Ozan Yanar Inhimillistä talouspolitiikkaa

Kaikki blogit puheenaiheesta Euroopan unioni

Toiseksi suurin demokratia

Euroopan Unioni on ainutlaatuinen poliittinen ja taloudellinen rakennelma. Vaikka sen perustukset eivät ole välttämättä ihan suorassa, ja kattokin vuotaa paikoin, kaikkine ongelmineen EU on maailman toiseksi suurin demokratia, jonka parlamentin vaaleissa on 400 miljoonaa äänioikeutettua. Vain Intian parlamentin vaaleissa äänioikeutettuja on enemmän, 900 miljoonaa.

Kyselyt kansaa johtamassa

 

Uuden Suomen uutisotsikko 25.5 ”Alma-kysely paljastaa: Näin suomalaiset haluavat EU:n kehittyvän”. Taustalla on Alma Median kysely, jossa kysyttiin, mikä olisi toivottava suunta Euroopan unionille?” Konkreettinen vastausvaihtoehto oli: Pitäisikö yhteistyötä EU-valtioiden kesken lisätä vai vähentää? Toimituksen jutussa kyselyn tulosta tulkittiin lähtökohdasta: ”tuleeko lisää integraatiota vai uhkaako unionia jonkinlainen heikkeneminen”?

 

Oodi Euroopalle

Eurooppalaisuus on enemmän kuin Euroopan unioni. EU on 28 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto. Kun puhutaan EU:sta monelle tulee mieleen Brysselin harmaat rakennukset, komission virkamiehet tai EU-neuvoston päätöslauselmat. Ne ovat olennaisia rattaita EU-koneistossa, mutta eurooppalaisuus on paljon enemmän.

Kielevä EU

Tekee mieli puhua Euroopasta. Sehän on maailman napa. Euroopassa ovat maailman keskukset: Pariisi, Berliini, Lontoo, Rooma, Moskova. Nyt maailman keskukset alkavat tosin olla Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.

1940-luvulla Yhdysvaltojen talous oli puolet koko maailman bruttokansantuotteesta, nyt se on 24 prosenttia. Kiina on kakkonen, noin 19 %, Japani kolmas ja Saksa neljäs. Euroopan unionin jäsenmaiden yhteenlaskettu BKT on 20 % maailman BKT:stä.

Kun pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden

 

Suomeen tulee 18 maakuntaa ja ilmeisesti maakunnille myös verotusoikeus. Maakuntamallia kannatti ennen eduskuntavaaleja vain Keskusta. 13 prosentin kannatuksella on siis mahdollista saada aikaiseksi malli, jota selvä enemmistä kansalaisista vastusti ja oletettavasti vastustaa edelleenkin.  Jos meillä olisi ollut Sveitsin mallin mukainen kansanäänestys, maakuntamalli olisi kuopattu saman tien. Toki saman kohtalon olisi kokenut myös pakkoruotsi ja moni muu poliittisen suhmuroinnin lopputulos.

Ei euroakaan enempää EU:lle

Yksi EU:n tärkeimmistä nettomaksajamaista, Iso-Britannia, on jättämässä unionia. Tästä seuraa tietenkin valtava lovi EU:n budjettiin. Mikä siis on EU-johdon ratkaisu tähän miljardiluokan alijäämäongelmaan? Tottahan se on kulukuuri, menojen pienentäminen, unionin tehtävien karsiminen ja vastuullinen taloudenpito?

EU:ssa Suomi ei ole ajopuu

Yleisessä suomalaisessa historiakäsityksessä korostuu ajatus, että Suomi on usein ollut ajopuuna maailmanpolitiikan virrassa. Läpi 1900–luvun ajattelimme olevamme suurvaltojen puristuksissa ja ulkomaisen pääoman varassa. Meillä oli paperilla itsenäisyys, mutta todellisuudessa olimme riippuvaisia naapurin suurvallan näkemyksistä ja ulkomaisesta pääomasta, ilman vakiintunutta mahdollisuutta tuoda ääntämme kuuluviin isoissa pöydissä. Tämä kiistämättä kavensi maamme itsenäisyyttä.

EU:n otettava kiertotalous johtotähdekseen

Kiertotalous on Suomelle suuri mahdollisuus parantaa työllisyyttä ja ympäristökestävyyttä. Kiertotaloudessa raaka-aineet, energia ja ravinteet kiertävät suljetussa järjestelmässä. Tarvittavien raaka-aineiden ja tuotetun jätteen määrä vähenee ja energiatehokkuus paranee. Toisesta paikasta tulleet jätteet ovat raaka-ainetta toisaalla. Esimerkiksi taloista purettu kattohuopa voidaan muuttaa asfalttipinnoitteeksi ja tehtaiden hukkalämpöä on mahdollista käyttää kaukolämpönä.

Ilmaista vaalimainosta EU-kriittisille

Yle uutisoi tänään näkyvästi, että 

“Suomi on esittänyt EU:n komissiolle, että Suomessa voisi jatkossa hakata metsää 83 miljoonaa kuutiota vuodessa ilman, että hakkuiden hiilinielua pienentävää vaikutusta huomioitaisiin ilmastovelvoitteissa. 

Jotta pysyttäisiin EU:ssa sovituissa puitteissa, metsää pitäisi kuitenkin hakata 10-18 miljoonaa kuutiota vähemmän vuodessa kuin mitä Suomessa aiotaan.”

Tämän uutisen mukaan hakkuutaso voisi olla 65 – 73 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä