*

Ozan Yanar Inhimillistä talouspolitiikkaa

Koko elämä perustuloa - Suomi vuonna 2035

On vuosi 2035. Perustulo otettiin Suomessa käyttöön viisitoista vuotta sitten. Se alkoi 2010-luvun puolivälissä muutamassa kunnassa kokeilulla, jonka tulosten perusteella se otettiin käyttöön koko maassa.  

 

Saara on 20-vuotias opiskelija Helsingistä. Hän on kuullut tarinoita opettajaltaan ajasta ennen perustuloa ja ihmettelee usein, miksi noin monimutkaiselta vaikuttavaa sosiaaliturvajärjestelmää pidettiin yllä niinkin pitkään, vaikka vaihtoehto oli olemassa. Saaran on vaikea kuvitella elämäänsä ilman perustuloa, sillä Saara pystyy opiskelemaan täysillä ja huolettomasti, kun perustulo takaa perusturvan ja mahdollistaa päätoimisen opiskelun ilman ulkopuolista tukea tai uuvuttavaa työtä. Saara tekee välillä keikkahommia ja onkin pystynyt rakentamaan itselleen ihan omanlaisensa työkokonaisuuden, joka tekee hänen elämästään merkityksellistä ja sopivan haasteellista. Lähitulevaisuudessa Saara näkee itsensä valmistuneena, ja monipuolisella työkokemuksella varustettuna.

 

Saaran äiti Kaisa on pienyrittäjä. Perustulo on tehnyt Kaisan elämästä tuntuvasti turvallisempaa. Hän muistelee sitä, kuinka lama taltutettiin 2010-luvulla siirtymällä perustuloon ja kuinka se innosti lisää ihmisiä yrittäjiksi. Kaisa, niin kuin monet muut työttömät eivät olisi ilman perustulon takaamaa turvaa uskaltaneet hypätä yrittäjiksi ja toteuttaa liikeideaansa. Vielä 2010-luvun alkupuolella yrittäjäksi lähteneet putosivat melkein kokonaan yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle - nyt ajatus tuntuu mahdottomalta ja epäoikeudenmukaiselta.

 

Saaran isä Manuel on sosiaalityöntekijä. Hän hehkuttaa sitä, kuinka sosiaalitoimistolla työntekijöiden aikaa voidaan nyt käyttää paljon tehokkaammin ihmisten aitoon kohtaamiseen ja auttamiseen. Nimittäin aiemmin iso osa sosiaalityöntekijöiden ajasta kului teknisten toimeentulolaskelmien tekemiseen ja byrokratian pyörittämiseen - nyt hyvin harva joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, koska perustulo takaa riittävän toimeentulon suurimmassa osassa tapauksista. Manuel kokee, että vihdoin hän kykenee antamaan eniten apua tarvitseville kaiken aikansa ja ohjaamaan heidät tarvittaessa elämän uusille urille.

 

Saraan isoveli Lucas on taiteilija. Perustulo on turvannut hänenkin toimeentulonsa. Se ei ole häävin kokoinen, mutta se on paljon ennakoitavampi kuin epävarmat taiteilija-apurahat, jotka kuitenkin välillä täydentävät hänenkin toimeentuloaan muiden satunnaisten tulolähteiden ohella. Hän muistelee välillä, että joku puolue oli 2010-luvun alussa käynyt vaalikampanjaa postmodernin taiteen väheksymisellä, ja oli vaaliohjelmassaan kutsunut sitä “tekotaiteelliseksi”. Lucasin mielestä perustulo mahdollisti Helsinkiin aivan uudenlaisen kulttuurin “skenen”, jossa taiteilijat pystyivät viemään taidetta lähemmäs kuluttajaa ja samalla turvaamaan taiteellisen vapautensa. Lucas on tyytyväinen elämäänsä ja hänestä tuntuu hyvältä tehdä työtä, jota arvostetaan yhteiskunnassa.

 

Saara kokee olevansa varsin onnekas, kun syntyi vuonna 2015 ja on saanut kasvaa yhteiskunnassa, jossa perustulo on tehnyt ihmisten arjesta turvallisemman ja rauhallisemman. Saaran perheen huolet olisivat aivan toisen näköiset ilman perustuloa. Perustuloa aiemmin kritisoineet poliittiset voimat ovat myös päätyneet tälle kannalle, ja osallistuvat nykyään aktiivisesti perustulojärjestelmän kehittämiseen entistäkin paremmaksi. Paitsi se yksi torin laidalla seisova katkera tyyppi, joka huutaa että “markka ja Kelan tukiviidakko takaisin!”

