Ozan Yanar Inhimillistä talouspolitiikkaa

Kaikki blogit puheenaiheesta Puoluepolitiikka

Politikoivatko opettajat alaikäisten selän taakse piiloutuen?

Oppilaat kouluissa ovat maailman sivu tehneet jos millaisia töitä ja esimerkiksi yhteiskuntaopin tunneilla myös politiikasta. Lapsilta ja varhaisnuorilta ei voida aina edellyttää kykyä arvioida sitä, milloin ihmisyksilöihin - jopa poliitikkoihin - kohdistuva arviointi muuttuu epäasialliseksi, jopa solvaukseksi, mutta aikuisilta voidaan.

"Nuoret uhkaavat perustaa oman puolueen, jos... "

ei ala näyttää paremmalta.

Opiskelija- ja nuorisojärjestöt järjestävät Porissa varjotilaisuuden Suomi-areenan yhteydessä. Järjestöt peräänkuuluttavat politiikkaa, jossa huomioitaisiin kaikki ikäluokat.

Koillismaan poliittinen kenttä on onneksi moniarvoinen

Taivalkoskelaisen kansanedustajan Niilo Keräsen (kesk) Koillissanomissa 10.9.2018 esittämä väite, että Koillismaalta olisi päästy eduskuntaan maalaisliitto-keskustapuolueen ulkopuolelta vain kerran, on pahasti virheellinen. Keränen jättää arvailun varaan, kuka maalaisliitto-keskustan rintaman murtaja oli? Heitä kyllä oli melkoinen joukko.

En lähde nimeä arvailemaan, koska ensiksin pitäisi määritellä ”koillismaalaisen kansanedustajan” kriteerit. Keränen ei määritystään anna, joten asian käsittely on pohjaa vailla.

Nykypolitiikka on vanhanaikaista: nuorille ja ikäihmisille omat puolueensa!

 

Ajatellaanpa "out of the box" - laatikon ulkopuolelta:

Perustetaan nuorille oma nuorten puolue (16-29 vuotiaat) ja ikääntyneille oma puolue (yli 60 vuotiaat).

Kolmikymppiset aina kuuteenkymmeneen ikävuoteen saakka voisivat sitten tukea jompaa kumpaa "ikäpuoluetta" oman poliittisen suuntautumisensa ja oman etunsa vuoksi, omien lasten ja lastenlastensa etua ajatellen tai iäkkään vanhempansa etua ajatellen.

Yliopisto, politiikka ja puoluepolitiikka

Yliopistopolitiikasta ei keskustella tarpeeksi. Tässä teemasta pari näkökohtaa.  

Oma puoluepoliittinen historiani (erittäin) lyhyesti

Olen elämäni aikana kuulunut kahteen poliittiseen järjestöön (mukaan laskematta yliopistojen oppilasjärjestöjä): 2010-luvun alussa Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liittoon ja vuodesta 2017 alkaen Perussuomalaisiin. ViNO:n liityin Haaviston innoittamana, joka muistutti minua tietyllä tapaa Obamasta, jota myös fanitin alkuun paljonkin, mahtoiko vuosi olla 2011? Sen jälkeen vietin muutaman vuoden poliittista hiljaiseloa. Tuona aikana Halla-aho ja mamu-asiat olivat melko paljon esillä mediassa.

Missä on minun puolueeni?

Olen viime aikoina pohdiskellut hyvin paljon omaa poliittista tulevaisuuttani, eri puolueita ja niissä kannattamiani tai vastustamiani seikkoja, mielikuvia, politiikkaa ja henkilöitä. Kaltaiselleni armottomalle relativistille ja älyllisyyden nimiin vannovalle "tolkun ihmiselle" tuntuu usein, että kaikissa puolueissa on paljon hyvää, mutta yksikään ei ole tarpeeksi hyvä. Kaikki ovat liikaa tai liian vähän. Sekä vasemmisto-oikeisto että konservatiivi-liberaali -jaottelu tuntuvat aikansa eläneiltä. Yhden asian ympärille perustetuissa puolueissa on vielä vähemmän mieltä.

Lohela vaihtoon. Miksi?

Perussuomalaisista erkani siniset.  Siniset smurffit saivat jatkaa hallituksessa.  Tänään  on eduskunta pistämässä puhemiehensä Lohelan vaihtoon.  Lohelan, joka olisi jatkoajan seuraaviin eduskuntavaaleihin asti todella ansainnut siinä missä ministertoverinsakin.

Kirje maahanmuuttajille suomalaisten uskosta

Olet tullut niin kutsuttuun “kristittyyn” maahan. Saatat ihmetellä miten tämä ilmenee täällä Suomessa. Olet ehkä huomannut miten julkisella paikalla poltetaan tupakkaa, juopotellaan ja naiset pukeutuvat miten sattuu. On huomattava se, että kristinusko ei ole mikään poliittinen järjestelmä. Ihminen joko uskoo tai ei usko, joko ojentautuu sen mukaan tai ei. Uskonpuhdistaja Martti Luther painotti henkilökohtaista uskoa – yksin uskosta oli yksi hänen periaatteistaan.

Media Presidenttipelin ajokoirana

Media on ottanut ison roolin presidenttipelissä. Se miten tasapuolisesti tai eriarvoisesti peliä käydään on kiinnittänyt minun huomioni. Toissapäivänä ja eilen oli Väyrysen ja Huhtasaaren tentit ja ei liene sattumaa, että heidät oli laitettu ensimmäisenä tuleen, kerkeäähän kansalaiset paremmin unohtamaan heidän sanomansa ja viimeinenhän muistetaan parhaiten.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä