Ozan Yanar Inhimillistä talouspolitiikkaa

Suomi ei tarvitse ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja, uskokaa pois!

Lukukausimaksuista keskustelemisesta on tullut joka kevät toistuva näytös kehysriihessä. Helsingin Sanomat uutisoi tänään (10.3.), että tulevassa kehysriihessä esitetään jälleen lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.

Aina kun Suomen talouden ongelmiin yritetään etsiä paniikinomaisesti ratkaisuja, korkeakoulupolitiikka nousee tapetille. Opiskelijat ovat poliittisesti vähemmän arka säästökohde kuin keski-ikäiset. Eri asia on, kuinka järkeviä ehdotukset ovat pitkällä tähtäimellä.

Lukukausimaksukokeilu ei tuottanut voittoa vaan tappiota

Suomessa on jo kokeiltu lukukausimaksujen asettamista EU- ja ETA-maista ulkopuolisille opiskelijoille vuosina 2011–2013. Tulokset ovat olleet heikkoja. Korkeakoulut eivät ole tehneet voittoa kokeiluillaan vaan ovat päinvastoin jääneet miinukselle, vaikka lukukausimaksut ovat vaihdelleet 5000-12000 euron välillä.

Aalto-yliopisto panosti kokeiluun vahvimmin tarjoamalla selkeästi eniten maksullisia koulutusohjelmavaihtoehtoja. Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan silloinen kansainvälisten asioiden asiantuntija Hanna Sauli on tehnyt ansiokkaan analyysin lukukausimaksukokeilun vaikutuksista Aalto-yliopistossa.

Saulin mukaan maksavia opiskelijoita on ollut muutamia kutakin koulutusohjelmaa kohden. Monet niistä opiskelijoista, jotka eivät saaneet stipendiä kattamaan opintojaan, jättivät opiskelupaikkansa lunastamatta. Opiskelupaikkojen hylkäysprosentti kasvoi merkittävästi stipendin koon pienentyessä.

Lisäksi lukukausimaksukokeilun aikana yliopistot ovat joutuneet käyttämään hallintoon, mainontaan ja oheispalveluihin ylimääräistä rahaa. Kaikki nämä syyt ovat johtaneet siihen, että lukukausimaksut ovat tuottaneet tappiota.

Maksuton ja laadukas koulutus on Suomen kilpailuvaltti

Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittinen sihteeri Jarmo Kallunki kirjoitti edellisen kehysriihen yhteydessä hyvän kirjoituksen siitä, kuinka huono idea lukukausimaksut ulkomaalaisille opiskelijoille ovat.

Hänen mukaansa maksuton koulutus on koulutuksen laadun ohella tärkein syy, miksi ulkomaalaiset opiskelijat tulevat Suomeen. Maksuttomuuden poistaminen laskisi selkeästi Suomen vetovoimaa verrattuna muiden maiden laadukasta koulutusta tarjoaviin yliopistoihin.

Lisäksi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMO osoittaa, että ulkomaalaiset eivät vain tule hakemaan ilmaista koulutusta ja lähde sitten omiin maihinsa. Kansainvälisistä opiskelijoista peräti 75 prosenttia on jäänyt vuoden päästä valmistumisestaan Suomeen, josta Suomi saa osaavaa työvoimaa. Merkillepantavaa on myös se, että puolet Suomesta valmistuneista kansainvälisistä opiskelijoista on työelämässä vuoden päästä.  

Miten lukukausimaksut vaikuttaisivat Suomen tulevaisuuteen?

Suomalainen keskustelu kestävyysvajeesta pyörii pelkkien säästöjen ympärillä. On selvää, että säästöjä tarvitaan pitkällä aikavälillä. Suomea ei kuitenkaan saada nousuun pelkästään vyötä kiristämällä. Meidän pitää myös panostaa osaamiseen, jotta saamme uusia tulonlähteitä.

Meidän on kehitettävä osaamista, jota muilla ei ole ja jota on vaikea jäljitellä. Maailmalla tulee olemaan esimerkiksi kysyntää energiatehokkaalle rakentamiselle, uusille energiamuodoille sekä tietoyhteiskunnan palveluille. Ilman kovan tason korkeakouluosaamista emme voi kehittää näitä asioita.

Sen vuoksi olisi sulaa hulluutta vähentää maahamme tulevien korkeasti koulutettujen henkilöiden määrää.  

Korkeakoulupolitiikka vailla visiota?

Suomi on ainakin viime vuosina pyrkinyt lisäämään ulkomaisten opiskelijoiden määrää. Muun muassa kansanedustaja Päivi Lipposen (sd) johtama työryhmä ehdotti syksyllä, että ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä tulisi kolminkertaistaa noin 60 000:een vuoteen 2025 mennessä.

Ristiriitaista on se, että HS:n uutisen mukaan lukukausimaksuilla pyritään suomalaisiin korkeakouluihin hakevien kansainvälisten opiskelijoiden määrän vähentämiseen ja sitä kautta säästöihin. 

