Ozan Yanar Inhimillistä talouspolitiikkaa

Rikitön Itämeri on mahdollisuus

Eurovaalikampanjani aikana olen käynyt lukuisissa paneeleissa. Tunteita on herättänyt muun muassa ensi vuonna voimaan tuleva rikkidirektiivi. Perussuomalaisten leiristä ja välillä myös muualta pelotellaan, että tämän direktiivin myötä merikuljetusriippuvainen vientimme kuolee ja menetämme työpaikkoja. Väite ansaitsee tarkempaa tarkastelua.

Euroopan parlamentti hyväksyi selvin äänin rikkidirektiivin vuonna 2012. Seurauksena vuodesta 2015 alkaen Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa seilaavien laivojen polttoaineen rikkipitoisuuden oltava 0,1 prosenttia tai laivojen on vaihtoehtoisesti käytettävä pakokaasuja putsaavia pesureita.

Rikkipäästöt aiheuttavat muun muassa sydän- ja keuhkosairauksia. On arvoitu, että laivojen rikkipäästöt vievät vuosittain 50000 ihmisen hengen. Luonnoltaan herkän Itämeren puhtaudelle tai sen rannoilla elävien suomalaisten terveydelle ei voi asettaa hintalappua.

Rikkidirektiivi ei myöskään aidosti uhkaa vientiämme, sillä tilanne voidaan kääntää mahdollisuudeksi, kuten osa suomalaisista yrityksistä on tehnyt. Suomalainen Wärtsilä on suurimpia laivojen rikkipesurien toimittajia maailmassa, joka on hyötynyt suuresti rikkidirektiivin tuomista muutoksista. Myös pienempää yritteliäisyyttä on löytynyt asian suhteen, kun pieni suomalaisvarustamo Langh Ship kehitti omatoimisesti rikkipesurin yhtiön omaan käyttöön. Suuremmatkin ovat vähitellen seuraamassa perässä, kun italialaisomisteinen suomalaisvarustamo Finnlines ilmoitti hiljattain hankkivansa rikkipesurit laivoihinsa.

Yksi esimerkki on Suomen ja Ruotsin väliä liikennöivä Viking Linen maakaasukäyttöinen Viking Grace alus, joka rakennettiin Suomessa valtion innovaatiotuen avulla. Alus on ollut suurmenestys ja saavuttanut jo lyhyessä ajassa miljoonan matkustajan rajapyykin.

Samaan aikaan muualla maailmassa rikittömät maakaasulaivat ovat muuttumassa jo arkipäiväksi. Myös vanhoihin aluksiin jälkiasennetut rikkipesurit ovat yleistymässä aluevesiemme ulkopuolella.

Lähtemällä mukaan direktiivin tuomiin väistämättömiin muutoksiin suomalaisvarustamot luovat samalla suomalaistyöpaikkoja puhtaamman meriteknologian parissa. Wärtsilältä ja ahdingossa olevilta telakoiltamme löytyy tarvittava osaaminen muuttaa rikitön Itämeri työpaikoiksi ja vientituloiksi.

Rikkidirektiivin herättämässä keskustelussa keskitytään liiaksi vain näkemään direktiivin aiheuttamia uhkia, vaikka ilmassa on lukuisia mahdollisuuksia. Olen vakuuttunut, että ennen pitkää direktiivi kattaa tulevaisuudessa myös Välimeren kokonaan. Tällöin Itämeren maat pääsevät vielä hyötymään edelläkävijyydestään, joka koituu myös viennimme eduksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän PetriMkel kuva
Petri Mäkelä

Kuinka pihalla voi ihminen olla, kustannukset sille bulkkivientiteollisuudelle, josta Suomi elää ja mitä vihreät pyrkivät kaikin keinoin ajamaan pois suomesta, ovat todella suuria.

Suomella ei ole varaa puskea edelläkävijänä pakollisissa ympäristökustannuksissa, annettaan muun maailman saavuttaa meidän sääntelymme. Se ei tarkoita teknisen kehityksen pysäyttämistä, mutta tämä lainsäädäntövimma on saatava pysähtymään.

Käyttäjän MatiasKapanen kuva
Matias Kapanen

Suomalaisen telakkateollisuuden puolesta Sisko Hellgren ei menestynyt vaalikampanjassaan erityisen hyvin. Telakat ei tavallaan sovi politiikkaan, kuten hmm.. uskonto on kielletty valtakunnanpolitiikassa.

Minä olen huolestunut saksassa suositun kahvibrändin "Rioba" Itämeren taloudellistamisesta ikään kuin koirankopiksi, jonka ovi on jossain baltian maiden tienoilla. Tunnetusti neuvostoliiton jäsenvaltiot ovat saastuttaneet Itämerta huomattavasti luontoystävällisiä pohjoismaita enemmän. Ongelma on tulkintani mukaan kauhistuttanut jo kirjailija F. M. Dostojevskia 1800 -luvulla, kun hän kirjoitti Stavroginin eteläafrikkalaisen J. M. Coetzeen mukaan koirnakoppiin sensuroitaville asioille ihan mustien sormusten riivaamana. Brasilialaiset ovat jo lähettäneet Hampuriin länsieuroopan suurimman graniittikuulan 9.5.2012.

