*

Ozan Yanar Inhimillistä talouspolitiikkaa

Kaikki blogit puheenaiheesta Tuottavuus

Sote ja tuottavuusparadoksi

Kansantalouden rahakirstun vartijat astuivat 13.11. parrasvaloihin. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki piti sote-uudistusta välttämättömänä kestävyysvajeen kukistamiseksi. Hänen edeltäjänsä Raimo Sailas taas piti sote-uudistusta niin huonosti valmisteltuna, etteivät sen tavoitteet kustannusten kasvun hillinnässä voi toteutua. Molemmat suuresti arvostetut virkamiehet ovat kommenteissaan varmasti aivan oikeassa.

Pelastavatko taloustieteilijät maailman

 

Pelastavatko taloustieteilijät maailman?

 

Uskooko koko maailma oikeasti taloustieteilijöiden maailman pelastamisneuvoihin? Niiden mukaanhan maailma pelastuu tuottavuutta lisäämällä ja Euroopan – ja toki muunkin maailman – keskuspankkien liikkeelle laskevilla miljardeilla miljardeilla. Tässä ei ole kirjoitusvirhe. Liikkeelle laskeminen tarkoittaa joko paperilappusia, joihin on präntätty numeroita tai pelkkiä numeroita. Tätä kutsutaan elvytykseksi.

Miksi tuottavuuden kasvu pysähtynyt?

Ns. Taloustieteilijät eivät vieläkään tajua viimevuosikymmenien tuottavuuden kasvun ydintä: mikroprossorit. Otetaan esimerkiksi hissit: releohjaus korvattiin ensin mikroreleillä, sitten mikropiireillä, sitten mikroprosessoreilla ja ohjelmoinnilla. Kyse on SULAUTETUISTA JÄRJESTELMISTÄ. Lanseerasin tuon termin talvella 1981.

Tuotteen ohella muuttui TUOTANTO ja siksi tuottavuus. Samalla tuotteen ominaisuudet paranivat merkittävästi. Tuotantovälineillä oli sama kehityskaari.

Nyt ihmetellään miksi tuottavuuden kasvu on pysähtynyt. Hohhoijaa!  

Kansanedustajat tekevät tuottavaa työtä yhden (1) prosentin ajastaan?

Sori jos hieman liioittelin otsikossa - nimittäin voihan se tuottavan työn osuus olla monella kansanedustajalla lähempänä yhtä (1) promilleakin eli noin tuhannesosaa ajankäytöstä? 

Kansanedustajan touhun Arkadianmäellä kaiketi pitäisi edistää JOKAISEN suomalaisen asiaa eikä vain oman valtapuolueen, eturyhmän tms. "väärän kollektiivin" kansalta varastamista, nollasummakakunjakoa ja suomalaista kaverisosiaalikapitalismia? 

Työllisyyden ja tuottavuuden vaikutus bruttokansantuotteeseen

Havainnoin tuossa, että viime vuonna työtuntien määrä on kasvanut prosentuaalisesti saman verran kuin bkt. Tästä seuraa ainakin sellaista, että työhän ei ole silloin ollut yhtään tuottavampaa kuin aiemminkaan. 1860-2016 lyhkäisellä aikavälillä tarkastelin tuota yrittäen selvittää kuinka suuri osuus bkt:n kasvusta on ollut työn määrästä johtuvaa ja kuinka suuri osa tuottavammasta työstä. Bruttokansantuote on kasvanut moninkertaiseksi tuosta 1860 vuodesta, mutta työntekijöitä ei ole kuitenkaan kymmeniä miljoonia. Tällöin kasvun on täytynyt tulla tekniikan kehityksestä.

 

Työn katoamisesta ja kadottamisen tarpeesta

USA:n presidentinvaaleissa kampanjoitiin työpaikkojen takaisin tuomisella, Euroopassa populistit kampanjoivat myös työpaikkojen palauttamisella. Takaisin tuotavat työpaikat nähdään usein erinäisinä tehdastöinä ja muina työpaikkoina, jotka ovat siirtyneet halvemman työn maihin, tai jotka on automatisoitu niin pitkällä, että työvoiman tarve on vähentynyt.

Kikytetään Suomi nousuun

Sipilän hallituksen keskeisenä tavoitteena on ollut suomalaisen työn kilpailukyvyn parantaminen, jotta suomalaiset tuotteet ja palvelut kävisivät paremmin kaupaksi maailmalla. Tavoite on hyvä ja kannatettava, mutta ne keinot.

Runsaan vuoden ajan soudettujen ja huovattujen, välillä upotettujenkin neuvotteluiden jälkeen viime kesänä syntyi paljon puhuttu kilpailukykysopimus, kiky, jossa valtio ja työmarkkinajärjestöt sopivat:

Takaa-ajajan etu, Ruotsi vs Suomi vs Viro

Virosta ei harmikseni löytnyt pidemmältä ajalta tilastotietoa ainakaan OECD:n sivuilta. Kuitenkin käyrät näyttävät hyvin samankaltaisilta. Nykyisin Viroa ihaillaan ja muistellaan samalla kaiholla miten ennen vanhaan Suomessa oli kaikki loistavasti.

 

Nobelistin höpöä tuottavuudesta


"Työn tuottavuus tarkoittaa bruttokansantuotteen määrää jaettuna tehdyillä työtunneilla."  Bengt Holmström 


Tuottavuutta pitää laskea toimialakohtaisesti. Eri maiden toimialarakenteet eroavat, joten tuo määritelmä kusee ja maiden vertailuja bkt:n perusteella ei voi tehdä. Sama pätee kilpailukykyyn.

Globaalin laman todellinen syy

 

Ettäkö digitaalisuus (teollinen internet jne.) muka nostaa tuottavuuden ja maailmantalouden uudelleen kasvuun. Syy lamaan on juuri digitaalisuuden murroksen 1980-2010 mahdollisuuksien asteittainen heikkeneminen. Pääosa niistä innovaatioista on jo tehty. 

Elämme muka digitalisaation murrosvaihetta. Ei. Sellainen oli jo yli 30 vuotta sitten. Silloin minäkin oli kehittämässä maailman ensimmäisiä digitaalisia hissejä ja puhelinkeskuksia. Ja kolleegat mm. stakkereita, varastorobotteja.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä