*

Ozan Yanar Inhimillistä talouspolitiikkaa

Feminististä talouspolitiikkaa

Eräälle 50-vuotiaalle miespuoliselle tutulleni naurettiin työpaikalla, kun hän ilmoitti haluavansa pitää pitkät vanhempainvapaat. Sanottiin, ettei se ole yleensä tapana. Elettiin 1990-lukua, eikä lastenhoitoa ei pidetty ainakaan kaikilla työpaikoilla miesten hommana.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten sukupuolistereotypiat sitovat myös meitä miehiä. Jos saisin itse lapsen, en haluaisi missään nimessä menettää mahdollisuutta jäädä vanhempainvapaalle hoitamaan lastani.

Vaikka Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista yhteiskunnista, naiset tekevät yhä tilastojen mukaan enemmän kotitöitä ja pitävät huomattavasti enemmän vanhempainvapaita. Vanhat stereotypiat hoivaaja-naisista ja elättäjä-miehistä elävät siis taustalla yhä vahvana. Koska feminismi ajaa näiden sukupuolittuneiden roolien murtamista, se hyödyttää kaikkia sukupuolia.

Vaikka yllä kuvattuja asenteita on yhä, minun sukupolveni miehet pitävät jo hieman isiään enemmän vanhempainvapaita. En kuitenkaan usko, että asenteet muuttuvat pelkällä vapaaehtoisuudella. Sen osoittavat tilastotkin. Kaikista maksetuista vanhempainpäivärahoista menee miehille vain 8,8 prosenttia yhä tänä päivänä.

Usein miesten vanhempainvapaiden käyttämättömyyttä perustellaan sillä, että isillä on usein korkeammat tulot eli perheen talouden kannalta naisen kannattaisi jäädä kotiin. Akavan tekemän selvityksen mukaan esimerkiksi kotihoidontuen jakaminen vaikuttaisi perheen tuloihin vähemmän kuin monet olettavat. Ja kaiken lisäksi vanhempainvapaiden epätasainen jakautuminen on yksi syy, miksi miehet tienaavat yhä vuonna 2015 keskimäärin naisia enemmän. Siksi näihin rakenteisiin pitää vaikuttaa lainsäädännöllä.

Koska naiset käyttävät yhä paljon enemmän perhevapaita, se heijastuu heidän asemaansa työmarkkinoilla. Tuttavapiirini on täynnä osaavia ja koulutettuja naisia, jotka vuodesta toiseen roikkuvat pätkätyöstä toiseen. Tämä on totta myös tilastojen valossa. Akavan mukaan joka kolmas korkeakoulutettu alle 35-vuotias nainen työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa. Nuorilla, koulutetuilla miehillä pätkätöiden osuus on selvästi alhaisempi – reilut 20 prosenttia. Akavan mukaan tätä epäkohtaa selittää niin kutsuttu vauvariski. Eli työnantajat syrjivät nuoria naisia, sillä pelkäävät heidän hankkivan lapsia.

Vanhempainvapaiden epätasainen jakautuminen heijastuu myös naisten uralla etenemiseen, palkkaan ja jopa eläkkeisiin. Siksi vanhempainvapaat pitäisi jakaa tasaisemmin 6+6+6-mallilla, jossa molemmille vanhemmille kuuluu kuusi kuukautta vanhempainvapaata ja kolmannen kuuden kuukauden jakson he voivat jakaa vapaasti keskenään. Vanhemmuuden kustannukset pitäisi jakaa kaikkien työnantajien kesken siirtämällä ne Kelan maksettavaksi.

Me emme voi odottaa asenteiden muuttumista vuosikymmenten ajan. Tarvitaan määrätietoista feminististä politiikkaa tasa-arvon saavuttamiseksi. Siksi toivon äänestyspäätöstä miettiviltä: valitkaa näissä vaaleissa feministinen ehdokas.

Blogi julkaistiin Feministiset vaalit -sivustolla 26.3.2015

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän velipekkamoisalo kuva
Veli-Pekka Moisalo

Moi!

