Ozan Yanar Inhimillistä talouspolitiikkaa

Euroopan keskuspankin roolia on muutettava

Eurooppaa heilutttavan talouskriisin jäljiltä talouskasvua ei olla vieläkään saatu käyntiin euroalueella. Ratkaisuksi Etelä-Euroopan valtioita uhanneeseen konkurssiin on tarjottu suurimittaista hätälainoitusta sekä tiukkaa talouskuria. Tämän kuripolitiikan seurauksena Etelä-Euroopassa, erityisesti Kreikassa kärsijäksi ovat joutuneet tavalliset kansalaiset. Voidaan hyvällä syyllä kysyä, onko tämä ainoa vaihtoehto.

Kriisi iski peräkkäin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Tähän päivään mennessä talouskasvu Yhdysvalloissa on jo lähtenyt käyntiin, kun taas Euroopassa on ollut orastavaa kasvua, jota uhataan jatkuvasti uusilla toimenpiteillä. Maanosien eroavaisuudet selittyvät osittain keskuspankeille annettujen tehtävien eroilla.

Euroopan keskuspankin ensisijainen tehtävä on pitää inflaatio vuosittain alla kahdessa prosentissa. Tämän lisäksi Euroopan keskuspankki edistää talouskasvua säätelemällä korkoja. Nykyisessä markkinatilanteessa korot on säädetty erittäin alas, jotta yritykset lainaisivat investointeja varten ja loisivat näin työllisyyttä. Korkotason säätäminen on normaaleissa olosuhteissa tehokasta toimintaa, mutta ei riittävän tehokasta eurokriisin ratkaisemiseksi.

Yhdysvalloissa keskuspankki Fedillä on taas laajemmat tehtävät sisältäen inflaation torjunnan lisäksi myös työllisyystavoitteen. Näin Fed kykenee aktiivisemmin tekemään työllistävää politiikkaa esimerkiksi helpottamalla yritysten rahoituksen saantia harjoittamalla niin sanottua määrällistä elvytystä eli käytännössä ostamalla erilaisia arvopapereita luomalla uutta rahaa.

Käyttämällä tällaista instrumenttia kohtuudella Yhdysvallat on kyennyt nostamaan taloutensa kasvu-uralle. Määrällinen elvytys tulisi toki lopettaa talouskasvun käynnistyttyä kunnolla, jotta inflaatio ei nouse liian korkeaksi. Kuitenkin kasvun alkuportailla määrällinen elvytys on hyvin käyttökelpoinen työkalu. Euroalueella ei ole tällä hetkellä korkean inflaation vaaraa.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi on sanonut tekevänsä kaikkensa euron pelastamiseksi ja on luvannut markkinoille Euroopan keskuspankin voivan ostaa velkapapereita jälkimarkkinoilta. Saksan perustuslakituomioistuin on kyseenalaistanut Euroopan keskuspankin valtuudet tällaiseen toimenpiteeseen.

EKP:n mandaattiin liittyvistä keskusteluista huolimatta lupaus on rauhoittanut markkinoita ja parantanut kasvun edellytyksiä Euroopassa. On hyvä huomata, että Euroopan keskuspankki on kyennyt lausunnoillaan tekemään merkittäviä tekoja Euroopan kriisistä toipumisen hyväksi.

EKP:n uusista toimenpiteistä onkin ollut puhetta viime päivinä. Olen sitä mieltä, että nyt Euroopan keskuspankille tulee antaa yksiselitteiset mahdollisuudet toimia suoraan talouskasvun hyväksi ostamalla velkakirjoja ja arvopapereita sekä taattava työrauha toteuttaa kasvua edistäviä toimenpiteitä, joita esimerkiksi Yhdysvaltain ja Japanin keskuspankit ovat aiemmin harjoittaneet. Eurooppalaisen talouskasvun kestävä edistäminen tulee lisätä Euroopan keskuspankin tavoitteisiin inflaation hillitsemisen rinnalle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Haluat siis velkojen yhteisvastuuta kaikkien ylivelkaantuneiden euroopanmaiden kanssa.

Ei hätää velkojen yhteisvastuut on tulossa eurovaalien jälkeen. Saksassa jo kuliseissa tarvittavat perustuslainmuutokset käynnissä.

Tämä on todellista liittovaltiota mitä vihreät haluavat. Kauas pois päätäntävalta paikallisilta päättäjiltä. Nehän osaavat sen paljon paremmin akselilla Bryssel-Berliini.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Täysin samaa mieltä tuosta EKP:n mandaatin laventamisesta. Työllisyys pitäisi ehdottomasti ottaa prioriteetiksi tässä tilanteessa, jossa inflaatiota ei saataisi vahingollisiin lukemiin edes tarkoituksellisesti yrittämällä.

Pelkkä määrällinen helpottaminen on kuitenkin tähän melko hatara työkalu. Sillä voidaan jonkin verran laskea pitkien velkakirjojen korkotasoa, mutta varsinkin korkojen ollessa jo nyt hyvin matalalla, ei vaikutus voi olla kovin suuri. Vaikka EKP kuinka pumppaisi keskuspankkirahaa pankkien taseisiin, ei se lisää lainoja ja kierrossa olevan liikepankkirahan määrää, niin kauan kuin yrityksillä ja kotitalouksilla ei kysyntälaman vuoksi ole halua ja kykyä investoida.

FED:n määrällisen helpottamisen ohjelmat ovat USA:ssa laskeneet hiukan korkoja ja lisänneet lainannatoa, mutta paljon suurempi syy eroihin USA:n ja EU:n toipumisessa johtuu euroalueella harjoitetusta leikkauspolitiikasta. USA ei ole tehnyt ihmeitä, mutta se on toipunut normaalisti. Euroalueella taas on sählätty oikein olan takaa ja ollaan siksi kroonisesti kipeitä.

Pitemmälläkin aikavälillä hintavakauden merkityksen liki taikauskoisesta korostamisesta pitää siirtyä enemmän työllisyydestä huolehtivaan rahapolitiikkaan. Perinteisellä rahapolitiikalla ei ole kuitenkaan kovin paljoa tällä hetkellä nopeasti tehtävissä. Jos oikeasti taloutta halutaan boostata merkittävästi EKP:n toimesta se tarkoittaisi suoraa keskuspankkirahoitusta ja EKP:lle mandaattia tähän. Oikein harkinnan arvoinen vaihtoehto minun mielestäni.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tässä tullaan helposti huomaamaan, miksi onnettoman ohuet pääomamarkkinat ovat Euroopan helmasynti.

1) Pankkikriisit ovat jäätävän suuria.
2) Ei voida oikein muuta kuin levitellä käsiä.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Valtterilla on kovin ruusuinen unelma EKPn roolista. EKP on työkalu liittovaltioon. Sitä on rakennettu kuin iisakin kirkkoa aina Monnetin ajoista lähtien.

Kannattaa penkoa hiukan syvemmältä Eu:n, euron ja EKPn taustoja, henkilöitä jotka ovat olleet synnyttämässä näitä ja heidän kirjoituksiaan ja ajatuksia. Tieto tulevasta on kaikki olemassa kun viitsii ja osaa etsiä.

Ihan kuriositeettina kysyn että Miten Valtteri toteuttaisit käytänössä EKPn työllisyyden hoidon???

Toimituksen poiminnat