triviaali lopputulos on, että kannattaa ottaa ilmaiseksi. Jos on looginen tämän argumentin suhteen, tulos on se, että kannattaa lopettaa lasten &rdquo;tekeminen&rdquo; suomalaisiin perheisiin tykkänään ja &rdquo;hankkia&rdquo; valmiit työntekijät ulkomailta. &rdquo;Ulkoistaa koko homma ulkomaille&rdquo;. Käytännössä ulkomaat tarkoittavat tietenkin kehitysmaita, joissa väestöä on ylenpalttisen paljon suhteessa pääomaan. </em></p><p><em>Tämä kuulosta pahaenteisen samanlaiselta kuin transatlanttinen orjakauppa, jossa lähestulkoon ilmaista työvoimaa vietiin/ostettiin Afrikasta lähinnä Yhdysvaltoihin, Karibiaan ja Brasiliaan. Eurooppalainen työvoima oli liian kallista puuvillapelloille ja sokeri- ja kumiplantaaseille. Taloudellisesti tämä toiminta oli ehkä kannattavaa yksityisille yrityksille tilanteessa, jossa tekninen kehitys (koneet) olivat alkutekijöissään. Toki tiedämme, että koko yhteiskunnalle hinta oli sanoinkuvaamattoman korkea - moraalisesta krapulasta nyt puhumattakaan. </em></p><p><em>Tämän tarinan opetus on tietenkin siinä, että ihmiset ovat paljon muutakin kuin työvoimaa. Ne lainalaisuudet, jotka koskevat hyödykkeitä ja pääoma, eivät sellaisenaan päde työvoimaan. Hyödykkeillä ja pääomalla ei ole mitään sosiaalisia rakenteita, tai toista termiä käyttääkseni, sosiaalista pääomaa. Toisaalta taas yhteiskunnat eivät tule toimeen ilman näitä rakenteita &ndash; tai tulevat, mutta silloin tarvitaan sellaisia yhteiskunnan väkivaltakoneistoja kuin mitä oli esimerkiksi Neuvostoliitossa. Voidaanko näitä rakenteita sitten luoda, ja ennen kaikkea voidaanko niitä luoda jälkikäteen? Vastaus on pikemmin ei kuin kyllä. Rakenteet, arvot ja tavat näyttävät olevan äärettömän hidasliikkeisiä ja vaikka kuvittelisimme olevamme kuinka kaikkivoivia asioiden tilan muuttamisessa, tulokset näyttävät aina jäävän jälkeen kuvitelluista tavoitteista </em></p><p><em>Kuten tunnettua syntyvyys Suomessa on laskenut ennennäkemättömän alhaiselle tasolle (kantaväestön hedelmällisyysluku on vain 1.3 %). Poliitikot kiirehtivät yleensä selittämään laskun lapsiperheiden ahdingolla tai muilla vastaavilla tekijöillä, mutta vaikka niissä onkin perää, todellista selitystä saa hakea muualta. Itse asiassa selitys voi olla hyvin rationaalinen. Jos omia lapsia ei tarvita turvaamaan vanhuuden päiviä, vaan yhteiskunta huolehtii (tarkemmin sanoen: lupaa huolehtia) kaikesta, miksi sitoutua lasten hankintaan, ja lapsista koituviin kuluihin? Toki kaikki ihmiset tekevät päätökset itsenäisesti, mutta selvää on, että yleinen ilmapiiri yhteiskunnassa vaikuttaa kaikkien toimintaan. Jos vanhuuden turva (ja erityisesti eläkkeet) voidaan maksattaa maahanmuuttajilla, niin hyvä, se kuulostaa &rdquo;halvimmalta&rdquo; vaihtoehdolta. Valitaan se &rdquo;helppo&rdquo; vaihtoehto. Mutta onko se helppo, tai sanotaan halpa vaihtoehto loppujen lopuksi paras. Se on (hieman Hamletia mukaille) &rdquo;se (oikea) kysymys&rdquo;. </em></p><p><a href="http://www.soininvaara.fi/2019/04/18/perussuomalaisten-uusi-tuleminen/">http://www.soininvaara.fi/2019/04/18/perussuomalaisten-uusi-tuleminen/</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Keskustelu maahanmuuton kustannuksista (jos sitä nyt voi keskusteluksi sanoa) ei oikein etene. Keväällä julkaistut Pauli Vahteran laskelmat ja Samuli Salmisen tutkimus on yleensä kuitattu epäuskottaviksi, koska kirjoittaja on se ja se. Näinhän se suomalainen keskustelu yleensä etenee; sisällöllä ei ole merkitystä; artikkelin tai kirjan ensimmäinen rivi ratkaisee kaiken.

Ei ryhdytä tässä kuitenkaan ruotimaan laskelmia, vaan puututaan siihen yleisimpään argumenttiin, joka esitetään, kun puhutaan maahanmuuton kannattavuudesta. Osmo Soininvaara esitti vast’ikään julkaistussa blogissaan asian näin (kommentoidessaan vaaliväittelyn keskustelua): ”Olisi pitänyt sanoa, että kantasuomalaisesta on maksettu 17 vuotta lapsilisää ja hänet on koulutettu ilmaiseksi, kun taas työperäinen maahanmuuttaja muuttaa Suomeen työikäisenä. Siksi hän on elämänkaarta ajatellen selkeä nettomaksaja vähän matalammallakin työllisyysasteella”. Argumentti on itse asiassa sama, jonka Johanna Suuripää esitti jo 1991 (HS 21.4.1991) ”Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina.”

Ei puututa nyt siihen kysymykseen, mikä on nettotulo (koko kansataloudelle tai vaihtoehtoisesti julkiselle sektorille) yli koko elinkaaren, vaan kysymykseen siitä, miten meidän pitäisi suhtautua ”lapsista aiheutuviin kustannuksiin”. Legitimisoivatko ne automaattisesti maahanmuuton?

Selvää tietysti on, että lapsen ylläpito, kasvattaminen ja kouluttaminen maksavat yhteiskunnan kaikille sektoreille ”paljon”. Jos ”lopputuloksen” (sanotaan 20 vuotiaan koulutetun nuoren miehen tai naisen) voi saada ilmaiseksi, triviaali lopputulos on, että kannattaa ottaa ilmaiseksi. Jos on looginen tämän argumentin suhteen, tulos on se, että kannattaa lopettaa lasten ”tekeminen” suomalaisiin perheisiin tykkänään ja ”hankkia” valmiit työntekijät ulkomailta. ”Ulkoistaa koko homma ulkomaille”. Käytännössä ulkomaat tarkoittavat tietenkin kehitysmaita, joissa väestöä on ylenpalttisen paljon suhteessa pääomaan.

Tämä kuulosta pahaenteisen samanlaiselta kuin transatlanttinen orjakauppa, jossa lähestulkoon ilmaista työvoimaa vietiin/ostettiin Afrikasta lähinnä Yhdysvaltoihin, Karibiaan ja Brasiliaan. Eurooppalainen työvoima oli liian kallista puuvillapelloille ja sokeri- ja kumiplantaaseille. Taloudellisesti tämä toiminta oli ehkä kannattavaa yksityisille yrityksille tilanteessa, jossa tekninen kehitys (koneet) olivat alkutekijöissään. Toki tiedämme, että koko yhteiskunnalle hinta oli sanoinkuvaamattoman korkea - moraalisesta krapulasta nyt puhumattakaan.

Tämän tarinan opetus on tietenkin siinä, että ihmiset ovat paljon muutakin kuin työvoimaa. Ne lainalaisuudet, jotka koskevat hyödykkeitä ja pääoma, eivät sellaisenaan päde työvoimaan. Hyödykkeillä ja pääomalla ei ole mitään sosiaalisia rakenteita, tai toista termiä käyttääkseni, sosiaalista pääomaa. Toisaalta taas yhteiskunnat eivät tule toimeen ilman näitä rakenteita – tai tulevat, mutta silloin tarvitaan sellaisia yhteiskunnan väkivaltakoneistoja kuin mitä oli esimerkiksi Neuvostoliitossa. Voidaanko näitä rakenteita sitten luoda, ja ennen kaikkea voidaanko niitä luoda jälkikäteen? Vastaus on pikemmin ei kuin kyllä. Rakenteet, arvot ja tavat näyttävät olevan äärettömän hidasliikkeisiä ja vaikka kuvittelisimme olevamme kuinka kaikkivoivia asioiden tilan muuttamisessa, tulokset näyttävät aina jäävän jälkeen kuvitelluista tavoitteista

Kuten tunnettua syntyvyys Suomessa on laskenut ennennäkemättömän alhaiselle tasolle (kantaväestön hedelmällisyysluku on vain 1.3 %). Poliitikot kiirehtivät yleensä selittämään laskun lapsiperheiden ahdingolla tai muilla vastaavilla tekijöillä, mutta vaikka niissä onkin perää, todellista selitystä saa hakea muualta. Itse asiassa selitys voi olla hyvin rationaalinen. Jos omia lapsia ei tarvita turvaamaan vanhuuden päiviä, vaan yhteiskunta huolehtii (tarkemmin sanoen: lupaa huolehtia) kaikesta, miksi sitoutua lasten hankintaan, ja lapsista koituviin kuluihin? Toki kaikki ihmiset tekevät päätökset itsenäisesti, mutta selvää on, että yleinen ilmapiiri yhteiskunnassa vaikuttaa kaikkien toimintaan. Jos vanhuuden turva (ja erityisesti eläkkeet) voidaan maksattaa maahanmuuttajilla, niin hyvä, se kuulostaa ”halvimmalta” vaihtoehdolta. Valitaan se ”helppo” vaihtoehto. Mutta onko se helppo, tai sanotaan halpa vaihtoehto loppujen lopuksi paras. Se on (hieman Hamletia mukaille) ”se (oikea) kysymys”.

http://www.soininvaara.fi/2019/04/18/perussuomalaisten-uusi-tuleminen/

 