Tästä syntyy kuva, että koulutuspolitiikkamme on poukkoilevaa ja vailla visiota.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän perttikostiainen1 kuva
Pertti Kostiainen

Miksi Suomeen on syntyneet kaikki tyhmät ihmiset, että kaikki ulkomailta tulevat aina joutuu meitä pelastaan?

Käyttäjän SamiRinne kuva
Sami Rinne

Tarjoamastasi linkistä:
"Lukuvuosimaksuja maksavista opiskelijoista lähes kaikki saavat erisuuruisia korkeakoulujen tai Erasmus Mundus -ohjelman apurahoja. Apuraha kattaa joko kokonaan tai osittain lukukausimaksun."

En löytänyt tukea väitteellesi siitä, että: "ovat päinvastoin jääneet miinukselle, vaikka lukukausimaksut ovat vaihdelleet 5000-12000 euron välillä."

Miinukselle silti varmaan jäävätkin, jos tuolla yrittäisi maksaa kaikki kulut.

Mielenkiintoista on juuri se, miksi Suomen tulisi tarjota ilmaista opetusta kaikille maailman ihmisille? Suomi on historiallisesti pärjännyt aika hyvin ja kouluttautuneet maksaneet omat matkansa ja opsikelunsa. Tuo heitto, että suomalainen korkeakoulu jotenkin surkastuisi ilman vapaamatkustajia on mielestäni aika loukkaava.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Suomi ei tarvitse ulkomaalaisia opiskelijoita, uskokaa pois! Opiskelunsa ja elämisensä maksavat ovat kyllä tervetulleita, motivaatio muuhunkin kuin avioliittoon suomalaisen naisen kanssa saattaisi olla parempi.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin

Tämä niin sanottu "ikiaikanen etuoikeus" on poistettava mahdollisimman pian. Päähallituspuolue Kokoomus harjoittaa70-lukulaista sosiallistista poliitikkaan nykyaikana. Kaikialla muualla maailmassa lukukausimaksut ovat olleet arkipäivää satojavuosia.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

On päivänselvää, että jonkun muun kuin Suomen on (pääsääntöisesti) maksettava ulkomaisten opiskelijoiden opiskelumaksut ja muut ao. kulut.

Toinen asia on sitten se, että korkeakoulu voi myöntää harkintansa mukaan stipendejä, ilmaisen opiskelun, pienen assistentti-stipendin tms. lahjakkaalle ulkomaisellekin opiskelijalle, kuten mm. Yhdysvalloissa tapahtuu. Tämän tulee toki koskea myös kotimaisia opiskelijoita, joita ei normaalisti vieläkään tällä tavoin siivilöidä. Siis terveen kilpailun kautta.

Kun kyse on korkeakoulusta, pitäisi opetuksen ja tutkimuksen osalta tavoitella "intohimoa laatuun".

Korkeakoulun on myös henkilöstön valinnassa voitava poiketa nokkimisjärjestyksestä, hankkia tarvitsemaansa laatutyövoimaa hieman nykyistä yksinkertaisemmin menetelmin tai määrätä uusi työntekijä ns. tenure track -syyniin eli tavallaan koeajalle ennen vakinaistamista. Reilu peli tähänkin.

Tuntuu älyttömältä, että suomalainen kurssinsa primus, jolla on monialainen koulutus, kansainvalisiä yhteyksiä, työkokemusta, kielitaitoa ja osoitettu kyky laadukkaaseen tutkimukseen ja kansainvälisen tason opetukseen, joutuu jo nykyisin katsomaan työvoimatoimistosta käsin tätä ilmaisten ulkomaisten opiskelijoiden rallia.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen
Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kyllä tarvitsee. "Ainahan on maksettava eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu..."

Cenita Sajaniemi

Suomi kouluttaa vuosittain 20´000 ulkolaista opiskelijaa.
Heille on myös löydyttävä asuntoa ja ruokaa.

Suomen omat koulupudokkaat ovatkin sitten Ihalaisen politiikan armoilla.
Ruotsia vaille valmiit eikun kortistoon.

Ja onhan se kumma että Britit osaavat tämän maksullisen koulutuksen jopa niin hyvin, että se on heidän suurin elinkeinonsa.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Minä ihmettelen suuresti, että pohjoismaat Tanska ja Ruotsi eivät tarjoa kaikille ilmaista opetusta kuten Suomi. Nehän ovat vasta tyhmiä ne. Siis Suomeen ei herra paratkoon missään nimessä noiden maiden järjestelmää.

Eiköhän oteta Suomeen niin paljon ulkomaisia opiskelijoita, että meillä saadaan työttömyys loppumaan, kun kaikki kynnelle kykenevät toimivat opettajina tai avustajina.

Ja veronmaksaja maksaa mielellään, mikäli hänelle jää taskunpohjalle vielä edes vähän tuulimyllysähkön ja sen tukijaisten maksamisen jälkeen.

Käyttäjän SamiRinne kuva
Sami Rinne

Ja kirjoittaja on taloustieteen opiskelija...mitähän kyseisessä uskonlahkossa...eikun "tieteessä" mahdetaankaan nykyisin oikein opettaa?

