*

Ozan Yanar Inhimillistä talouspolitiikkaa

Nousemmeko leikkaamalla?

Debatti Suomen talouden tulevaisuudesta sai viikonloppuna vauhtia, kun Aalto yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta arvosteli vallitsevaa talouskeskustelua. Monet talouspoliitiset kannanotot tuntuivat tätä ennen menneen lähinnä kilpajuoksuksi siitä, kuka uskaltaa ehdottaa isompia leikkauksia, ikään kuin se olisi synonyymi vastuulliselle talouspolitiikalle. Talouspolitiikka ei kuitenkaan ole niin yksioikoista. Meidän ei tulisi keskittyä taloudesta leikkaamiseen taantuman aikana, mutta pidemmällä aikavälillä rakenteelliseen alijäämään on puututtava taloutta uudistamalla.

Millainen on Suomen talouden nykytila?

Jotta voisimme miettiä keinoja, joilla Suomen talouden saisi nousuun, ensin pitää hahmottaa, missä tilanteessa taloutemme on. Suomen tämänhetkinen velan suhde on maltillinen eurooppalaisessa vertailussa. Suomen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 56 prosenttia vuoden 2013 tietojen mukaan, kun esimerkiksi sama luku Euroopan talouden veturissa Saksassa oli 77 prosenttia.

Kuvio 1. EU-maiden velkasuhde bruttokansantuotteeseen suhteutettuna vuonna 2013 (lähde:Eurostat)

talous2

Vaikka kokonaisvelkaprosentti on maltillinen, huolestuttavaa on kuitenkin vauhti, jolla Suomi velkaantuu. Velkaprosenttimme on kasvanut vuoden 2008 32 prosentin tasosta noin 56 prosenttiin vain viidessä vuodessa. Valtiovarainministeriön mukaan velkaprosentti nousee tänä vuonna yli 60 prosentin. Velkaantumisen vauhti on siis aidosti huolestuttavaa.

Suomen talous kärsii monesta ongelmasta samaan aikaan. Yksi suurimmista syistä on vientimme heikentyminen.  Suuret vientialamme, kuten paperi- ja elektroniikkateollisuus, ovat supistuneet dramaattisesti. Samaan aikaan taloutemme on kärsinyt suhdanneongelmista. Meillä on myös muita haasteita. Suomen väestö ikääntyy nopeaa vauhtia. Alla oleva kuvio kuvaa hyvin, kuinka muiden kuin työikäisten osuus verrattuna työikäisiin kasvaa. Tämä tulee tulevaisuudessa lisäämään julkisia menoja.

Kuvio 2. Väestöllinen huoltosuhde Suomessa vuosina 1987–2012 ja ennuste vuoteen 2040 (Lähde: Tilastokeskus)

vaestosuhde

Nousemmeko leikkaamalla?

Olemme tällä hetkellä käytännössä taantumassa. Kovat leikkaukset taantuman aikana syventävät hyvin todennäköisesti talouden laskusuhdannetta. Kun leikkaukset tuntuvat ihmisten kukkaroissa, he pystyvät kuluttamaan vähemmän, mikä heijastuu yritysten tuloihin. Kun yritykset eivät saa tuloja, niiden mahdollisuudet työllistää heikkenevät. Ja kun työttömyys nousee, heikkenee ostovoima taas. Voimme siis joutua noidankehään.

Valtioneuvoston asettama riippumattomista asiantuntijoista koostuva Talouspolitiikan arviointineuvosto totesi raportissaan, ettei seuraavan vaalikauden alussa pidä tehdä menoleikkauksia, sillä talouskasvu tulee olemaan olematonta. Myös Helsingin yliopiston taloustieteen lehtori Juha Tervala toteaa Akateemisessa talousblogissa, että “julkinen talous pitää laittaa kuntoon, mutta tämä saa odottaa kestävää nousukautta”. Hänen mukaansa “leikkaukset pitää tehdä vasta nousukaudella, koska tällöin leikkausten vaikutus tuotantoon on pieni”.