---

Kuulostaako utopistiselta? Me voimme rakentaa tällaista yhteiskuntaa yhdessä, kunhan uskallamme vaatia sitä. Äänelläsi rakennetaan perustulo. Vapaa ja tasa-arvoinen Suomi voi olla totta.  #Ozan2015 #Ozan89 #MaanMuuttaja

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Perttu Remes

Miksi jätit mainitsematta Santerin? Santeri on elänyt jo 15 vuotta perustulolla pienessä yksiössään. Matalapalkkaisia töitä on tarjottu, mutta Santeria ei kiinnosta, koska saa saman rahan perustulosta. Santeri on päättänyt elää loppuelämän kestävää ja ihanaa opiskelijaelämää valtion kustannuksella!

En ole nyt asian puolesta, enkä vastaan, mutta yksi näkökulma ei riitä.

Jyrki Paldán

Vähän nyt huono esimerkki, koska tuo on mahdollista nykyäänkin ja olettamukseesi perustulon passivoivasta vaikutuksesta ei ole mitään näyttöä.

Yritykset tehdä sosiaaliturvasta "kannustavaa" lisäämällä vastikkeellisuutta(=turhaa byrokratiaa) ja velvollisuuksia esim. opiskelupaikan hakuun, ei työllisyysaktiivisuus ole tutkimusten mukaan noussut yhtään. Ei yhtään. Samaa kertovat myös käytännössä kaikki perustulokokeilut. Joissain tapauksissa työtunnit ovat laskeneet jossain määrin, mutta samalla vastavuoroisesti esim. opiskelu, yrittäminen ja vapaaehtoistyön tekeminen on kasvanut.

Vaikka "kannustavuus"-humpuukissa olisikin jotain perää(mitä sillä empirian valossa ei ole), miten esimerkkisi Santeri saataisiin "kannustettua" töihin? Tappamalla nälkään vaiko kenties uhkaamalla aseella?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Minä taas olen perustulon kannattaja, ja siksi minua pännii oikein erityisesti Yanarin kirjoituksen tyyppiset tekstit, jotka ovat kuin ratapultteja perustulon arkkuun.

Selkokielellä: Lucas on taivaanrannanmaalari, jolle perustulo mahdollistaa kivassa "scenessä" hengailun, sen sijaan että Lucaksen pitäisi mennä töihin. Yritä tässä nyt sitten perustella miten perustulolla on positiivinen vaikutus kannustinloukkuihin ja sitä kautta työn tarjontaan.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Kunhan se ei ole se Vihreiden malli, jossa entistä isompi osa suomalaisten rahoista kierrätetään poliitikkojen käsien kautta.

Käyttäjän mikkommm kuva
Mikko Merikivi

Ilmeisesti haluat siis säilyttää taiteilija-apurahan, vaikka perustulo saataisiin käyttöön. Miksi? Eikö perustulon idea ole juuri pyrkiä eroon harkinnanvaraisista tuista? Minun nähdäkseni kulttuuri syntyy yleensä tavallisten ihmisten vapaa-ajalla, joten ihmisarvoiseen elämiseen (mutta ei välttämättä esimerkiksi Helsingissä elämiseen) riittävä perustulo on ihan riittävä tuki sille. Ja sitten jotain tiloja voi julkinen sektori tarjota, mutta en aio keskustella tässä kriteereistä tälle.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kuten huomaat, tuossa tarinassa ei ollut maksajaa. Ainakaan sellaisista ei kerrottu mitään. Raha tuli taivaasta ja siitä nauttivat opiskelija, sosiaalityöntekijä ja taiteilija.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Raha ei tule taivaasta vaan seinästä. Näinhän vihreät ovat sanonet jo pitkään. Aivan samoin kuin sähkö tulee töpselistä. Meidän suomalaisten on pelastettava maailman ilmasto onhan meidän osuutemme hiilidioksidipäästöistä peräti 0.15 prosenttia.

Ei siis ihme, että minä olen sydänjuuriani myöden ydinvihreä.

Toimituksen poiminnat