Suomi on hyvää vauhtia siirtymässä maaksi, jossa halutaan lähes kaikkea ohjailla julkisen vallan toimesta. Minä uskon siihen, että suurempi onnellisuus saavutaan, kun perheillekin annetaan enemmän valinnan mahdollisuuksia ja vapautta päättää itse.

Asenteethan ovat sidottuna yhteiskuntapoliittiseen ja taloudelliseen kehitykseen. Eivät ne muutu jonkin tahdonilmaisun tai mediakampanjan seurauksena. Sellaista tavaraa ei voi myydä, jolle ei ole kysyntää.

Minun työkaverini 1980-luvulla kysyi pomolta isyysvapaata, johon hän vastasi. "En tiennyt, että olet ollut raskaana" Tämä oli vitsi hänen puoleltaan. Yritetään vähentää ryppyotsaisuutta, kun oikeitakin ongelmia
on.

Kevätterveisin!!!!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Me emme voi odottaa asenteiden muuttumista vuosikymmenten ajan."

Miksi emme voisi?

Tällä hetkellä tärkeintä olisi yritystoiminnan kustannustason alentaminen ja toimintaedellytysten parantaminen, jotta sitä yhteistä kakkua voitaisiin kasvattaa. Kaikkea hyvää ja kaunista ei vain voi odottaa saavansa heti ja kerralla. Realiteetit pitää ottaa huomioon. Nämä tasa-arvokysymykset saavat kernaasti olla toisarvoisia kysymyksiä juuri nyt.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Tulkitset ja ymmärrät hyvin yhteiskuntamme "syvärakenteita", syitä ja seurauksia. Toisin kuin Ruotsissa, meillä pidetään kynsinhampain kiinni sukupuolittuneesta järjestelmästä, joka lisää tuloeroja ja heikentää mahdollisuuksia yhdenvertaiseen valintaan.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Elettiin 1990-lukua, eikä lastenhoitoa ei pidetty ainakaan kaikilla työpaikoilla miesten hommana..."

Et sitten ole ihan vähään aikaan kalenteria kurkistanut? Meille, jotka elämme vuotta 2015, tuntuu hiukan hassulta että keskusteluun tuodaan ongelmia 15-20 vuoden takaa.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Sanot; "vanhempainvapaiden epätasainen jakautuminen on yksi syy, miksi miehet tienaavat yhä vuonna 2015 keskimäärin naisia enemmän."

Ei, tuo ei ole syy siihen, että miehet tienaavat yhä keskimäärin naisia enemmän. Pitää ajatella asiaa tasa-arvoisen palkkaerolaskennan kannalta. Syy on siinä, ettei miesten ja naisten tienaamisen vertailuissa oteta huomioon sitä, että miehet tekevät noin 20 % enemmän työtunteja kuin naiset.

Palkkatasa-arvo on jo saavutettu.

Vuonna 2013 työlliset miehet tekivät 2 203 024 000 tuntia ja naiset 1 760 649 000 tuntia (Tilastokeskus Työvoimatutkimus, Taulukot, Työvoimatutkimuksen aikasarjataulukot, 065). Vuonna 2013 työlliset miehet saivat työtuloja (palkka-, elinkeino- ja maataloustulot yhteensä) 48 078 437 000 euroa ja naiset 36 387 129 000 euroa (Tilastokeskus: Veronalaiset tulot, Taulukot, Veronalaiset tulot 2013, 4). Työllisten miesten keskituntipalkka oli 21,82 euroa ja naisten 20,67 eli naiset saivat 94,72 % miesten työtuloista.

Näissä luvuissa on mukana yrittäjät, osa-aikatyöntekijät, tulot ylitöistä ja palkka sivutoimesta. Ylityölisät ovat noissa luvuissa mukana korotettuina tuntipalkkoina, mutta työtunnit vain yksinkertaisina tunteina.

Jos on tasa-arvon mukaista, että ylitöistä maksetaan korotettua palkkaa ja että esimerkiksi yötyöstä maksetaan yötyölisää, ei tuossa 5 % erossa ole mitään tasa-arvon vastaista.

Toimituksen poiminnat