]]>
32 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275499-lapsia-afrikasta#comments Maahanmuutto Syntyvyys Työvoima Sat, 04 May 2019 20:16:53 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275499-lapsia-afrikasta
Suojele minua kaikelta http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275464-suojele-minua-kaikelta <p>Ultra Bran biisissä 1997 laulettiin &quot;minä suojelen sinua kaikelta, mitä ikinä keksitkään pelätä&quot;. Elettiin 1990 -luvun laman ja ahdistuneen grungen jälkeisiä vahvan kasvun vuosia. Nostalgia yhdistettynä naiiveihin sanoituksiin oli kovaa valuuttaa opiskelupiireissä ja vähän laajemminkin.</p><p>Ihmiset huokaisivat lamasta selviämisen helpotuksesta. Ei tämä maa kaatunut, vaikka synnyttikin liian monta epäinhimillistä kohtaloa. Nyt maailman tuska on taas saavuttanut saman pisteen tai ylikin, vaikka taloudellisesti meillä ei ole lainkaan niin huonosti kuin tuolloin. Aurinko kärventää meidät kuoliaaksi, mutta jo sitä ennen muuttoliike talloo ihmiset jalkoihinsa. Pessimismi on vahvaa, vaikka keskimäärin meillä menee hyvin. Jos julkista keskustelua yrittää tulkita, niin kaikkein pessimistisimmiltä vaikuttavat nuoret. Heiltä puuttuu uskoa siihen, että elämän voi rakentaa johonkin paikkaan.</p><p>Epäsäännölliset työt, matkustamisen helppous ja vapaus valita, ovat luoneet kulttuurin, jossa sitoutuminen mihinkään tiettyyn asiaan on epäoleellista. Jotta ihminen ja ihmiskunta pääsisi peloistaan, tarvittaisiin kuitenkin asioiden ratkaisemiseen intohimoisesti ja sitoutuneesti suhtautuvia ihmisiä. Niitä, jotka jaksavat vääntää ja uskoa tulevaisuuteen silloinkin kun on vaikeaa. Ultra Bran biisi kuvasi tuota (tai ainakin itse tulkitsen niin). Suomi oli pelännyt koko 1990 -luvun laman ja ihan syystäkin. Elämä ei kuitenkaan loppunut siihen, vaan Suomi nousi ennätyksellisen vahvana uuteen kukoistukseen.</p><p>Jotakin politiikassamme on pahasti vinossa, kun tänään se lietsoo synkkyyttä kasvun keskellä. Maailma on kriisissä monin tavoin, mutta ongelman ratkaisut eivät synny kauhistelemalla, vaan uskomalla tulevaisuuteen ja toimimalla muita kannustavasti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ultra Bran biisissä 1997 laulettiin "minä suojelen sinua kaikelta, mitä ikinä keksitkään pelätä". Elettiin 1990 -luvun laman ja ahdistuneen grungen jälkeisiä vahvan kasvun vuosia. Nostalgia yhdistettynä naiiveihin sanoituksiin oli kovaa valuuttaa opiskelupiireissä ja vähän laajemminkin.

Ihmiset huokaisivat lamasta selviämisen helpotuksesta. Ei tämä maa kaatunut, vaikka synnyttikin liian monta epäinhimillistä kohtaloa. Nyt maailman tuska on taas saavuttanut saman pisteen tai ylikin, vaikka taloudellisesti meillä ei ole lainkaan niin huonosti kuin tuolloin. Aurinko kärventää meidät kuoliaaksi, mutta jo sitä ennen muuttoliike talloo ihmiset jalkoihinsa. Pessimismi on vahvaa, vaikka keskimäärin meillä menee hyvin. Jos julkista keskustelua yrittää tulkita, niin kaikkein pessimistisimmiltä vaikuttavat nuoret. Heiltä puuttuu uskoa siihen, että elämän voi rakentaa johonkin paikkaan.

Epäsäännölliset työt, matkustamisen helppous ja vapaus valita, ovat luoneet kulttuurin, jossa sitoutuminen mihinkään tiettyyn asiaan on epäoleellista. Jotta ihminen ja ihmiskunta pääsisi peloistaan, tarvittaisiin kuitenkin asioiden ratkaisemiseen intohimoisesti ja sitoutuneesti suhtautuvia ihmisiä. Niitä, jotka jaksavat vääntää ja uskoa tulevaisuuteen silloinkin kun on vaikeaa. Ultra Bran biisi kuvasi tuota (tai ainakin itse tulkitsen niin). Suomi oli pelännyt koko 1990 -luvun laman ja ihan syystäkin. Elämä ei kuitenkaan loppunut siihen, vaan Suomi nousi ennätyksellisen vahvana uuteen kukoistukseen.

Jotakin politiikassamme on pahasti vinossa, kun tänään se lietsoo synkkyyttä kasvun keskellä. Maailma on kriisissä monin tavoin, mutta ongelman ratkaisut eivät synny kauhistelemalla, vaan uskomalla tulevaisuuteen ja toimimalla muita kannustavasti.

]]>
6 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275464-suojele-minua-kaikelta#comments Eduskunta Ilmastonmuutos Maahanmuutto Politiikka Tasa-arvo Sat, 04 May 2019 06:13:38 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275464-suojele-minua-kaikelta
Suomalaista naiviutta käytetään hyväksi! http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275290-suomalaista-naiviutta-kaytetaan-hyvaksi <p>Viimeaikojen kummallisuudet ovat vähintäänkin huolestuttavia, jopa pelottavia.</p><p>Suomalaisen yhteiskunnan käsittämättömän suvaitsevuuden ja sinisilmäisyyden seuraamuksia, saamme tuon tuostakin todentaa.&nbsp;</p><p>On selvää, että kansainvälistä tiedustelua ja &#39;myyräntyötä&#39; tehdään koko ajan.</p><p>Vai, olenko väärässä?</p><p>On myöskin selvää, että suomalaista naivistista paradoksia hyödynnetään.</p><p>Meillä on selkeät poliiittiset asemoinnit, miten maahanmuuttoa ja turvapaikanhaku -hyväksikäyttöä vastustetaan ja toisaalta puolustetaan.</p><p>Ulkovallat ovat erityisen kiinnostuneita siitä, miten maatamme on mahdollista hyväksikäyttää.</p><p>Sisäpiirin pääsy valtakuntamme merkittävimpiin tiedostoihin aukeaa mm. tietynlaisiin järjestöihin liittymällä tai kansanedustajaksi pääsyllä.</p><p>Sisäpiiriin pääsee juuri tuon naivistisen ja moniin jakautuneen mielipideturvan kautta.</p><p>Jos kellot eivät soita, niin maamme on menossa kohti ulkovaltojen hallintaa.</p><p>Enkä usko, että olisin kovin harhateillä väitteestäni!</p><p>Pakko vielä lisätä,</p><p>&#39;Sori siitä&#39;!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viimeaikojen kummallisuudet ovat vähintäänkin huolestuttavia, jopa pelottavia.

Suomalaisen yhteiskunnan käsittämättömän suvaitsevuuden ja sinisilmäisyyden seuraamuksia, saamme tuon tuostakin todentaa. 

On selvää, että kansainvälistä tiedustelua ja 'myyräntyötä' tehdään koko ajan.

Vai, olenko väärässä?

On myöskin selvää, että suomalaista naivistista paradoksia hyödynnetään.

Meillä on selkeät poliiittiset asemoinnit, miten maahanmuuttoa ja turvapaikanhaku -hyväksikäyttöä vastustetaan ja toisaalta puolustetaan.

Ulkovallat ovat erityisen kiinnostuneita siitä, miten maatamme on mahdollista hyväksikäyttää.

Sisäpiirin pääsy valtakuntamme merkittävimpiin tiedostoihin aukeaa mm. tietynlaisiin järjestöihin liittymällä tai kansanedustajaksi pääsyllä.

Sisäpiiriin pääsee juuri tuon naivistisen ja moniin jakautuneen mielipideturvan kautta.

Jos kellot eivät soita, niin maamme on menossa kohti ulkovaltojen hallintaa.

Enkä usko, että olisin kovin harhateillä väitteestäni!

Pakko vielä lisätä,

'Sori siitä'!

 

 