Meidän ei tule tehdä kovaa leikkauspolitiikkaa nyt, vaan sen sijaan elvyttää panostamalla niihin hankkeisiin, jotka maksavat itsensä selvästi takaisin tulevien vuosien aikana. Näistä tärkeimpiä ovat perustellut investoinnit infrastruktuuriin, kuten raidehankkeisiin, vuokra-asuntojen rakentamiseen ja vähäpäästöisen yhteiskunnan pohjan rakentamiseen. Saamme tällä hetkellä lainaa negatiivisilla koroilla eli erittäin halvalla. Kaiken lisäksi monissa tutkimuksissa on todettu, että taantuman aikana tehty elvytys on normaaleja oloja tehokkaampaa. Näillä investoinneilla luodaan töitä ja parannetaan pitkän aikavälin talouskasvun edellytyksiä sujuvoittamalla muun muassa työssäkäyntiä ja liiketoiminnan edellytyksiä.

Tärkeintä Suomen kannalta on talouskasvun saaminen. Tarvitsemme nyt kipeästi uusia toimialoja, jotka nostavat meidät tästä suosta. Varmistaaksemme, että tulevaisuuden aloja syntyy, on panostettava koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Suomen kaltaisen pienen kansan ehdoton valttikortti on korkea osaaminen.

Entä rakenteelliset ongelmat?

Isot leikkaukset väärään aikaan voivat lisätä jopa velkaantumista kuten esimerkiksi Euroopan kriisimaiden kanssa on käynyt. Vaikka leikkaamiseen ei pidä keskittyä nyt, meidän tulee silti tehdä rakenteellisia muutoksia tulevien vuosien aikana.

Esimerkiksi kuntarakenteemme pitää vihdoinkin uudistaa, samoin sosiaali- ja terveyspalvelut ja eläkejärjestelmämme. Näillä toimilla pääsemme alkuun rakenteellisen alijäämäämme kuromisessa. Uudistuksiksi Vihreät ovat ehdottaneet muun muassa harmaan talouden torjuntaa sekä ympäristölle haitallisista tuista karsimista, joista pelkästään jälkimmäisen kautta saataisiin 800 miljoonan euron säästöt. Myös esimerkiksi digitaliaation kautta voimme tehostaa julkisen sektorin toimintaa.

Tärkeää on myös luoda työpaikkoja ja saada lisää ihmisiä työmarkkinoillemme. Siksi tarvitsemme kipeästi työperäistä maahanmuuttoa. Myös perustulo tekisi työnteosta kannattavampaa ja helpottaisi ihmisten mahdollisuuksia vastaanottaa työtä. Työuria pitää pidentää ainakin nostamalla eläkeikää ja lisäämällä ihmisten työhyvinvointia, jotta he jaksaisivat töissä. Lisäksi pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on suuri työllistämispotentiaali, jota kannattaa tukea.

Kun mietitään keinoja Suomen talouden pelastamiseksi, tuntuu että talouskeskustelu on tällä hetkellä jumiutunut pelkkään leikkauspolitiikasta hokemiseen tai elvytyksen ainoana ratkaisuna näkemiseen. Kuten yllä kuvasin, talouspolitiikka ei ole näin mustavalkoista.

Suomi tulee siis nousemaan sekä uudistamalla rakenteitamme ja panostamalla talouskasvuun muun muassa järkevien elvytysten kautta. Tämä on järkevää talouspolitiikkaa taantuman aikana.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Jouni Nordman

Mietin miten eläkkeet ovat Ruotsissa, jossa paikallinen eläkkeiden järjestäjä etsi Suomesta Ruotsin eläkkeen saajia, mites luulet Suomen eläkeyhtiöiden tekevän? Itse veikkaan että siellä on jokaisesta joka ei ole hakenut, niin vain tyytyväisiä, sillä kuka hulluutta rahoja ilman hakemista maksa.

Mika Samuel Kiekkijev

Uskot siis siihen, että työvoiman lisääminen työmarkkinoille, jossa on laskutavasta riippuen 350000-500000 työtöntä valmiina, luo automaattisesti työpaikkoja?

Kenen kustannuksella / millaisin kustannuksin ja mille aloille?

Toimituksen poiminnat