*

Ozan Yanar Inhimillistä talouspolitiikkaa

Hallitus on etääntynyt opiskelijan arjesta – opiskelijat pakkolainan tielle

Ennen eduskuntaan nousua minä olin opiskelija, joka laski tarkkaan jokaisen euron, jonka käytin. Tähän aikaan vuodesta sai jännittää sitä, löytääkö kesätöitä. Kesän tienesteillä syötiin vuoden aikana monta 2,60 euron lounasta Unicafessa.

Eduskunnan kyselytunnilla käytiin tällä viikolla keskustelua opintotuesta. Opintotuki ja asuntoraha ovat tällä hetkellä nettona vain 505 euroa. Silti hallitus haluaa leikata opintotukeen käytettävästä budjetista neljänneksen. Kun nostin esiin huolen siitä, ettei monilla opiskelijoilla opintotuet eivät riitä edes ruokaan tälläkään hetkellä, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kehotti lopettamaan ”opiskelijoiden pelottelun”. Tällaiset lausunnot kuvaavat hyvin sitä, kuinka kauas nykypäivän opiskelijoiden arjesta hallituksessamme ollaan etäännytty. Ei ymmärretä tai haluta ymmärtää, millaista pennin venytystä ja epävarmuutta nykypäivän opiskelijan arki on. Video keskustelusta löytyy täältä

Hallituksen linja on selvästi, että tulevaisuudessa opinnot pitää rahoittaa lainapainotteisesti. Tämä vähentää huomattavasti koulutuksen tasa-arvoa, joka on mielestäni ollut yksi suomalaisen yhteiskunnan hienoimmista piirteistä. Seuraukset olisivat monella tapaa todella huolestuttavat. Pienituloisten perheiden lasten kynnys hakeutua korkeakouluihin laskisi, mikä kasvattaisi eriarvoisuutta. Työmarkkinat ovat erittäin epävarmat nuorille tällä hetkellä. Monet korkeakoulutetuista pyörivät pahimmillaan vuosia erilaisissa harjoitteluissa ja määräaikaisuuksissa. Kuten minäkin vuosi sitten, myös heistä monet kokevat tulevaisuutensa hyvin epävarmaksi. Tällaisessa tilanteessa ison lainan ottaminen on oikeasti pelottavaa.

Hallitus tuntuu etääntyneen nuorten arjesta täysin. Yhden asian liikkeeksi typistyville perussuomalaisille tärkeintä hallituksessa on, kunhan saadaan kiusattua maahanmuuttajia – pienituloisten suomalaisten puolustaminen heitä ei kiinnosta, se on tullut hallituksen linjauksista selväksi. Mutta ihmettelen todella, missä ovat koulutusta puolustavat sivistysporvarit ja keskitien keskustalaiset?

Olen toistanut tätä kyllästymiseen asti, mutta totean sen vielä kerran. Koulutus on juuri se keino, jolla Suomen talous nostetaan. Koulutuksesta ja opiskelijoilta leikkaamien on ehkä typerintä, mitä me voimme tehdä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Reijo Jokela

"Monet korkeakoulutetuista pyörivät pahimmillaan vuosia erilaisissa harjoitteluissa ja määräaikaisuuksissa. Kuten minäkin vuosi sitten, myös heistä monet kokevat tulevaisuutensa hyvin epävarmaksi".

Missä vaiheessa muuten sitten hankit tuon asiantuntijuuden jolla itseäsi mainostat, kun aika on mennyt opiskellessa ja työharjoitteluissa?

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Ei kai lainaperusteisuus ole itsessään huono idea jos sen toteuttaa kunnolla. Iso-Britanniassahan opintolainaa aletaan maksamaan vasta kun tienataan yli tietyn tulorajan. Toisin sanoen tämä mahdollistaa opiskelun sellaisillekin aloille joissa palkkataso on matala.

https://en.wikipedia.org/wiki/Student_loans_in_the...

Disclaimerina en ole itse opiskellut UK:ssa, joten en tiedä järjestelmän varjopuolista. Suomeen järjestelmä tuskin suoraan sopii, sillä Britanniassa lainat myöntää valtion Student Loans Company. Suomessa Finanssialan Keskusliitto ja EK tuskin sallisivat moista, sehän veisi pankeilta mahdollisuuden tienata.

Mutta voisikohan tällaistakin pohtia? Pelkkä opintotuki on usein tulonsiirtoa tulevaisuuden hyvätuloisille. Toimiva opintolainajärjestelmäkin olisi mahdollinen. Nykyjärjestelmä ei sellainen ole.

Reijo Jokela

"Koulutus on juuri se keino, jolla Suomen talous nostetaan".
- 60 000 akateemista työtöntä.
- olikohan jotakin 1700 tohtoria vuodessa.
- voi vain arvailla kuinka moni on opiskellut kaksi tai useamman ammatin.
Ei tuo itsetarkoituksellinen opiskelu Suomea mistään nosta, ellei apuna ole tuota kuuluisaa taikaseinää.
Mainittakoon vielä, että jopa sosiaalialalla opiskelu on ylimiteitettua tarpeeseen nähden.