Kuulisin mielelläni teorian siitä, miten ilmainen koulutus ja muu maksaa itsensä takaisin? Jäävätkö kaikki linkissäkin mainitut teknisen alan venäläiset Suomeen maksamaan veroja?

Ja miten paljon (millälailla?) tienataankaan, kun saadaan Lipposen Päivin kaikki 60000 imemään opetusmäärärahoja suomineidon nisistä?

Kerro ihmeessä! Näkisin tuon teoreettisen puolen laskelmat niin mielelläni.

pekka numminen

Korkeakouluihin opiskelemaan hakee moninkertainen määrä sisään päässeiden määrään verrattuna. Suomalaisia hakijoita jää siis ulkopuolelle.

Jos ulkomaalaisista opiskelijoista peräti 75% jää valmistumisen jälkeen Suomeen, niin kuinka moni suomalainen jää valmistumisen jälkeen Suomeen?

"Sen vuoksi olisi sulaa hulluutta vähentää maahamme tulevien korkeasti koulutettujen henkilöiden määrää."

Miksi maahamme tuleva OPISKELIJA joka koulutetaan MAKSUTTA, ei siis maahan tuleva valmistunut, on parempi kuin suomalainen joka saa maksutta vastaavan koulutuksen?

Mihin aiotte laittaa kaikki kouluttamattomat suomalaiset opiskelijat joiden opiskelupaikat annatte ulkomaalaisille opiskelijoille?

Ulla Immonen

Erittäin tervetullut kirjoitus! Yllä olevista kommenteista saa sen kuvan, että Suomeen tulevat korkeakouluopiskelijat vievät sekä suomalaisten työ- että opiskelupaikat. On kuitenkin päivänselvää, että korkeakouluun opiskelemaan tulevat eivät missään tapauksessa kilpaile esimerkiksi suomalaisten koulupudokkaiden kanssa. Lisäksi, jos taloudellisiin argumentteihin halutaan vedota, hehän on maahan jäädessään 'halpaa' työvoimaa, sillä heidän peruskoulutuksensa on maksanut joku toinen maa. Työvoiman lisääntyminen ei myöskään automaattisesti aiheuta työttömyyttä, joka Suomessa johtuu paljolti rakenteellisista syistä ja kohtaanto-ongelmista. Päinvastoin, korkeakoulutetut, kansainväliset ja kielitaitoiset nuoret voivat luoda Suomeen uutta osaamista ja työpaikkoja.

Ylipäätään on tärkeää huomata, että jokaiselle maalle on edullista kouluttaa parhaat kyvyt, riippumatta siitä, mikä heidän taustansa on. Kaikkein avoimimmat ja kansainvälisimmät yliopistojärjestelmät, esimerkiksi Sveitsissä, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, ovat kaikkein tehokkaimpia tuottamaan huippututkimusta ja huippuosaajia, ja sulkeutuneimmat, esim. Italiassa, eivät pärjää yhtä hyvin. Jos Suomi sitoutuu 'korkeakoulutusta vain suomalaisille' - ajatteluun, tulemme häviämään globaalissa kilpailussa. Me olemme pieni maa ja pohjoinen maa, emmekä voi houkutella Iso-Britannia tai Yhdysvaltojen tavoin maahanmuuttajia esimerkiksi kielen perusteella. Siksi olen kirjoittajan kanssa täysin samaa mieltä siitä, että koulutuksen muuttaminen maksulliseksi voisi ampua meitä omaan nilkkaan.

Käyttäjän SamiRinne kuva
Sami Rinne

Saisinko esimerkin siitä missä Sveitsissä, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa saa ilmaista korkeakoulutusta? Laitan heti jatkotutkintopaperit vetämään.

Listaa odotellessa.

pekka numminen

Lääketiede:

Yliopistolle hyväksyttyjen (%) osuus valintakokeeseen osallistuneista 2013 - 2005:

12,7% 11,4% 13,8% 13,7% 14,9% 14,7% 15,5% 14% 14,7%

Minua ei kiinnosta (kirosana) yhtään ettei ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat kilpaile esimerkiksi koulupudokkaiden kanssa...

Yllä olevat prosentit kertovat, että noin 85-90% lääketiedettä opiskelemaan hakeneista, jotka osallistuivat pääsykokeeseen, hylättiin. Olivatko nämä mielestäsi jotain h*lvetin koulupudokkaita?

Ulkomaalainen (peruskoulutettu), joka koulutetaan maksutta lääkäriksi, tulee kalliiksi jos vastaavasti suomalainen jätetään kouluttamatta.

P.s En ole koskaan halunnut opiskella lääkäriksi. Lukumotivaationi ei ollut sitä luokkaa että olisin edes halunnu korkeakoulutusta. Olen lähinnä kiinnostunut, itse alemman keskiluokan edustajana, mihin pienistä tuloistani kerätyt verot käytetään.

Toimituksen poiminnat