Hannu Töyri

Et ole näköjään sen vertaa perillä, että tiedostaisit meren ekologian tarvitsevan rikkiä, mereen joutuneesta rikistä ei ole mitään haittaa meren ekologialle.

Tuo arvio joka koskee ennen aikaisia kuolemia on emävale, varsinkin jos puhuttaisiin Suomen satamissa sapuvista ja lähtevistä laivoista. Niillä pitoisuuksille, jotka ovat olleet ennen tätä direktiiviä, ei ole juurikaan terveydellisiä vaikutuksia ja tällä vähennyksellä vielä vähemmän. Mutta kalliiksi tulee ja vahingoittaa Suomalaista yhteiskuntaa.

Laivat saapuvat pääasiassa satamaan apukoneilla, eivät siis raskasta polttoöljyä käyttävillä pääkoneilla ja satamaan saapumisen jälkeen ne kytketään kaupungin energialaitoksen verkkoon - siis Helsingissä Helsingin energian verkkoon.

"Rikkidirektiivi ei myöskään aidosti uhkaa vientiämme" Vitsi vai?

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Merten ekologia oli siis pulassa ennen kuin alettiin käyttämään äärimmäisen saastuttavia polttoaineita? Absurdia.

Hannu Töyri

Helppo huomata että et ymmärrä miten maapallon ekologia ja myös vulkaaniset prosessit toimii, etkä ymmärrä miten erilaisia vaiheita maapallon historia on kokenut. Mekanistinen ja kaavamainen näkemys asiasta. Jatkuva muutos on luonnollista ja muuttumattomuus luonnnotonta.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #8

Siis olet tosissasi sitä mieltä, että rikin ja muiden ympäristömyrkkyjen lisääminen parantaa merien ekologiaa? Oletko kuullut sellaisesta ilmiöstä kuin merten happamoituminen?

Hannu Töyri Vastaus kommenttiin #10

Rikki on alkuaine ja osallisena monessa kemiallisena yhdisteenä luonossa. Sen mitä Suomen nykyinen merenkulku tuottaa rikkiä, pystyy meren ekolginen järjestelmä ottamaan vastaan ja käyttämään hyväkseen.
Rikki ei ole ensisijaisesti myrkky, vaan alkuaine. Liiallisena se aiheuttaa mm. rehevöitymistä.

Millaisilla polttoaineilla esim. Venäjän meriliikenne toimii on eri asia.

Missään nimessä ei ole järkevää uhrata tuollaisia rahamääriä rikin vähentämiseksi 1.0 - 0,1%. Se raha voitaisiin käyttää paljon tehokkaammin muuhun ympäristön suojeluun.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Olen vakuuttunut, että ennen pitkää direktiivi kattaa tulevaisuudessa myös Välimeren kokonaan."

Ongelmamme olisikin jonkin verran pienempi, jos samat säädökset olisi saatettu voimaan kaikkialle samanaikaisesti. Suomi on kuitenkin saari, joka kärsii moisesta pahiten. Eritoten, koska kansantaloutemme on tuiki riippuvainen halvoista massakuljetuksista viennissään.

Se, että suomalaisyritykset ovat alkaneet kehittää rikinpoistoteknologiaa on sikäli ontto peruste, että tokihan ne olisivat voineet alkaa sitä kehittää joka tapauksessa.

Käyttäjän OskariSundstrm kuva
Oskari Sundström

Valitettavasti monet suomalaiset mepit, mm. Perussuomalaisten, vastustivat muiden alueiden aikaisempaa liittymistä direktiivin piiriin.

Käyttäjän eerohaapalehto kuva
Eero Haapalehto

Korjaus: 50 000 kuolemaa ei synny laivojen rikkipäätöistä, vaan kaikkien ilmansaasteiden aiheuttamista kuolemista on haarukoitu laivojen päästöjen osuudeksi tuo melko päästä heitetty 50 000. Koska asian sivuutit jo ensimmäisellä kerralla, niin toistan vielä: Tämä luku pitää siis KAIKKI laivojen aiheuttamat päästöt, joista rikkipäästöjen osuus on melko pieni. Turun yliopiston professorin mukaan rikkipäästöjen merkitys saasteissa on käytännössä olematon, eikä rikkipitoisuuden vähentäminen paranna itämeren tilaa muuten kuin korkeintaan kannattomuuden seurauksena hidastuvan rahtiliikenteen vuoksi.

Toki saamme edelläkävidyydestä sen ilon että voimme myydä parit huippuhyvät rikkipesurit välimerelle viiden vuoden kuluttua, mutta samalla periaatteella voisimme kieltää vesivessat -voisimmehan myydä ulkomaille joskus tulevaisuudessa huippuluokan kuivakäymälöitä!

Toimituksen poiminnat