]]>
29 http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275290-suomalaista-naiviutta-kaytetaan-hyvaksi#comments CMI-konfliktinratkaisu Kansanedustajuus Maahanmuutto Valehtelu Tue, 30 Apr 2019 17:09:08 +0000 Mirjami Parant http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275290-suomalaista-naiviutta-kaytetaan-hyvaksi
Näin Australiassa: pakolaisista enemmistön on oltava naisia http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275195-nain-australiassa-pakolaisista-enemmiston-on-oltava-naisia <p><a href="https://www.camdencourier.com.au/story/6093191/coalition-to-cap-refugee-intake-at-18750/" title="https://www.camdencourier.com.au/story/6093191/coalition-to-cap-refugee-intake-at-18750/">https://www.camdencourier.com.au/story/6093191/coalition-to-cap-refugee-...</a></p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa jo viime eduskunnassa enemmistö kansanedustajista kannatti EU:n ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnan poistoa kokonaan. EU-maista vain Ruotsissa on näin, ja siellä siitä on huonoja kokemuksia ja päätöstä pidetään huonona. Käytännössä avautuu helppo väylä loputtomaan humanitaariseen maahanmuuttoon. Työpaikat eivät ole todellisia, niistä ollaan jopa valmiita maksamaan lähtömaissa, jotta vain päästään laillisesti matkustamaan Ruotsiin ja EU-alueelle. Korkean osaamisen alojen työvoimapulaan ulkomaisen (EU-lainen työvoima on &quot;kotimaista&quot;) työvoiman saatavuusharkinnan lopettaminen ei liity mitenkään. Se, mitä ei ole käsitelty julkisuudessa, on päätöksen aiheuttama vaikutus Suomen sukupuolijakaumaan. Työperäinen maahanmuutto ja vielä enemmän erityisasiantuntijoiden maahanmuutto on ylivoimaiselta enemmistöltään miesvaltaista. Muuttajat ovat paljolti nuoria aikuisia. Moni muuttaa Suomeen yksin, koska puolisoa ei vielä ole. Jos katsotaan työperäistä maahanmuuttoa Suomeen pelkästään EU:sta, viimeisimmän vuoden aikana 3261 miestä ja 1204 naista (kymmenen sukupuoli ei tiedossa) haki EU-kansalaisen rekisteröintiä. Miehiä siis karkeasti kolminkertainen määrä työperäisestä maahanmuutosta EU:sta. Samana aikana EU-kansalaisen rekisteröintiä perhesiteen perusteella haki vain noin 200 naista enemmän kuin miestä, eli todella moni työperäinen maahanmuuttaja EU:sta muutti Suomeen ilman mukana tullutta naista. (Kun katsotaan Tilastokeskuksen tietokannoista, niin Suomessa väestötilastojen mukaan asuu moninkertainen määrä brittimiehiä, yhdysvaltalaismiehiä, saksalaismiehiä, turkkilaismiehiä, italialaismiehiä, kreikkalaismiehiä, espanjalaismiehiä naisiin verrattuna, eli noista maista tyypillinen muuttaja Suomeen on yksin tullut mies) Jos sitten ajatellaan työperäistä maahanmuuttoa Suomeen (kun se vapautetaan) Afrikasta, Irakista, Syyriasta, Afganistanista, Intiasta, Pakistanista, Turkista ym. niin suhdeluku tulee olemaan vielä moninkertaisesti miesvoittoisempi kuin 1:3 eli yksi nainen kolmea miestä kohti. Onko koskaan tapahtunut sellaista ihmettä, että yksinäinen, itsenäinen nainen päättää omalla päätöksellään hakeutua Suomeen työperäiseksi maahanmuuttajaksi Saudi-Arabiasta, Irakista, Syyriasta, Pakistanista...? Saudi-Arabian viranomaiset moittivat ankarasti ulkomaista lentokenttävirkailijaa, joka päästi nuoren arabinaisen karkaamaan ulkomaille eikä takavarikoinut matkapuhelinta. Näistä maista naisia ei yksinkertaisesti päästetä muuttamaan pois. (Ja vaikka päästettäisiin, ylivoimainen valtaosa tänne tulevista työperäisistä maahanmuuttajista näistä maista olisi silti miehiä) He muuttavat tänne vain perheensä mukana perheen lapsena tai miehensä mukana. Anna Kontulan (Vasemmistoliitto), Emma Karin (Vihreät) ja Tytti Tuppuraisen (SDP) aloitteessa kyse oli paljolti myös siitä, että vihervasemmiston naiset haluavat keinolla millä hyvänsä mahdollisimman monen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen irakilaisen nuoren miehen jäävän maahan.</p><p>Moni poliitikko on vaatinut työperäisen maahanmuuton voimakasta lisäämistä Suomeen. (Samat poliitikot muuten kannattavat erittäin nopeita yksipuolisia kasvihuonekaasupäästöleikkauksia Suomessa). Työn perusteella tuleva massamaahanmuutto johtaa aina vastaanottavan alueen sukupuolijakauman vakavaan epäsuhtaan. Maailman eniten työperäistä maahanmuuttoa (suhteessa alkuperäiseen väestöön) vastaanottaneet maat ovat sukupuolijakaumaltaan maailman ylivoimaisesti miesvoittoisimpia. Miesenemmistöisimpiä valtioita maailmassa siis eivät ole Kiina, Vietnam, Etelä-Korea, Intia, Georgia, Armenia, Azerbaidžan, Albania, Montenegro, Kosovo ja Serbia (ym.), joissa yleisesti murhataan tyttösikiöitä (nykyteknologia selvittää syntymättömän sukupuolen) ja joissa syntyneistä tytöistä huolehditaan huonommin, mikä nostaa tyttöjen lapsikuolleisuutta normaalista, vaan tietenkin Katar, Kuvait, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Bahrain, Oman, Saudi-Arabia.</p><p>Suomen pitäisi ottaa mm. Australiasta esimerkkiä ja ottaa pakolaisina ja turvapaikanhakijoina enemmistönä naisia. UNHCR:n mukaan 70 prosenttia pakolaisista Turkissa on naisia ja (oikeita) lapsia. Turkin (ja Libanonin) pakolaisilla perustellaan sitä, että Oulu on täytetty nuorilla irakilaisilla ja afganistanilaisilla (ym.) miehillä.</p><p>(Turkki on jo kauan sitten laittanut ns. rajat kiinni. Rajavartijat ampuvat pakolaisia, mm. Human Rights Watch on sivuillaan raportoinut näistä asioista. <a href="https://www.hrw.org/news/2018/02/03/turkey/syria-border-guards-shoot-block-fleeing-syrians" title="https://www.hrw.org/news/2018/02/03/turkey/syria-border-guards-shoot-block-fleeing-syrians">https://www.hrw.org/news/2018/02/03/turkey/syria-border-guards-shoot-blo...</a></p><p>Turkista on ylipäätään mahdollista hakea turvapaikkaa vain eurooppalaisista lähtömaista peräisin olevien henkilöiden (Turkilla on tällainen varauma/tarkennus YK:n sopimukseen, jota ei todellakaan ollut tarkoitettu nykyiseen maailmaan, vaan toisen maailmansodan jälkeiseen tilanteeseen Euroopassa). Muut ovat väliaikaisia vieraita, jotka joka ikinen on tarkoitus UNHCR:n uudelleensijoittaa, jos paluu ei ole mahdollinen. Turkki ei ota kiintiöpakolaisia, niin kuin ei juuri mikään maa maailmassa (vuonna 2005 14 maata maailmassa (valtioita on noin 200) vastaanotti kiintiöpakolaisia, Suomi yksi niistä). Turkki maksattaa pakolaisten kulut muilla mailla, ei anna pakolaisille työlupia, ei jaa kansalaisuuksia (esim. Suomi aivan järkyttävän nopeasti ja löperösti myöntää) tai sosiaaliturvaa.)</p><p>Perussuomalaisille todennäköisesti kävisi hyvin Suomen pakolaiskiintiön nostaminen 10 000:een vuodessa, jos kaikki 10 000 vuodessa olisivat nuoria naisia nykyistä tilannetta tasapainottamaan. Siitä olen aivan varma, että Vihreille se ei kävisi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> https://www.camdencourier.com.au/story/6093191/coalition-to-cap-refugee-intake-at-18750/

 

Suomessa jo viime eduskunnassa enemmistö kansanedustajista kannatti EU:n ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnan poistoa kokonaan. EU-maista vain Ruotsissa on näin, ja siellä siitä on huonoja kokemuksia ja päätöstä pidetään huonona. Käytännössä avautuu helppo väylä loputtomaan humanitaariseen maahanmuuttoon. Työpaikat eivät ole todellisia, niistä ollaan jopa valmiita maksamaan lähtömaissa, jotta vain päästään laillisesti matkustamaan Ruotsiin ja EU-alueelle. Korkean osaamisen alojen työvoimapulaan ulkomaisen (EU-lainen työvoima on "kotimaista") työvoiman saatavuusharkinnan lopettaminen ei liity mitenkään. Se, mitä ei ole käsitelty julkisuudessa, on päätöksen aiheuttama vaikutus Suomen sukupuolijakaumaan. Työperäinen maahanmuutto ja vielä enemmän erityisasiantuntijoiden maahanmuutto on ylivoimaiselta enemmistöltään miesvaltaista. Muuttajat ovat paljolti nuoria aikuisia. Moni muuttaa Suomeen yksin, koska puolisoa ei vielä ole. Jos katsotaan työperäistä maahanmuuttoa Suomeen pelkästään EU:sta, viimeisimmän vuoden aikana 3261 miestä ja 1204 naista (kymmenen sukupuoli ei tiedossa) haki EU-kansalaisen rekisteröintiä. Miehiä siis karkeasti kolminkertainen määrä työperäisestä maahanmuutosta EU:sta. Samana aikana EU-kansalaisen rekisteröintiä perhesiteen perusteella haki vain noin 200 naista enemmän kuin miestä, eli todella moni työperäinen maahanmuuttaja EU:sta muutti Suomeen ilman mukana tullutta naista. (Kun katsotaan Tilastokeskuksen tietokannoista, niin Suomessa väestötilastojen mukaan asuu moninkertainen määrä brittimiehiä, yhdysvaltalaismiehiä, saksalaismiehiä, turkkilaismiehiä, italialaismiehiä, kreikkalaismiehiä, espanjalaismiehiä naisiin verrattuna, eli noista maista tyypillinen muuttaja Suomeen on yksin tullut mies) Jos sitten ajatellaan työperäistä maahanmuuttoa Suomeen (kun se vapautetaan) Afrikasta, Irakista, Syyriasta, Afganistanista, Intiasta, Pakistanista, Turkista ym. niin suhdeluku tulee olemaan vielä moninkertaisesti miesvoittoisempi kuin 1:3 eli yksi nainen kolmea miestä kohti. Onko koskaan tapahtunut sellaista ihmettä, että yksinäinen, itsenäinen nainen päättää omalla päätöksellään hakeutua Suomeen työperäiseksi maahanmuuttajaksi Saudi-Arabiasta, Irakista, Syyriasta, Pakistanista...? Saudi-Arabian viranomaiset moittivat ankarasti ulkomaista lentokenttävirkailijaa, joka päästi nuoren arabinaisen karkaamaan ulkomaille eikä takavarikoinut matkapuhelinta. Näistä maista naisia ei yksinkertaisesti päästetä muuttamaan pois. (Ja vaikka päästettäisiin, ylivoimainen valtaosa tänne tulevista työperäisistä maahanmuuttajista näistä maista olisi silti miehiä) He muuttavat tänne vain perheensä mukana perheen lapsena tai miehensä mukana. Anna Kontulan (Vasemmistoliitto), Emma Karin (Vihreät) ja Tytti Tuppuraisen (SDP) aloitteessa kyse oli paljolti myös siitä, että vihervasemmiston naiset haluavat keinolla millä hyvänsä mahdollisimman monen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen irakilaisen nuoren miehen jäävän maahan.

Moni poliitikko on vaatinut työperäisen maahanmuuton voimakasta lisäämistä Suomeen. (Samat poliitikot muuten kannattavat erittäin nopeita yksipuolisia kasvihuonekaasupäästöleikkauksia Suomessa). Työn perusteella tuleva massamaahanmuutto johtaa aina vastaanottavan alueen sukupuolijakauman vakavaan epäsuhtaan. Maailman eniten työperäistä maahanmuuttoa (suhteessa alkuperäiseen väestöön) vastaanottaneet maat ovat sukupuolijakaumaltaan maailman ylivoimaisesti miesvoittoisimpia. Miesenemmistöisimpiä valtioita maailmassa siis eivät ole Kiina, Vietnam, Etelä-Korea, Intia, Georgia, Armenia, Azerbaidžan, Albania, Montenegro, Kosovo ja Serbia (ym.), joissa yleisesti murhataan tyttösikiöitä (nykyteknologia selvittää syntymättömän sukupuolen) ja joissa syntyneistä tytöistä huolehditaan huonommin, mikä nostaa tyttöjen lapsikuolleisuutta normaalista, vaan tietenkin Katar, Kuvait, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Bahrain, Oman, Saudi-Arabia.

Suomen pitäisi ottaa mm. Australiasta esimerkkiä ja ottaa pakolaisina ja turvapaikanhakijoina enemmistönä naisia. UNHCR:n mukaan 70 prosenttia pakolaisista Turkissa on naisia ja (oikeita) lapsia. Turkin (ja Libanonin) pakolaisilla perustellaan sitä, että Oulu on täytetty nuorilla irakilaisilla ja afganistanilaisilla (ym.) miehillä.

