Ihmisen syyllistäminen ilmastonmuutoksen aikaansaamiseksi on todisteltu hiilen isotooppien 12C ja 13C suhdelukua tarkastelemalla. Suhdeluku, ns. permille luku muuttuu fossiilisten polttoaineiden lisääntyneen polttamisen myötä, kun palamistuloksena hiilidioksidi päätyy ilmakehään. Fossiiliset polttoaineet ovat kasvikunnasta peräisin ja siksi niiden suhteellisesti suurempi osuus 12C:tä muuttaa ilmakehän hiilen permille lukua.
Kestävää metsien käyttöä olisi hiilivaraston kasvattaminen ja puunkäytön lisäämisen ohjaaminen sellunkeitosta seiniin.
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan päätös metsien käytön ilmastovaikutuksia koskevasta laskentatavasta synnytti taas vastalauseiden ryöpyn Suomessa.
Hyvää joulun jatkoa vaan kaikille. Julistan teille suuren ilon joka on tuleva kaikelle kansalle.
Voiko ilmaston lämpenemistä parempaa uutista meille suomalaisille edes tulla?
Kun ilmasto lämpenee se parantaa meidän kilpailukykyämme kun ei tarvitse ostaa niin paljon hiiltä ja öljyä. Samalla hiilidioksiidipäästöt vähenevät ja muutkin lämmityksen aiheuttamat saastekuormat pienenevät.
Olin yksi EU:n neuvottelijoista Pariisin ilmastosopimuksessa. Sopimuksessa metsien merkitys nousi uuteen arvoon. Pitkän aikavälin tavoite ilmastonmuutoksen pitämiseksi siedettävänä on ihmistoiminnan päästöjen ja luonnon hiilinielujen tasapaino. Metsien tarjoama hiilinielu on tässä avainasemassa. Metsien ja biotalouden merkitys on myös suuri, kun maailma pyrkii eroon fossiilitaloudesta.
Olin neuvottelemassa EUn puolesta Pariisin ilmastosopimusta. Pitkän aikavälin tavoite on hiilidioksidipäästöjen ja -nielujen tasapaino, jossa metsillä on kasvava merkitys.
Euroopan parlamentin äänestyksessä päättämä LULUCF-kanta kunnioittaa Pariisin sopimusta. Se mahdollistaa kasvavan biotalouden ja metsien aktiivisen hoidon ja käytön osana ilmastopolitiikkaa.
Hiiltä kannattaa sitoa maaperään muutenkin kuin päästösyistä kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuus -lehti tiedeosiossaan. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/luken-tutkija-on-kaik...
Maaperän humus on tärkein viljavuutta lisäävä tekijä. Humus sisältää hiiltä ja kykenee pidättämään vettä kolme kertaa painonsa verran.
EU-parlamentin ympäristövaliokunnan päätös Suomen metsien hiilitasetta koskien on herättänyt varsin tyypillistä parran pärinää Suomessa. Kuvaan kuuluu, ettei päätöksen taustalla olevaa ajatusta edes haluta tuoda julki. Päinvastoin, tilaisuutta käytetään hyväksi perinteiseen, läpi historian tuttuun tapaan: Yhteisen vihollisen uhka pitää omat joukot yhtenäisinä.
Hiilinieluista on keskusteltu jo paljon ja äänekkäästikin. Omalta osaltani jatkan edelleen Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan esittämän laskentatavan ihmettelyä. Päätös on aika merkittävä Suomelle, joten laskentatavan perusteet kiinnostavat.
En kiistä sitä etteikö Suomen metsien hakkuiden kasvattaminen 66 miljoonasta 80 miljoonaan kiintokuutiometriin vaikuttaisi hiilensidontaan.
Tässä on hyvä ja helpohkosti ymmärrettävä kirjoitus aiheesta:
Hesari muistuttaa Heli Saavalaisen kolumnissa, että suomalaisten hiilijalanjälki on suuri, ja että muut maat käyttävät tätä tosiasiaa hyväkseen ja laittavat suomalaiset maksumiehen rooliin ilmastotalkoissa. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005300272.html
Ilmastonmuutos takoo ennätyksiä, mutta Saavalainen unohtaa mainita, että Antarktis kasvattaa jääpeitettä trendinomaisesti.
EU:n ympäristövaliokunnan tekemästä päätöksestä on riittänyt keskustelua viime päivinä. Tosiasia on, että vaikka hakkuita lisättäisiin suunnitellusti, Suomen metsien hiilivarasto silti kasvaa, koska metsien kasvun tilavuus on hakkuiden lisäyksiä suurempaa. Tämän on todennut Suomen ilmastopaneeli, vaikkakin toteamuksistaan on jaksettu yleisessä mielipiteessä lukea ja otsikoida vain alkuosa: hakkuita lisätään ja hiilinielu vähenee. Eli itse asiassa hiilinielun kasvu.