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

Hallitus Leikkaa myöskin innovaatiotutkimuksesta Aalto-liopistolta. Halutako, että Suomesta tehdään monikansallisten yhtiöiden kätyreitä vai, että tuodaan uusia asioita uusille markkinoille. Opetusta pitäisi kohdentaa, ei leikata. Ongelmat ovat johtamisessa eikä opiskelijoissa. Esimerkiksi, jos meillä on huvä vientistrategi voidaan koko koulutus suuntautua sille polulle ja tehdä rinnakkaispoluja, jotka tukevat sitä.

Kyllä veronkierto on suurin syy miksi Suomessa ei ole rahaa eikä tohtoritutkinnot.

Reijo Jokela

Ei muuten taida leikata. Aalto yliopiston rahoitusta leikataan ja yliopisto saa itse päättää leikataanko innovaatiotutkimuksesta, vai naistutkimuksesta ja runojen tutkimisesta, vai uskontojen tutkimisesta.

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev Vastaus kommenttiin #7

Uskontojen tutkimuksesta olisi ironisesti hyötyä maahanmuuttopolitiikassa.

Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta silti ongelma ei ole opiskelijoissa edelleen. Sama juttu työttymyyden kanssa. Ei ihminen haluaa elää köyhyydessä ja tekee sitä vain pakoitettuna. Miten uskot, että opintotuen leikkaus lisää uusia työpaikkoja?

Reijo Jokela Vastaus kommenttiin #8

Jos leikkaukset lisäisivät työpaikkija, niin meillähän olisi ihan oikeasti työvoimapula. Nyt taitaa vain olla niin, että tällainen "ei se ole keneltäkään pois" "sijoitus tulevaisuuteen" "tuo kuusinkertaisena itsensä säästöinä" En pidä noita opintuen leikkauksia nyt mitenkään hyvänä asiana, mutta onhan se selvää, että koulutustakin joudutaan järkeistämään.

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev Vastaus kommenttiin #9

Mutta on eri asia leikata opiskelijoilta ja yliopistolta. Ja tästähän on tässä kyse. Opintotuen alentuminen ei auta itse yhteiskuntaa millään lailla. Opiskelija ei valmistu nopeammin siitä.

Sama juttu, että jotta osinkoja voidaan jakaa yhtä paljon joka vuosi, niin pistetään työntekijöitä pihalle. Sen sijaan, että maksetaan hieman vähemän osinkoa.

Reijo Jokela Vastaus kommenttiin #11

Miten omistajat suhtautuvat sellaiseen, että pidetään tarpeettomia palkkalistoilla ja jätetään korvaus sijoitettusta pääomasta maksamatta?
En nimittäin usko hetkeäkään siihen että tuottavia työntekijöitä kovinkaan paljoa potkittaisiin pois. En tosin väitä, etteikö tällaistakin voisi tapahtua.

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev Vastaus kommenttiin #12

On olemassa erillaisia toimintamalleja kuin potkut tai täystyöllisyys. Tässä asiassa liitot on joustava, mutta esimerkiksi suostutaan palkanalennukseen väliaikaisesti tai joidenkin etujen karsimiseksi väliaikisesti taikka vuorottelin viikottain työkaverin kanssa. Kyllä muotoja on, mutta AY ja vanhan perinnetavan vangitsemuus rajoittavat.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #7

Tutkitaanko Aalto-yliopistossa uskontoja?

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen

Reijo Jokela;

Tarvetta sosiaalialalla voidaan tarkastella yhteiskunnallisesti joko niin, että mitä se tuottaa suoralta kädeltä, tai sitten niin, että mitä se tuottaa pidemmällä aikavälillä.

Tiedän Jokela mitä yrität sanoa ja tiedän, että maallikolle tällainen voi olla aika vaikeaa ymmärtää. Mutta vielä vaikeampaa tällainen on ymmärtää sellaiselle, joka vaatii kaikessa "heti nyt!" näkyvää palautetta. Lapset toimivat usein niin, että palaute pitää tulla välittömästi. Sama koskee tiettävästi myös lapsen moraaliperiaatteita.

Tietenkin voimme heittäytyä fatalismin tielle ja pohdiskella kriisin tuhoavaa sekä rakentavaa vaikutusta kansantaloudellisesti. Mutta silloin pitäisi sama oikeus myös myöntää koko taloudelliselle ajattelulle. Pitäisi uskaltaa myös ajatella, että mikäli fatalismi on se tie, jolle lähdemme - niin silloin myös mikä tahansa hallitsematon kokonaisuus on se tie, joka vie meitä kohti sellaista tulevaisuutta, joka nyt vaan on tullakseen.

Jokela taitaakin olla niitä miehiä, joille vain valmis, valaistu polku on oikea tie kulkea. Kaveri, jolle poikkeukset ovat kirosanoja, epäkohtia ja myrkkyä - joka pitää nopeasti tuhota ja kadottaa ennalta tutun menestystarinan tieltä.