(Turkki on jo kauan sitten laittanut ns. rajat kiinni. Rajavartijat ampuvat pakolaisia, mm. Human Rights Watch on sivuillaan raportoinut näistä asioista. https://www.hrw.org/news/2018/02/03/turkey/syria-border-guards-shoot-block-fleeing-syrians

Turkista on ylipäätään mahdollista hakea turvapaikkaa vain eurooppalaisista lähtömaista peräisin olevien henkilöiden (Turkilla on tällainen varauma/tarkennus YK:n sopimukseen, jota ei todellakaan ollut tarkoitettu nykyiseen maailmaan, vaan toisen maailmansodan jälkeiseen tilanteeseen Euroopassa). Muut ovat väliaikaisia vieraita, jotka joka ikinen on tarkoitus UNHCR:n uudelleensijoittaa, jos paluu ei ole mahdollinen. Turkki ei ota kiintiöpakolaisia, niin kuin ei juuri mikään maa maailmassa (vuonna 2005 14 maata maailmassa (valtioita on noin 200) vastaanotti kiintiöpakolaisia, Suomi yksi niistä). Turkki maksattaa pakolaisten kulut muilla mailla, ei anna pakolaisille työlupia, ei jaa kansalaisuuksia (esim. Suomi aivan järkyttävän nopeasti ja löperösti myöntää) tai sosiaaliturvaa.)

Perussuomalaisille todennäköisesti kävisi hyvin Suomen pakolaiskiintiön nostaminen 10 000:een vuodessa, jos kaikki 10 000 vuodessa olisivat nuoria naisia nykyistä tilannetta tasapainottamaan. Siitä olen aivan varma, että Vihreille se ei kävisi.

]]>
0 http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275195-nain-australiassa-pakolaisista-enemmiston-on-oltava-naisia#comments Australia Maahanmuutto Sun, 28 Apr 2019 20:13:33 +0000 Riku Kivelä http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275195-nain-australiassa-pakolaisista-enemmiston-on-oltava-naisia
Erään talousliberaalin radikalisoutuminen http://samieerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275010-eraan-talousliberaalin-radikalisoutuminen <p><strong>Marco de Wit</strong> on ollut näkyvä hahmo suomalaisessa äärioikeistolaisessa ja kansallismielisessä liikehdinnässä, joka syntyi vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana. Hän on yksi maahanmuuttokriittisten ryhmittymien Rajat kiinni!, Suomi Ensin ja nyt Suomen kansa ensin (SKE) puolueen yksi johtohahmoista. Edellä mainitut ryhmät ovat tosin joko hajonneet tai de Wit on eronnut tai erotettu niistä. Tämän artikkelin kirjoittamisajankohdalla (24.04.2019), Marco de Wit on SKE:n jäsen. Koska Marco de Wit edustaa monien silmissä nykyistä suomalaista äärioikeistoa, aion analysoida hänen maailmankuvaansa, päätelläkseen onko de Wit äärioikeistolainen, ja jos on, miten kenties radikalisoituminen tapahtui?</p><p>Mielestäni yksi luotettavimmista tarkastelukohdista on Marco de Witin omat nettisivut marcodewit.fi, jossa hän on luonut kokonaan oman sivun nimeltä &rdquo;Aatteeni A:sta &ndash; Ö:hön&rdquo;<a href="#_edn1" name="_ednref1" title="">[i]</a>. Koska tämä de Witin artikkeli oli sen verran rikas lähdeaineisto, pilkoin analyysini moniin temaattisiin artikkeleihin, joista ensimmäinen käsittelee, miten markkinaliberalismia kannattava voi liukua äärioikeistoon?</p><p>Markkinaliberalismista äärioikeistoon</p><p>&nbsp;Marco de Witin kuvaa aatettaan näin:<em> &ldquo;paleolibertarismi on yhdistelmä yksilönvapautta korostavaa perinteistä libertarismia ja yksilön vastuuta korostavaa perinteistä konservatismia.&rdquo; </em>Tämä ideologia koostuu protestanttisesta etiikasta, &rdquo;taloustieteellisestä realismista&rdquo;, perinteisistä perhearvoista ja &rdquo;sosiobiologisesta realismista&rdquo;.&nbsp;Marco de Wit kannattaa rajoittamatonta kapitalismia, johon eivät kuulu keskusjohtoiset valtiot, suurpankit ja &ndash;yritykset, vaan pienet suljetut yhteisöt, jotka käyvät keskenään kauppaa. Näissä yhteisöissä epämieluiset jäsenet voidaan fyysisesti poistaa. Turvatakseen näitten kaupunkivaltion kaltaisten yhteisöjen turvallisuuden, ammattipoliisin lisäksi, kaikki yhteisön jäsenet kantavat aseita ja huolehtivat fyysisestä taistelukunnostaan.</p><p>Tässä jo voimme havaita tietynlaisen ideologisen käänteen kohti äärioikeistolaista ajattelua. Marco de Wit voidaan sijoittaa oikeistoon, koska hän kannattaa hierarkioita ja kapitalismia, mutta hän menee enemmän äärimmilleen kuin muut ja kannattaa oikeistolaista anarkismia, jossa samaan aikaan vaalitaan &rdquo;perinteisiä perhearvoja&rdquo; ja pahaenteiseltä kuulostavaa &rdquo;sosiobiologista realismia.&rdquo; Jos joutuu korostamaan erikseen kannattavansa &rdquo;realistista&rdquo; taloustiedettä ja biologiaa, se merkitsee, että kirjoittaja olettaa tavallisen lukijan pitävän suurinta osaa valtavirrassa olevaa biologiaa ja taloustiedettä &rdquo;epärealistisena&rdquo;, jolloin Marco de Wit asemoi itseään valtavirrasta poikkeavaksi &rdquo;realistiksi&rdquo;, joka tietää jotain, mitä suurin osa meistä ei.</p><p>Annetaan Marco de Witin itse selittää, mihin hänen ideologiansa oikein sijoittuu: <em>&ldquo;Paleolibertarismilla on paljon yhteistä uuden alt-rightin kanssa, mutta se eroaa siinä, että se korostaa praxelogiaa, joka puuttuu alt-rightilta.</em> Marco de Wit näkee kuitenkin alt-rightin<em> &ldquo;positiivisena liikkeenä, koska se uskaltaa haastaa poliittisen korrektiuden ja puolustaa länsimaista sivilisaatiota monikulttuurisuudelta&rdquo;</em> Havaitsimme, että Marco de Witin ideologia kuuluu äärimmäistä yksilönvapautta korostavaan oikeistoon, joka vastustaa länsimaiseen sivilisaatioon kuuluvia tärkeitä instituutioita, mutta samaan aikaan hän kannattaa kirjaimellisista fasisteista koostuvaa alt-rightia, koska nämä puolustavat &rdquo;länsimaista sivilisaatiota&rdquo;. Tämä tarkoittaa, että Marco de Witille &rdquo;länsimainen sivilisaatio&rdquo; ei merkitse valtiomuotoa ja sitä tukevia instituutioita, vaan jotain muuta, joka yhdistää hänet ja fasistit. Mikähän sellainen olisi?</p><p>Suureksi avuksi Marco de Witt linkkasi amerikkalaisen ekonomisti <strong>Hans-Hermann Hoppen</strong> artikkelin <em>Libertarianism and the alt-right</em> (2017) jossa Hoppe selittää ideologiansa ja alt-rightin yhteisiä elementtejä. Näitä ovat perinteisten sukupuoli- ja rotukäsitysten kunnioitus ja usko siitä, että anarkistinen yhteiskunta voi vain toimia, jos se on kulttuurisesti homogeeninen. Artikkelissa Hoppe sanookin, että alt-right on &rdquo;oikeassa&rdquo; vastustaessaan &rdquo;pakotettua integraatiota&rdquo;, jolla hän viittaa Yhdysvaltojen rotuerottelunvastaisiin lakeihin. Se, että käsittää afromaerikkalaisten kansalaisvapaudet joksikin harmilliseksi asiaksi, jota valtio on &rdquo;pakottanut&rdquo; valkoisiin amerikkalaisiin, jo osoittaa, että Hoppe itse ei pidä afroamerikkalaisia kansalaisina, joilla olisi edes oikeuksia. Voimme olettaa, että Hoppen artikkeli edustaa Marco de Witin kantoja, jos hän kerran viittaa siihen. Tämä on mielestäni hyvä osoitus, miten lähellä oikeastaan anarkokapitalismi on fasismin kanssa. Se osoittaa myös, miten äärioikeistolaiset harvoin esittävät mitään omia alkuperäisiä ideoitaan, vaan ne ovat useimmiten muilta leikattuja ja liimattuja.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa libertarismin tai muutenkin laissez faire kapitalismin kannatus ovat aika marginaalissa, vaikka ideologioitten äänekkäitä kannattajia löytyy. Tämä selittääkin, miksi Marco de Wit ja hänen SKE-puolueensa ei voittanut yhtäkään paikkaa eduskuntavaaleissa. Suomessa anarkismi on aina ollut hyvin marginaalinen aate, joka saapui Suomeen kunnolla vasta 1980-luvulla vasemmistoanarkismin muodossa. Oikeistolainen anarkokapitalismi on hyvin marginaalinen liike maassa, jossa on eletty toimivan hyvinvointivaltion kanssa. Silti on mielenkiintoista havaita, miten vapautta korostava aate voi sisältää elementtejä, jotka ajavat sen kannattajat tukemaan kirjaimellisia natseja. Seuraavassa artikkelissa käsittelenkin Marco de Witin tekstissä ilmenevää äärimmäistä rasismia.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="#_ednref1" name="_edn1" title="">[i]</a> Voitte tarkastaa itse hänen kirjoitustaan tästä linkistä ja tehdä omat johtopäätökset: <a href="https://marcodewit.fi/aatteeni-asta-ohon/">https://marcodewit.fi/aatteeni-asta-ohon/</a></p><p>&nbsp;</p><p>Jos mahdollisesti tämän artikkelin johdosta Marco de Wit on muokannut nettisivujaan, tässä on arkistoitu versio, johon tämä artikkeli perustuu: <a href="https://web.archive.org/web/20181021124622/https://marcodewit.fi/aatteeni-asta-ohon/" title="https://web.archive.org/web/20181021124622/https://marcodewit.fi/aatteeni-asta-ohon/">https://web.archive.org/web/20181021124622/https://marcodewit.fi/aatteen...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Marco de Wit on ollut näkyvä hahmo suomalaisessa äärioikeistolaisessa ja kansallismielisessä liikehdinnässä, joka syntyi vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana. Hän on yksi maahanmuuttokriittisten ryhmittymien Rajat kiinni!, Suomi Ensin ja nyt Suomen kansa ensin (SKE) puolueen yksi johtohahmoista. Edellä mainitut ryhmät ovat tosin joko hajonneet tai de Wit on eronnut tai erotettu niistä. Tämän artikkelin kirjoittamisajankohdalla (24.04.2019), Marco de Wit on SKE:n jäsen. Koska Marco de Wit edustaa monien silmissä nykyistä suomalaista äärioikeistoa, aion analysoida hänen maailmankuvaansa, päätelläkseen onko de Wit äärioikeistolainen, ja jos on, miten kenties radikalisoituminen tapahtui?

Mielestäni yksi luotettavimmista tarkastelukohdista on Marco de Witin omat nettisivut marcodewit.fi, jossa hän on luonut kokonaan oman sivun nimeltä ”Aatteeni A:sta – Ö:hön”[i]. Koska tämä de Witin artikkeli oli sen verran rikas lähdeaineisto, pilkoin analyysini moniin temaattisiin artikkeleihin, joista ensimmäinen käsittelee, miten markkinaliberalismia kannattava voi liukua äärioikeistoon?

Markkinaliberalismista äärioikeistoon

 Marco de Witin kuvaa aatettaan näin: “paleolibertarismi on yhdistelmä yksilönvapautta korostavaa perinteistä libertarismia ja yksilön vastuuta korostavaa perinteistä konservatismia.” Tämä ideologia koostuu protestanttisesta etiikasta, ”taloustieteellisestä realismista”, perinteisistä perhearvoista ja ”sosiobiologisesta realismista”. Marco de Wit kannattaa rajoittamatonta kapitalismia, johon eivät kuulu keskusjohtoiset valtiot, suurpankit ja –yritykset, vaan pienet suljetut yhteisöt, jotka käyvät keskenään kauppaa. Näissä yhteisöissä epämieluiset jäsenet voidaan fyysisesti poistaa. Turvatakseen näitten kaupunkivaltion kaltaisten yhteisöjen turvallisuuden, ammattipoliisin lisäksi, kaikki yhteisön jäsenet kantavat aseita ja huolehtivat fyysisestä taistelukunnostaan.

Tässä jo voimme havaita tietynlaisen ideologisen käänteen kohti äärioikeistolaista ajattelua. Marco de Wit voidaan sijoittaa oikeistoon, koska hän kannattaa hierarkioita ja kapitalismia, mutta hän menee enemmän äärimmilleen kuin muut ja kannattaa oikeistolaista anarkismia, jossa samaan aikaan vaalitaan ”perinteisiä perhearvoja” ja pahaenteiseltä kuulostavaa ”sosiobiologista realismia.” Jos joutuu korostamaan erikseen kannattavansa ”realistista” taloustiedettä ja biologiaa, se merkitsee, että kirjoittaja olettaa tavallisen lukijan pitävän suurinta osaa valtavirrassa olevaa biologiaa ja taloustiedettä ”epärealistisena”, jolloin Marco de Wit asemoi itseään valtavirrasta poikkeavaksi ”realistiksi”, joka tietää jotain, mitä suurin osa meistä ei.

Annetaan Marco de Witin itse selittää, mihin hänen ideologiansa oikein sijoittuu: “Paleolibertarismilla on paljon yhteistä uuden alt-rightin kanssa, mutta se eroaa siinä, että se korostaa praxelogiaa, joka puuttuu alt-rightilta. Marco de Wit näkee kuitenkin alt-rightin “positiivisena liikkeenä, koska se uskaltaa haastaa poliittisen korrektiuden ja puolustaa länsimaista sivilisaatiota monikulttuurisuudelta” Havaitsimme, että Marco de Witin ideologia kuuluu äärimmäistä yksilönvapautta korostavaan oikeistoon, joka vastustaa länsimaiseen sivilisaatioon kuuluvia tärkeitä instituutioita, mutta samaan aikaan hän kannattaa kirjaimellisista fasisteista koostuvaa alt-rightia, koska nämä puolustavat ”länsimaista sivilisaatiota”. Tämä tarkoittaa, että Marco de Witille ”länsimainen sivilisaatio” ei merkitse valtiomuotoa ja sitä tukevia instituutioita, vaan jotain muuta, joka yhdistää hänet ja fasistit. Mikähän sellainen olisi?

Suureksi avuksi Marco de Witt linkkasi amerikkalaisen ekonomisti Hans-Hermann Hoppen artikkelin Libertarianism and the alt-right (2017) jossa Hoppe selittää ideologiansa ja alt-rightin yhteisiä elementtejä. Näitä ovat perinteisten sukupuoli- ja rotukäsitysten kunnioitus ja usko siitä, että anarkistinen yhteiskunta voi vain toimia, jos se on kulttuurisesti homogeeninen. Artikkelissa Hoppe sanookin, että alt-right on ”oikeassa” vastustaessaan ”pakotettua integraatiota”, jolla hän viittaa Yhdysvaltojen rotuerottelunvastaisiin lakeihin. Se, että käsittää afromaerikkalaisten kansalaisvapaudet joksikin harmilliseksi asiaksi, jota valtio on ”pakottanut” valkoisiin amerikkalaisiin, jo osoittaa, että Hoppe itse ei pidä afroamerikkalaisia kansalaisina, joilla olisi edes oikeuksia. Voimme olettaa, että Hoppen artikkeli edustaa Marco de Witin kantoja, jos hän kerran viittaa siihen. Tämä on mielestäni hyvä osoitus, miten lähellä oikeastaan anarkokapitalismi on fasismin kanssa. Se osoittaa myös, miten äärioikeistolaiset harvoin esittävät mitään omia alkuperäisiä ideoitaan, vaan ne ovat useimmiten muilta leikattuja ja liimattuja.

 

Suomessa libertarismin tai muutenkin laissez faire kapitalismin kannatus ovat aika marginaalissa, vaikka ideologioitten äänekkäitä kannattajia löytyy. Tämä selittääkin, miksi Marco de Wit ja hänen SKE-puolueensa ei voittanut yhtäkään paikkaa eduskuntavaaleissa. Suomessa anarkismi on aina ollut hyvin marginaalinen aate, joka saapui Suomeen kunnolla vasta 1980-luvulla vasemmistoanarkismin muodossa. Oikeistolainen anarkokapitalismi on hyvin marginaalinen liike maassa, jossa on eletty toimivan hyvinvointivaltion kanssa. Silti on mielenkiintoista havaita, miten vapautta korostava aate voi sisältää elementtejä, jotka ajavat sen kannattajat tukemaan kirjaimellisia natseja. Seuraavassa artikkelissa käsittelenkin Marco de Witin tekstissä ilmenevää äärimmäistä rasismia.

 

 

[i] Voitte tarkastaa itse hänen kirjoitustaan tästä linkistä ja tehdä omat johtopäätökset: https://marcodewit.fi/aatteeni-asta-ohon/

 

Jos mahdollisesti tämän artikkelin johdosta Marco de Wit on muokannut nettisivujaan, tässä on arkistoitu versio, johon tämä artikkeli perustuu: https://web.archive.org/web/20181021124622/https://marcodewit.fi/aatteeni-asta-ohon/

 

 

]]>
4 http://samieerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275010-eraan-talousliberaalin-radikalisoutuminen#comments Liberalismi Libertarismi Maahanmuutto Radikalisoituminen Suomi Ensin Thu, 25 Apr 2019 12:00:00 +0000 Sami Eerola http://samieerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275010-eraan-talousliberaalin-radikalisoutuminen
Vastustajasta kannattajaksi - äänestin Perussuomalaisia http://allsynergy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274418-vastustajasta-kannattajaksi-aanestin-perussuomalaisia Ilmoitusluontoisena asiana äänestin ensimmäistä kertaa Perussuomalaisia. About kymmenisen vuotta sitten olin sen verran puolueen vastustaja että Puheenvuoron Ritalakin kalpenisi. <BR /><BR /> Mikäli kommenttejani on viime vuosina katsonut sen ei kai pitäisi tulla liian suurena yllätyksenä. Kannatan hyvin vapaata sananvapautta... ja kaikki muut puolueet haluavat vain pahentaa tätä hulluutta : <br /> <a href="https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1199,h_1227,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-10719048.png" title="https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1199,h_1227,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-10719048.png">https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1199,h_1227,f_auto,fl_lossy,q_...</a> <br /> Kaikki muut paitsi persut. Kiva että jätitte noin paljon valinnanvaraa... Moni muu on sananvapausasioista kanssani samaa mieltä eli teitte saman heillekin. Toki uskon että useimmilla tarkoitusperät ovat hyvät, mutta pahoin pelkään että toteutuksesta tulee pahaa. Saatte itsekin katua sananvapauden rajoittamista on oma epäilykseni.. Joku Johanna Vehkoon tapaus on vain pikkujuttu verrattuna mitä on tulossa itse kullekin tällä hulluudella. <br /> +++++<br /> Perussuomalaisten ilmastopolitiikka on loogisin. Suomi on tehnyt lähes kaikkia eniten jo nyt, turha syyllistäminen ja valheellinen moraalisaarnaus pois. Ei missään nimessä kannata pyrkiä tappamaan Suomen yrityksiä moraalihöpsöyden takia saati köyhdyttämään köyhimpiä entisestään.. . jo ilmastonkin takia se saastutus siirtyy sitten vaikkapa Kiinaan ja paljon suurempana. Emme saa hyvää tarkoittaen päätyä tilanteeseen, jossa olemme vain aiheuttaneet luonnolle enemmän pahaa. Hyvillä aikomuksillakin voi saada aikaan pahaa. <br /><br /> Sama maahanmuutossakin. Ne kaikkein heikoimmissa asemissa olevat jäävät jo nyt Euroopan ulkopuolelle... hyvä jos pääsevät pakolaisleireille... monet eivät niihinkään. Suomeen tullakseen pakolaisen on yleensä täytynyt mennä liki kymmenen turvallisen maan halki... eikä muka hätä ole loppunut edes Ruotsissa. Tuo ei ole missään vaiheessa ollut uskottavaa, mutta sinisilmäisiä on paljon. Kannatan pakolaisten auttamista siellä missä voi euroa kohden auttaa eniten.. ja se paikka ei todellakaan ole Suomi. Kannattaa myös aina muistaa että kun Suomi auttaa muita, me teemme sen velaksi..... Niin kauan kuin taloutemme on näin kurjassa tilassa teemme sen velaksi ja se on muualta/suomalaisilta pois. Olen toki pahoillani vastakkainasettelusta, mutta jos ei joku keksi Kalevalan Sampoa, niin se on totta. Auttaminen on toki jaloa, mutta joskus kannattaa muistaa että se velaksi otettu (tulevilta sukupolvilta pois) rahasumma on sitten pois suomalaisilta esim. koulutuksesta, vanhuksilta, syrjäytyneiltä, jne. Näinhän ei olisi mikäli rahavarantomme olisivat loputtomat. Olen kai vain tarpeeksi nähnyt leipäjonoja, vanhusten ja vammaisten kaltoinkohtelua yms., jotta tiedän Suomessakin olevan lukemattomia autettavia. Löydämmekö rahoja edes heidän auttamiseensa? <br /><BR /> Suomen puolustus on itselleni myös tärkeää. Kokoomusta vain en mitenkään voi lukuisista syistä äänestää. Perussuomalaisissa on puolustuksesta eri tavoin (toteutustavoista) ajattelevia, mutta tuntuu sinne NATOn kannattajakin mahtuvan kuten itse olen. <br /><BR /> Ja niin eteenpäin. Syitä äänestää Perussuomalaisia löytyi reilusti enemmän kuin muiden puolueiden kohdalla. <br /> +++++ +++++ +++++ <br /><br /> Tämä tuleva vaalitulos toivottavasti toimii tarpeeksi suurena näpäytyksenä muille suurille puolueille että he edes jonkin verran muuttaisivat päätöntä menoaan. En toivo toki suuria. He olisivat voineet helpolla estää perussuomalaisilta jo ensimmäiset jytkyt, mutta eivät tehneet niin. Ja nyt jo moni aikaisemmin perussuomalaisia karsastanutkin, kuten allekirjoittanut, päätyy äänestämään heitä pienimpänä pahana. Toki reilusti auttaa ettei mm. Soini ole enää mukana. <br /><br /><br /> ***** ***** ***** ***** <br /><br /> Muitakin syitä olisi melko reilusti, mutta eiköhän tähän päivään tämä riitä. Siirryn seuraamaan vaalituloksia ja toivon Suomen naisille lätkän MM-kultaa. Pitää laittaa näkymään toiselta näytöltä kultapeli ja toiselta vaalitulokset. <br /><BR /><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Mikäli kommenttejani on viime vuosina katsonut sen ei kai pitäisi tulla liian suurena yllätyksenä. Kannatan hyvin vapaata sananvapautta... ja kaikki muut puolueet haluavat vain pahentaa tätä hulluutta :
https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1199,h_1227,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-10719048.png
Kaikki muut paitsi persut. Kiva että jätitte noin paljon valinnanvaraa... Moni muu on sananvapausasioista kanssani samaa mieltä eli teitte saman heillekin. Toki uskon että useimmilla tarkoitusperät ovat hyvät, mutta pahoin pelkään että toteutuksesta tulee pahaa. Saatte itsekin katua sananvapauden rajoittamista on oma epäilykseni.. Joku Johanna Vehkoon tapaus on vain pikkujuttu verrattuna mitä on tulossa itse kullekin tällä hulluudella.
+++++
Perussuomalaisten ilmastopolitiikka on loogisin. Suomi on tehnyt lähes kaikkia eniten jo nyt, turha syyllistäminen ja valheellinen moraalisaarnaus pois. Ei missään nimessä kannata pyrkiä tappamaan Suomen yrityksiä moraalihöpsöyden takia saati köyhdyttämään köyhimpiä entisestään.. . jo ilmastonkin takia se saastutus siirtyy sitten vaikkapa Kiinaan ja paljon suurempana. Emme saa hyvää tarkoittaen päätyä tilanteeseen, jossa olemme vain aiheuttaneet luonnolle enemmän pahaa. Hyvillä aikomuksillakin voi saada aikaan pahaa.

Sama maahanmuutossakin. Ne kaikkein heikoimmissa asemissa olevat jäävät jo nyt Euroopan ulkopuolelle... hyvä jos pääsevät pakolaisleireille... monet eivät niihinkään. Suomeen tullakseen pakolaisen on yleensä täytynyt mennä liki kymmenen turvallisen maan halki... eikä muka hätä ole loppunut edes Ruotsissa. Tuo ei ole missään vaiheessa ollut uskottavaa, mutta sinisilmäisiä on paljon. Kannatan pakolaisten auttamista siellä missä voi euroa kohden auttaa eniten.. ja se paikka ei todellakaan ole Suomi. Kannattaa myös aina muistaa että kun Suomi auttaa muita, me teemme sen velaksi..... Niin kauan kuin taloutemme on näin kurjassa tilassa teemme sen velaksi ja se on muualta/suomalaisilta pois. Olen toki pahoillani vastakkainasettelusta, mutta jos ei joku keksi Kalevalan Sampoa, niin se on totta. Auttaminen on toki jaloa, mutta joskus kannattaa muistaa että se velaksi otettu (tulevilta sukupolvilta pois) rahasumma on sitten pois suomalaisilta esim. koulutuksesta, vanhuksilta, syrjäytyneiltä, jne. Näinhän ei olisi mikäli rahavarantomme olisivat loputtomat. Olen kai vain tarpeeksi nähnyt leipäjonoja, vanhusten ja vammaisten kaltoinkohtelua yms., jotta tiedän Suomessakin olevan lukemattomia autettavia. Löydämmekö rahoja edes heidän auttamiseensa?

Suomen puolustus on itselleni myös tärkeää. Kokoomusta vain en mitenkään voi lukuisista syistä äänestää. Perussuomalaisissa on puolustuksesta eri tavoin (toteutustavoista) ajattelevia, mutta tuntuu sinne NATOn kannattajakin mahtuvan kuten itse olen.

Ja niin eteenpäin. Syitä äänestää Perussuomalaisia löytyi reilusti enemmän kuin muiden puolueiden kohdalla.
+++++ +++++ +++++

Tämä tuleva vaalitulos toivottavasti toimii tarpeeksi suurena näpäytyksenä muille suurille puolueille että he edes jonkin verran muuttaisivat päätöntä menoaan. En toivo toki suuria. He olisivat voineet helpolla estää perussuomalaisilta jo ensimmäiset jytkyt, mutta eivät tehneet niin. Ja nyt jo moni aikaisemmin perussuomalaisia karsastanutkin, kuten allekirjoittanut, päätyy äänestämään heitä pienimpänä pahana. Toki reilusti auttaa ettei mm. Soini ole enää mukana.


***** ***** ***** *****

Muitakin syitä olisi melko reilusti, mutta eiköhän tähän päivään tämä riitä. Siirryn seuraamaan vaalituloksia ja toivon Suomen naisille lätkän MM-kultaa. Pitää laittaa näkymään toiselta näytöltä kultapeli ja toiselta vaalitulokset.

]]>
26 http://allsynergy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274418-vastustajasta-kannattajaksi-aanestin-perussuomalaisia#comments Ilmastonmuutos Maahanmuutto Perussuomalaiset Sananvapaus Vaalit Sun, 14 Apr 2019 14:16:53 +0000 Rami Ovaskainen http://allsynergy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274418-vastustajasta-kannattajaksi-aanestin-perussuomalaisia
Maahanmuutto on uusi Neuvostoliitto http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274276-maahanmuutto-on-uusi-neuvostoliitto <p>Maahanmuutto on viime vuosina noussut kaikkialla lännessä politiikan keskiöön.&nbsp;<br /><br />Vuoden 2015 turvapaikkakriisin jälkeen paluuta entiseen ei ole. Suuret turvapaikanhakijamäärät aiheuttavat huomattavia ongelmia niin yhteiskunnallisesti kuin kansantaloudellisesti. Ongelmista ja niiden ratkaisuista pitää pystyä keskustelemaan avoimesti.&nbsp;<br /><br />Hyssyttely ja tosiasioiden kieltäminen satavat väistämättä kansallismielisten laariin. On myös selvää, että kansallismielisten näkemykset eivät läheskään aina perustu uhkakuvien liioitteluun, muukalaiskammoon tai rasismiin. Moni perussuomalaisten esiin nostama epäkohta on aito yhteiskunnallinen ongelma. Suuret puolueetkin alkavat onneksi herätä todellisuuteen juuri eduskuntavaalien kynnyksellä.<br /><br />Meillä suomalaisilla on pitkän länsimaisen perinteen muodostama käsitys yleisistä, yhteisistä asioista ja niiden hoitamisesta, eikä siihen kuulu asioista eri mieltä olevien ulossulkeminen. Päinvastoin: länsimaisen ajattelun kulmakivi on diversiteetti ja sen sietäminen. Eroista pitää pystyä keskustelemaan asiallisesti ja ratkaista ongelmat poliittisten prosessien avulla. Nyt ilmapiiri on sellainen, että vain oma totuus kelpaa. Kuten kirjailija Leena Krohn hiljattain sanoi, tilanne on jo pahempi kuin 1970-luvulla.<br />&nbsp;</p><p>Myös Pirkko Saisio entisenä taistolaisena tietää, mistä puhuu. Nykyajan taistolaisuus on Saision mukaan sitä, että äärioikeistolaisiksi, rasisteiksi tai fasisteiksi leimataan kaikki ne, jotka eivät varauksetta jaa käsitystä avointen rajojen ja monikulttuurisuuden ihanasta utopiasta. Minkäänlaisia harmaan sävyjä ei edes haluta nähdä.&nbsp;<br /><br />Aivan samalla tavalla aikanaan taistolaiset leimasivat kaikki itänaapuria vähänkin kritisoivat neuvostovastaisiksi tai fasisteiksi. Kuvaavaa on, että Saisio lausuntonsa jälkeen tuomittiin heti äärioikeiston pussiin pelaavaksi rasisti-fasistiksi.&nbsp;<br /><br />Tilanne ei voi jatkua tällaisena. Meidän pitää oppia keskustelemaan asiallisesti ja sietämään erilaisuutta.<br />&nbsp;</p><p>Maahanmuutosta on tullut uusi Neuvostoliitto.<br /><br />Atte Kaleva<br />www.attekaleva.fi</p><p>Kokoomus Helsinki</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maahanmuutto on viime vuosina noussut kaikkialla lännessä politiikan keskiöön. 

Vuoden 2015 turvapaikkakriisin jälkeen paluuta entiseen ei ole. Suuret turvapaikanhakijamäärät aiheuttavat huomattavia ongelmia niin yhteiskunnallisesti kuin kansantaloudellisesti. Ongelmista ja niiden ratkaisuista pitää pystyä keskustelemaan avoimesti. 

Hyssyttely ja tosiasioiden kieltäminen satavat väistämättä kansallismielisten laariin. On myös selvää, että kansallismielisten näkemykset eivät läheskään aina perustu uhkakuvien liioitteluun, muukalaiskammoon tai rasismiin. Moni perussuomalaisten esiin nostama epäkohta on aito yhteiskunnallinen ongelma. Suuret puolueetkin alkavat onneksi herätä todellisuuteen juuri eduskuntavaalien kynnyksellä.

Meillä suomalaisilla on pitkän länsimaisen perinteen muodostama käsitys yleisistä, yhteisistä asioista ja niiden hoitamisesta, eikä siihen kuulu asioista eri mieltä olevien ulossulkeminen. Päinvastoin: länsimaisen ajattelun kulmakivi on diversiteetti ja sen sietäminen. Eroista pitää pystyä keskustelemaan asiallisesti ja ratkaista ongelmat poliittisten prosessien avulla. Nyt ilmapiiri on sellainen, että vain oma totuus kelpaa. Kuten kirjailija Leena Krohn hiljattain sanoi, tilanne on jo pahempi kuin 1970-luvulla.
 

Myös Pirkko Saisio entisenä taistolaisena tietää, mistä puhuu. Nykyajan taistolaisuus on Saision mukaan sitä, että äärioikeistolaisiksi, rasisteiksi tai fasisteiksi leimataan kaikki ne, jotka eivät varauksetta jaa käsitystä avointen rajojen ja monikulttuurisuuden ihanasta utopiasta. Minkäänlaisia harmaan sävyjä ei edes haluta nähdä. 

Aivan samalla tavalla aikanaan taistolaiset leimasivat kaikki itänaapuria vähänkin kritisoivat neuvostovastaisiksi tai fasisteiksi. Kuvaavaa on, että Saisio lausuntonsa jälkeen tuomittiin heti äärioikeiston pussiin pelaavaksi rasisti-fasistiksi. 

Tilanne ei voi jatkua tällaisena. Meidän pitää oppia keskustelemaan asiallisesti ja sietämään erilaisuutta.
 

Maahanmuutosta on tullut uusi Neuvostoliitto.

Atte Kaleva
www.attekaleva.fi

Kokoomus Helsinki

]]>
53 http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274276-maahanmuutto-on-uusi-neuvostoliitto#comments Humanitaarinen maahanmuutto Maahanmuutto Maahanmuuttopolitiikka Polarisaatio Siirtolaisuus Sat, 13 Apr 2019 06:24:13 +0000 Atte Kaleva http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274276-maahanmuutto-on-uusi-neuvostoliitto
Nyt ei vätystä pääministeriksi http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274272-nyt-ei-vatysta-paaministeriksi <p>Mulla on SDP:n hallintopäällikön kanssa veto oluttuopista. Hän lyö vetoa sen puolesta, että SDP on suurin puolue ja minä taas olen epäillyt tätä jo viime syksystä lähtien, vaikka gallupit näyttivät jopa 22 % kannatusta SDP:lle tuolloin.</p><p>Olen uumoillut SDP:n romahdusta jo pidempään ja SDP:n valitsema ilmastohysteriaan pohjaava tietoinen maahanmuuton sijaiskeskustelustrategia, jolle nauretaan jo New York Times&#39;n sivuja myöden on ollut kardinaalivirhe.</p><p>Hollannin hiljan pidettyjen V-median vaikenemien vaalien tapaan ilmastohysteria on kääntynyt päälaelleen ja hyödyttää vain perussuomalaisia. Kaksi vuotta sitten muuten islamistinen infiltraatio oli tuhonnut lähes tyystin ennen niin mahtavan demaripuolueen Hollannissa. Aikaa meni vain neljä vuotta.&nbsp;&nbsp;</p><p>Luulen, että saatan yhä voittaa vedonlyönnin, vaikka siitä oli sovittu ennen &quot;porvaripuolueiden&quot; (KEPU ja KOK) eri syistä tapahtuneita romahduksia. Kokoomus olisi todennäköisesti ilman hoivaskandaalia ollut suurin puolue.</p><p>Laitoin muuten porvaripuolueet lainausmerkkeihin, koska ne ovat viime kädessä samaa punavihreää yksipuoluejärjestelmää nekin. <strong>Li Andersson</strong> ja <strong>Kaj Mykkänen</strong> kuuluvat samaan puolueeseen, joka ei aja tavallisten työtätekevien suomalaisten asiaa vaan eliitin asiaa, kuten olen hiljan osoittanut.&nbsp;<a href="http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272955-naiden-vaalien-suurin-skandaali">http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272955-naiden-vaalien-suurin-skandaali</a>&nbsp;</p><p>Hollannissa eräs viisas V-kommentaattori käytti heidän oloissaan tästä yksipuoluejärjestelmästä sanaa puoluekartelli, joka on ollut liitossa mediakartellin (=V-media) kanssa. Tämän liiton seurauksena suurimmaksi puolueeksi nousi Forum voor Demokratie eli Hollannin persut johtajanaan <strong>Thierry Baudet</strong> niminen nuori kaveri. Puolue on avoimen ilmastoskeptinen.</p><p>YLE ja HS ovat olleet näiden vaalien suurimmat hybridivaikuttajat, mutta toimitusten pyrkimykset&nbsp; ovat todennäköisesti epäonnistuneet Hollannissa tapahtuneen samanlaisen hybridivaikuttamisen tavoin. V-mediaa odottaa suuri sisäinen jälkipyykki ansaitusti.&nbsp;</p><p>No nyt siihen vätystelyyn. <strong>Antti Rinne</strong> taisi ottaa lopullisesti kuokkaa viimeisessä YLE:n vaalikeskustelussa toteamalla, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ja vaikeasti karkoittettavat tulisi ottaa kielikoulutukseen ja työllistää<a href="https://www.youtube.com/watch?feature=youtu.be&amp;v=cqR5u8JURUA&amp;fbclid=IwAR1-FLWW9_hQvhitJYdts0zVyfBtvIfjviDjiy3_pmDi-FBRjmm_uns2Qpw&amp;app=desktop">https://www.youtube.com/watch?feature=youtu.be&amp;v=cqR5u8JURUA&amp;fbclid=IwAR1-FLWW9_hQvhitJYdts0zVyfBtvIfjviDjiy3_pmDi-FBRjmm_uns2Qpw&amp;app=desktop</a>. Nämä kaverit eivät osaa usein kirjoittaa edes omaa äidinkieltään. Miten heitä voisi kielikouluttaa, kun motiivitkin ovat niin ja näin ja työllistäminenkin vaatisi suuret summat rahaa ja epäilenpä heidän työhalujaankin.&nbsp;&nbsp;</p><p>Nämä kaverit ovat tulleet tänne toimituspääministeri <strong>Juha Sipilän</strong> kutsusta ja heillä oli tämän kutsun vuoksi heillä oli täysin epärealistiset kuvitelmat siitä, mikä heitä täällä Suomessa odottaa.</p><p>YLE:n hyllyttämä dokumentti olisi ennen vaaleja paljastanut suurelle yleisölle, että vain aniharva on heistä suojelun tarpeessa ja että suurimmalla osalla oli seikkailuvietti ja valitettavasti myös nais- ja tyttörauhan suhteen hyvin vaarallisia kuvitelmia siitä, mitä he saavat tehdä ja mitä he eivät saa tehdä.</p><p>Kaikkein suurimpana ongelmana pidän pääministeriehdokkaiden - lukuunottamatta Halla-ahoa - alhaista tilannetietoisuutta siitä, mikä meitä kansakuntana uhkaa ja miten tilanteeseen tulisi vaikuttaa.</p><p>Nyt on realismiin perustuvan tilannetietoisuuden kohottamisen aika ja on aika aloittaa keskustelu vakavista maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista. Vaarallisinta olisi, jos vähäisiä voimavaroja nyt suunnattaisiin sijaiskeskustelun vuoksi hyödyttömään ja haitalliseen ilmastopolitikointiin.</p><p>Eilen tuli tieto V-median kautta, että käräjäoikeus on määrännyt irakilaiselle miehelle 10 vuotta ja 5 kuukautta taposta. Tämä luku- ja kirjoitustaidoton 2012 Irakista Suomeen tullut mies oli paloitellut ja keittänyt kaverinsa ja sullonut keittoa mm minigrippusseihin ja maustanut niitä ennen pakastusta.</p><p>Bisarrit yksityiskohdat sikseen ja sen sijaan mietittäköön, että tämä tuomio tulee jälleen tähtitieteellisen kalliiksi meille veronmaksajille. Nyt ei ole vätystelyn aika. Ei totta tosiaan.</p><p>Tulee jännä ilta huomenna, sillä &quot;nukkuvat&quot; ovat nyt hereillä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mulla on SDP:n hallintopäällikön kanssa veto oluttuopista. Hän lyö vetoa sen puolesta, että SDP on suurin puolue ja minä taas olen epäillyt tätä jo viime syksystä lähtien, vaikka gallupit näyttivät jopa 22 % kannatusta SDP:lle tuolloin.

Olen uumoillut SDP:n romahdusta jo pidempään ja SDP:n valitsema ilmastohysteriaan pohjaava tietoinen maahanmuuton sijaiskeskustelustrategia, jolle nauretaan jo New York Times'n sivuja myöden on ollut kardinaalivirhe.

Hollannin hiljan pidettyjen V-median vaikenemien vaalien tapaan ilmastohysteria on kääntynyt päälaelleen ja hyödyttää vain perussuomalaisia. Kaksi vuotta sitten muuten islamistinen infiltraatio oli tuhonnut lähes tyystin ennen niin mahtavan demaripuolueen Hollannissa. Aikaa meni vain neljä vuotta.  

Luulen, että saatan yhä voittaa vedonlyönnin, vaikka siitä oli sovittu ennen "porvaripuolueiden" (KEPU ja KOK) eri syistä tapahtuneita romahduksia. Kokoomus olisi todennäköisesti ilman hoivaskandaalia ollut suurin puolue.

Laitoin muuten porvaripuolueet lainausmerkkeihin, koska ne ovat viime kädessä samaa punavihreää yksipuoluejärjestelmää nekin. Li Andersson ja Kaj Mykkänen kuuluvat samaan puolueeseen, joka ei aja tavallisten työtätekevien suomalaisten asiaa vaan eliitin asiaa, kuten olen hiljan osoittanut. http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272955-naiden-vaalien-suurin-skandaali 

Hollannissa eräs viisas V-kommentaattori käytti heidän oloissaan tästä yksipuoluejärjestelmästä sanaa puoluekartelli, joka on ollut liitossa mediakartellin (=V-media) kanssa. Tämän liiton seurauksena suurimmaksi puolueeksi nousi Forum voor Demokratie eli Hollannin persut johtajanaan Thierry Baudet niminen nuori kaveri. Puolue on avoimen ilmastoskeptinen.

YLE ja HS ovat olleet näiden vaalien suurimmat hybridivaikuttajat, mutta toimitusten pyrkimykset  ovat todennäköisesti epäonnistuneet Hollannissa tapahtuneen samanlaisen hybridivaikuttamisen tavoin. V-mediaa odottaa suuri sisäinen jälkipyykki ansaitusti. 

No nyt siihen vätystelyyn. Antti Rinne taisi ottaa lopullisesti kuokkaa viimeisessä YLE:n vaalikeskustelussa toteamalla, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ja vaikeasti karkoittettavat tulisi ottaa kielikoulutukseen ja työllistäähttps://www.youtube.com/watch?feature=youtu.be&v=cqR5u8JURUA&fbclid=IwAR1-FLWW9_hQvhitJYdts0zVyfBtvIfjviDjiy3_pmDi-FBRjmm_uns2Qpw&app=desktop. Nämä kaverit eivät osaa usein kirjoittaa edes omaa äidinkieltään. Miten heitä voisi kielikouluttaa, kun motiivitkin ovat niin ja näin ja työllistäminenkin vaatisi suuret summat rahaa ja epäilenpä heidän työhalujaankin.  