Reijo Jokela

Jos asiantuntijoiden arviot tulevaisuuden työvoiman tarpeesta sosiaalialalla kertovat, että alalle valmistuu väkeä 15% enemmän kuin tulevaisuudessakaan tarvitaan, niin mitä rakettitiedettä tarvitaan sellaisen tajuamiseen, että tuollainen koulutus on kansantaloudellisesti turhaa.
"joka pitää nopeasti tuhota ja kadottaa ennalta tutun menestystarinan tieltä"
Mistä ihmeen ennlta tutusta menestystarinasta mahhdat puhua. Tästä "koulutus kannattaa aina" valheesta, jonka varjolla on luotu miljardien turha koulutusbisnes. Räikeimpänä esimerkkinä kuljetusala. Työhön johon ennen vaaditiin autokoulun käynti vaaditaan nyt kolmen vuoden koulutus ja ties mitä kortteja. Mikä on tuon koulutuksen tuoma lisäarvo?
Jos ripustaudutaan lapsenomaisesti näihin "tuttuihin menestystarinoihin" niin putoaminen kelkasta on varma.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ainakin 70-luvulla omana opiskeluaikanani valtaosa opintotuesta oli valtion takaamaa opintolainaa. Opintoraha oli jotain 600 markkaa lukukautta kohden ja maksimilaina muistaakseni 3800 markkaa. Eli vuodessa kokonaisuudessaan kaikki yhteensä 8800 markkaa.

Kun lainahanat tiukentuivat Mauno Koiviston päätöksestä eräänä keväänä 70-luvun puolivälin jälkeen, pankit leikkasivat sinä vuonna opintolainasta 20% pois, vaikka valtio olisi edelleen taannut alkuperäisen summan. Perusteeksi sanottiin, että kaikkien pitää osallistua talkoisiin ja että opiskelijathan "reissaavat Kanarialla" opintolainojensa avulla. Osuuspankit eivät tuota Suomen Pankin ohjeistuksen mukaista leikkausta kuitenkaan toteuttaneet, ainoastaan liikepankit. Oma lainani oli KOP:sta, joten jouduin siinä uhrautumaan.

Reijo Jokela

"Koulutuksesta ja opiskelijoilta leikkaamien on ehkä typerintä, mitä me voimme tehdä".
Ylikoulutuksen luvatussa maassa tämä ei todellakaan ole typerintä. Typerintä olisi jatkaa tuota jatkuvasti paisuvan ylikoulutuksen rahoittamista.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Kansanedustajan kannattaa lukea tämä toimittaja Mika Koskisen artikkeli samasta aiheesta. Johtopäätös on, että blogistin kirjoitus on pelkkää populismia.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-200000112795...

Käyttäjän SampoHonkala kuva
Sampo Honkala

Kyllä tuo Koskisen artikkeli oli vielä useita asteita heppoisempaa populismia. Kun on itsellä ja kavereilla aikoinaan mennyt kivasti, niin sehän todistaa, että voi ihan huoletta muuttaa opintotuen velaksi.

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

Itse kirjoitin tähään blogiin perustuen siitä paljon hypoteettisesti tämä kansanedustajan ja opiskelijan välinen "kuilu" sitten maksaa

Vastaus on 65 560e vuodessa, lukekaa tässä:

http://sibilyanev.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212705-...

(ja omassa blogissa tässsä

https://sibilpolitical.wordpress.com/2016/02/28/ka... )

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

Kaikille, jotka kritisoitte koulutuksen:

"Ylikoulutuksen luvatussa maassa tämä ei todellakaan ole typerintä. Typerintä olisi jatkaa tuota jatkuvasti paisuvan ylikoulutuksen rahoittamista." jne.

Lähestymistapanne on samaa kuin yleisesti tarkastellaan maahanmuuttoa yhteisenä ilmiönä. Todellisuudessa maahanmuutto aasiasta ja euroopasta poikkea maahanmuutosta afrikasta ja molemmat poikkeavat täydellisesti pakolaisuudesta ja turvapaikanhausta. Silti tilastollisestikin kaikkia niputetaan yhteen.

Koulutus ei ole yhtenäinen kokonaisuus. On varmasti olemassa monia aloja, jotka eivät nylytilanteessa ole järkeviä kansantalouden näkökulmasta, vaikka voivat olla yleissivisyksen ja kulttuurin näkökulmasta. Silti on monia aloja, jotka kaipaavat ohjeistusta oikeaan suuntaan ja yhteistyötä yritysten ja valtiovarainministeriön kanssa. Yhdessä he voivat luoda yhtenäistä vienti- työllistämis- ja koulutusstrategiaa. Ei niitä silti voida katsoa pelkkinä kuluerinä.

Voidaan myös miettiä, että minne "säästetyt" varat sitten loppujen lopuksi menevät ellei saada rakennekorruptiota ja keinotteluyksittyistämistä kitkeytettynä. Yle-vero menee Ausseihin Digita Oy:n kautta, sähkönmaksu menee myös sinne, lannoitemaksut menevät Yaralla jne. Eikö kannattaisi tukkia ulosmenevät menevät menetykset ennen kuin ruvetaan säästämään sisäisesti varoja?

Toimituksen poiminnat