Nämä kaverit ovat tulleet tänne toimituspääministeri Juha Sipilän kutsusta ja heillä oli tämän kutsun vuoksi heillä oli täysin epärealistiset kuvitelmat siitä, mikä heitä täällä Suomessa odottaa.

YLE:n hyllyttämä dokumentti olisi ennen vaaleja paljastanut suurelle yleisölle, että vain aniharva on heistä suojelun tarpeessa ja että suurimmalla osalla oli seikkailuvietti ja valitettavasti myös nais- ja tyttörauhan suhteen hyvin vaarallisia kuvitelmia siitä, mitä he saavat tehdä ja mitä he eivät saa tehdä.

Kaikkein suurimpana ongelmana pidän pääministeriehdokkaiden - lukuunottamatta Halla-ahoa - alhaista tilannetietoisuutta siitä, mikä meitä kansakuntana uhkaa ja miten tilanteeseen tulisi vaikuttaa.

Nyt on realismiin perustuvan tilannetietoisuuden kohottamisen aika ja on aika aloittaa keskustelu vakavista maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista. Vaarallisinta olisi, jos vähäisiä voimavaroja nyt suunnattaisiin sijaiskeskustelun vuoksi hyödyttömään ja haitalliseen ilmastopolitikointiin.

Eilen tuli tieto V-median kautta, että käräjäoikeus on määrännyt irakilaiselle miehelle 10 vuotta ja 5 kuukautta taposta. Tämä luku- ja kirjoitustaidoton 2012 Irakista Suomeen tullut mies oli paloitellut ja keittänyt kaverinsa ja sullonut keittoa mm minigrippusseihin ja maustanut niitä ennen pakastusta.

Bisarrit yksityiskohdat sikseen ja sen sijaan mietittäköön, että tämä tuomio tulee jälleen tähtitieteellisen kalliiksi meille veronmaksajille. Nyt ei ole vätystelyn aika. Ei totta tosiaan.

Tulee jännä ilta huomenna, sillä "nukkuvat" ovat nyt hereillä.

]]>
9 http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274272-nyt-ei-vatysta-paaministeriksi#comments Eduskuntavaalit Hallituksen muodostus Kohtalonhetket Maahanmuutto Sat, 13 Apr 2019 05:57:47 +0000 Mikko Paunio http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274272-nyt-ei-vatysta-paaministeriksi
Huoltosuhteessa ei kyse käsipareista http://henrihkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274192-huoltosuhteessa-ei-kyse-kasipareista <p>Suomen ikääntyvästä väestöstä, pienenevistä uusista ikäluokista ja siten ylösalaisin kääntyvästä ikäpyramidista on tehty keppihevonen voimakkaalle ulkoperäisen työvoiman lisäämiselle. Heikkenevää huoltosuhdetta käytetään perusteena esimerkiksi saatavuusharkinnan poistamiselle. Huoltosuhdetta ei kuitenkaan pitäisi katsoa vain yksioikoisesti niin sanottujen auttavien käsiparien näkökulmasta. Huoltosuhteessa on kyse taloudesta ja maksajista.</p><p>Keskustelussa huoltosuhteesta käytetään tunteisiin vetoavaa viestintää vaikkapa siitä, kuka hoitaa vanhuksemme tulevaisuudessa. Huoltosuhde alistetaan tällöin ainoastaan väestöä lukumääräisesti tarkastelevaksi mittariksi. Todenmukainen kysymyksenasettelu huoltosuhteen kannalta keskittyy siihen, mistä yhteiskunnan varat saadaan tilanteessa, jossa yhä suurempi osa väestöstä on työvoiman ulkopuolella.</p><p>Ratkaisu työvoiman ulkopuolella olevan väestön huoltamiseen ei tietenkään voi olla se, että tämän väestönosan osuutta kasvatetaan entisestään. Tähän tilanteeseen ratkaisuksi ehdotettu työperäinen maahanmuutto kuitenkin ajautuu. Maahanmuutto toimisi avaintekijänä taloudelliseen kysymyksenasetteluun, mikäli se olisi yhteiskunnalle tuottava ilmiö. Maahanmuuttajat &ndash; nimenomaiset työperäiset maahanmuuttajat mukaan lukien &ndash; aiheuttavat kuitenkin yhteiskunnalle enemmän kustannuksia kuin pystyvät tuottamaan sille takaisin. Näin ollen huoltosuhde heikkenee entisestään maahanmuutosta.</p><p>Paljon puhuttu saatavuusharkinnan poistaminen korostaa asetelmaa. Saatavuusharkinta koskettaa matalapalkkaisia aloja. Näille aloille töihin tulevat maahanmuuttajat eivät kykene elättämään palkallaan itseään, jolloin yhteiskunta tulee paikkaamaan tilannetta tulonsiirroin. Tämä luonnollisesti lisää menoja ja kasvattaa tilanteen kestämättömyyttä.</p><p>Saatavuusharkinnan poistamiseen tähtäävissä pyrkimyksissä tavoitteena on saada matalapalkkaisille aloille kilpailutilanne, joka polkisi palkkakustannuksia alas. Tavoite on äärimmäisen lyhytnäköistä politiikkaa, sillä seuraukset jäävät yhteiskunnan ja siten suoraan veronmaksajien maksettavaksi. Niin sanottujen osaajien kannalta rekrytoinnin esteitä ei ole, sillä saatavuusharkinta ei koske korkeaa osaamista edellyttäviä asiantuntijatehtäviä. Todellista hyötyä ja tuottavuutta Suomelle synnyttävän maahanmuuton kanssa ei siis ole olemassa ongelmaa, jota käytetään saatavuusharkinnan poistamisen puolesta propagoinnissa.</p><p>Maahanmuuttajien jäädessä maahan heidän työttömyyslukunsa kehittyvät väärään suuntaan eli työttömyys kasvaa. Vain harva maahanmuuttajaryhmä tuottaa yhteiskunnalle enemmän kuin he kuluttavat yhteiskuntaa tulonsiirtojen muodossa. Kun puhtaan taloudellisten seikkojen lisäksi yhtälöön lisätään maahanmuuton aiheuttamat sosiaaliset ongelmat, on kerrassaan mahdotonta nähdä maahanmuuttoa ratkaisuna huoltosuhteeseen saati muihinkaan yhteiskunnan ongelmiin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen ikääntyvästä väestöstä, pienenevistä uusista ikäluokista ja siten ylösalaisin kääntyvästä ikäpyramidista on tehty keppihevonen voimakkaalle ulkoperäisen työvoiman lisäämiselle. Heikkenevää huoltosuhdetta käytetään perusteena esimerkiksi saatavuusharkinnan poistamiselle. Huoltosuhdetta ei kuitenkaan pitäisi katsoa vain yksioikoisesti niin sanottujen auttavien käsiparien näkökulmasta. Huoltosuhteessa on kyse taloudesta ja maksajista.

Keskustelussa huoltosuhteesta käytetään tunteisiin vetoavaa viestintää vaikkapa siitä, kuka hoitaa vanhuksemme tulevaisuudessa. Huoltosuhde alistetaan tällöin ainoastaan väestöä lukumääräisesti tarkastelevaksi mittariksi. Todenmukainen kysymyksenasettelu huoltosuhteen kannalta keskittyy siihen, mistä yhteiskunnan varat saadaan tilanteessa, jossa yhä suurempi osa väestöstä on työvoiman ulkopuolella.

Ratkaisu työvoiman ulkopuolella olevan väestön huoltamiseen ei tietenkään voi olla se, että tämän väestönosan osuutta kasvatetaan entisestään. Tähän tilanteeseen ratkaisuksi ehdotettu työperäinen maahanmuutto kuitenkin ajautuu. Maahanmuutto toimisi avaintekijänä taloudelliseen kysymyksenasetteluun, mikäli se olisi yhteiskunnalle tuottava ilmiö. Maahanmuuttajat – nimenomaiset työperäiset maahanmuuttajat mukaan lukien – aiheuttavat kuitenkin yhteiskunnalle enemmän kustannuksia kuin pystyvät tuottamaan sille takaisin. Näin ollen huoltosuhde heikkenee entisestään maahanmuutosta.

Paljon puhuttu saatavuusharkinnan poistaminen korostaa asetelmaa. Saatavuusharkinta koskettaa matalapalkkaisia aloja. Näille aloille töihin tulevat maahanmuuttajat eivät kykene elättämään palkallaan itseään, jolloin yhteiskunta tulee paikkaamaan tilannetta tulonsiirroin. Tämä luonnollisesti lisää menoja ja kasvattaa tilanteen kestämättömyyttä.

Saatavuusharkinnan poistamiseen tähtäävissä pyrkimyksissä tavoitteena on saada matalapalkkaisille aloille kilpailutilanne, joka polkisi palkkakustannuksia alas. Tavoite on äärimmäisen lyhytnäköistä politiikkaa, sillä seuraukset jäävät yhteiskunnan ja siten suoraan veronmaksajien maksettavaksi. Niin sanottujen osaajien kannalta rekrytoinnin esteitä ei ole, sillä saatavuusharkinta ei koske korkeaa osaamista edellyttäviä asiantuntijatehtäviä. Todellista hyötyä ja tuottavuutta Suomelle synnyttävän maahanmuuton kanssa ei siis ole olemassa ongelmaa, jota käytetään saatavuusharkinnan poistamisen puolesta propagoinnissa.

Maahanmuuttajien jäädessä maahan heidän työttömyyslukunsa kehittyvät väärään suuntaan eli työttömyys kasvaa. Vain harva maahanmuuttajaryhmä tuottaa yhteiskunnalle enemmän kuin he kuluttavat yhteiskuntaa tulonsiirtojen muodossa. Kun puhtaan taloudellisten seikkojen lisäksi yhtälöön lisätään maahanmuuton aiheuttamat sosiaaliset ongelmat, on kerrassaan mahdotonta nähdä maahanmuuttoa ratkaisuna huoltosuhteeseen saati muihinkaan yhteiskunnan ongelmiin.

]]>
0 http://henrihkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274192-huoltosuhteessa-ei-kyse-kasipareista#comments Eduskuntavaalit2019 Huoltosuhde Maahanmuutto Saatavuusharkinta Talous Fri, 12 Apr 2019 10:22:59 +0000 Henri Häkkilä http://henrihkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274192-huoltosuhteessa-ei-kyse-kasipareista